Hei,
kiitos kysymyksestäsi! Kirkes-kirjastoissa valittiin vuoden 2020 vaiheilla palveluksi Viddla, joka siis on tällä hetkellä ainut kirjastokortilla toimiva elokuvapalvelumme. Kahta päällekkäistä palvelua kirjastokimpan ei kustannussyistä ole järkevää hankkia, mutta sopimuskauden vaihtuessa vaihtoehtoja toki puntaroidaan mm. palautteiden perusteella uudelleen. Toivottavasti https://viddla.fi tarjoaa kiinnostavia elokuvaelämyksiä!
Tesoman kirjaston kokoelmiin kuuluuvat Stephenie Meyerin Twilight-sarjan kaikki suomennetut teokset (Houkutus, Uusikuu, Epäilys ja Aamunkoi sekä sarjan tapahtumiin liittyvä kirja Bree Tannerin lyhyt elämä). Neljä ensimainittua on mahdollista lainata myös äänikirjana. Lisäksi Tesomalta löytyvät em. kirjat englanninkielisinä sekä Houkutus myös sarjakuvaversiona. Kesällä 2011 ilmestyy suomeksi sarjasta kertova kirja Houkutus : kuvitettu opas vampyyrisaagaan, ja sekin hankitaan Tesomalle. (Lisätietoa kirjasta esim. Risingshadow.net-sivustolta, http://fi.risingshadow.net/index.php?option=com