Kirjastot eivät yleensä hanki asiakkaiden käyttöön atk-ohjelmia, koska niihin ei saa lainausoikeuksia. SPSS-tilasto-ohjelma on yleisesti käytössä eri oppilaitoksissa (mm. yliopistoissa), jonne se on hankittu niin henkilökunnan kuin opiskelijoidenkin käyttöön esim. opinnäytetöitä varten. Yleensä käyttäjän on oltava oppilaitokseen rekisteröity opiskelija.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista (http://www.helmet.fi/) löytyy kyllä useitakin SPSS-ohjelman käyttöön liittyviä oppaita ja joissakin on mukana harjoituslevyke. Kirjallisuutta SPSS:stä löytyy hakusanalla SPSS.
Varsin paljon internet-viitteitä Islannin energiataloudesta löytyy esimerkiksi Metacrawler-haulla (http://www.metacrawler.com/index_power.html) hakusanoilla 'Iceland energy'. Näin löytyvät mm. seuraavat:
National Energy Authority of Iceland - http://www.os.is/eng/
Iceland Energy - http://www.icelandenergy.is/sitemap.html
Utilization of Enery in Iceland - http://www.ml.is/hca_ml/energy.htm
Lisäksi esim. Iceland State Electricityn tai National Power Companyn osoitetiedot löytyvät kirjasta The Europa World Yearbook 1999. Kirja löytynee suurista kirjastoista.
Heikki Ojan Aikakirja 2013 -teoksen mukaan Yhdysvalloissa pidettiin vuonna 1872 kokous, jossa amerikkalaiset sopivat neljän aikavyöhykkeen käyttöönotosta. Vuonna 1884 pidettiin Yhdysvalloissa kansainvälinen kokous, jossa sovittiin nykyisistä aikavyöhykkeistä muissakin maissa. Koko maapallon pinta jaettiin pituuspiireillä kahteenkymmeneenneljään vyöhykkeeseen. Lisää aikavyöhykkeiden käyttöönotosta voi lukea Aikakirjan verkkoversiosta:
http://almanakka.helsinki.fi/images/aikakirja/Aikakirja3.68-109.pdf
Ilmeisesti viittaat Helsingin kirjastojen uusiin asiakaskoneisiin ja uuteen tulostusjärjestelmään. Vaikka monet asiat ovat muuttuneet, tulosteiden säilymisaika ei ole muuttunut. Tulosteiden pitäisi säilyä järjestelmässä sama 24 tuntia kuten ennenkin. Viime päivinä tulostuksessa on tosin ollut ongelmia ja siksi kaikki tulostukset eivät ole onnistuneet. Et kertonut, oletko yrittänyt tulostaa omalta koneeltasi vai kirjaston koneilta. Jos sinulla on vielä jatkossa ongelmia, käänny kirjastosi henkilökunnan puoleen.
Sukututkijoille on kyllä tehty vanhojen käsialojen lukuoppaita, mutta nykykäsialojen tulkitsijoille on saatavissa oikeastaan vain grafologiseen tulkintaan paneutuvaa kirjallisuutta. Nimikirjoitukset ovat kyllä siinä määrin oma lukunsa, niin sanoakseni, että niiden selvittelyyn käsialantutkimuksen kirjoista tuskin on paljon apua (esim. Leo Pennanen, Käsialatiedon opas; Osmo Oksanen, Mitä käsiala paljastaa).
Lahden runotietokannan mukaan Pentti Saaritsa on suomentanut Anna Ahmatovan runon "Elän kuin käki kellossa" (Я живу, как кукушка в часах). Suomennos julkaistiin vuonna 1974 Parnasson numerossa 2, joka näyttäisi olevan ensimmäinen julkaisukerta. Sen jälkeen runo on julkaistu vuonna 1978 teoksissa Neuvostolyriikkaa 3 (Tammi) ja vuonna 1998 teoksessa Maailman runosydän (WSOY).
Myös Kerkko Koskinen on käyttänyt sävellyksessään Käki Pentti Saaritsan suomennosta.
Runosta ei löydy muita suomennoksia.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Koskinen, Kerkko: Kerkko Koskinen Kollektiivi (Johanna Kustannus, 2012)
Kiinaa hallitsi vuosina 1644-1912 Qing-dynastia. 1800-luvulle tultaessa ilmenivät ensimmäiset merkit Qing-dynastian rappiosta:sotavoimien tehottomuus, korruptio byrokratian huipulla ja suuresti lisääntyneen väestön elämisen vaikeudet. Väkiluku kasvoi vuoden 1741 142 miljoonasta vuoden 1851 432 miljoonaan. Hallintokoneisto ja ja armeija eivät kuitenkaan suurentuneet, eivätkä ne kriisiaikoina kyenneet toimimaan kyllin tehokkaasti. Ongelmia kärjisti lisäksi lännen tunkeutuminen Kiinan vaikutuspiiriin.
Lisätietoja löydät edellisen tekstin lähteenä käytetystä Olavi K. Fältin artikkelista "Kiina ja Japani: keisarillisen Kiinan loisto ja rappio" teoksessa Maailman historian pikkujättiläinen. WSOY 1988.
Teetkö tutkielmaa lukiossa? Muita kiinan...
Suosittelen lähettämään kysymyksesi suoraan Ellibsin asiakaspalveluun. Saat heihin yhteyden kun lähetät sähköpostia osoitteeseen support( a t )ellibs.com (korvaa osoitteessa kohta "( a t )" merkillä @.
Uuden Helmet-kirjastokortin saaminen edellyttää henkilökohtaista käyntiä jossakin Helmet-kirjastojen toimipisteessä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Tällä hetkellä tosin kaikki Helmet-kirjastot ovat toistaiseksi suljettuina, joten missään ei nyt saa uutta korttia.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helmetkirjastot_suljettuina_koronaviruse(209231)
Tutkin eri kansojen mytologioita, uskomuksia ja myyttejä (Martti Haavion Suomalainen mytologia, Eija Pulkkisen Syntymän ja kuoleman kirja, Heikki Lehikoisen Katkera Manalan kannu, Arthur Cotterellin Maailman myytit ja tarut, David Bellinghamin Kreikan mytologia ja Clio Whittakerin Itämaiden mytologia), enkä löytänyt niistä mainintaa sukulaissielusta tai sen synnystä. Liekö sitten kyseessä melko uusi sana. Sen sijaan sielusta löytyy tietoa tarustoista vaikka kuinka.
Sanat "suku" ja "sielu" löytyvät jo Mikael Agricolan teksteistä. Sukulaissielu -sanan alkuperästä en löytänyt tietoa.
Sukulaissielu on englanniksi kindred spirit. Sana "kindred" kehittyi luultavasti 1200-luvulla vanhan ...
Tätä laulua on kyselty vuosien varrella useampaankin kertaan. Laulu alkaa "Tummuu yö, vain tuuli vaeltaa. Laulun on levyttänyt ainakin Johanna Kartano-Rusanen vuonna 2008. Laulua ei ole ilmeisesti julkaistu nuottina, mutta sanat pitäisi löytyää tuon Yö meren rannnalla -levyn tekstilitteestä. Voit varata levyn ja kopioida sanat tekstiliitteestä.
Linkki Johanna Rusasen Yö meren rannalla levyyn:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1883978?lang=fin
Laulun sanat löytyvät myös Aulikki Oksasen kirjasta Kolmas sisar - lauluja ja laulurunoja (2011). Laulu on kirjassa nimellä Hopeinen laulu. Kirja on varattavissa Helmetin kautta.
Yleisradion artikkeli aiheesta: https://yle.fi/a/3-6114137
Kysy...
Oppaan "Suomen rahat arviohintoineen 2008" mukaan hyväkuntoisen setelin arvo on 180-220 euroa, korvaavan setelin (N:o 899...) 200-500 ja Litt.A:n hinta 180-200 euroa. Huonokuntoisimmille ja tavanomaisimmille seteleille hintaa ei ole määritelty. Hologrammista ei ole erityistä mainintaa. Kuitenkin vain rahaliike pystyy luotettavaan arviointiin.
Uskoisin, että pääset jo aika pitkälle, kun etsit kirjastosi/internetissä
olevien kirjastotietokantojen kokoelmista aineistoa asiasanahaulla,
jonka hakusana on "entistäminen" tai jos haluat tarkemmin rajatun hakutuloksen,
niin entistäminen ja rakennukset.
Esim. pääkaupunkiseudun tietokannasta Plussasta (http://www.libplussa.fi)
löytyi hakusanalla "entistäminen" 80 julkaisua ja "entistäminen : rakennukset"
20 julkaisua.
Museovirastossa on tämän alan asiantuntemusta ja siellä on esim. erityinen
restaurointiyksikkö, jonka www-sivut ovat osoitteessa: http://www.nba.fi/MONUMENT/RESTAUR/Infofin.htm Täältä löytyvät myös yhteystiedot.
Aktiebolaget/Osakeyhtiö Granit mainitaan eri lähteissä, ks. esim. kauppakalenteri ja hautakivikuvasto, näissä ei kuitenkaan määritellä tarkemmin, minkä nimistä graniittia yritys vei maasta.
Lisää tietoa voisi löytyä teoksesta Karsten, Leo: Osakeyhtiö Granit 1886 - 1936 (Helsinki 1936). Teos on saatavissa ainakin eri yliopistojen kirjastoissa.
Seuraavien verkkosivustojen mukaan erilaisten kamelirotujen tiineys kestää n. 13 kuukautta:
http://www.americazoo.com/goto/index/mammals/356.htm;
http://www.arab.net/camels/;
http://www.animalinfo.org/species/artiperi/camebact.htm
Varaamossa pitäisi olla jokaisen tilan kohdalla käyttötarkoituksen lisäksi myös muut tilaa koskevat oleelliset tiedot, esimerkiksi maininta siitä että tila on lukittu. Asian voi varmistaa olemalla suoraan yhteydessä siihen kirjastoon, jota asia koskee.
Tiedot Australian bioturvallisuutta koskevista tuontiehdoista löytyy mm. BICON-tietokannasta:
https://bicon.agriculture.gov.au/BiconWeb4.0
Sivulla on hakurivi mihin voi kirjoittaa hakusanoja, esim. dried birch.
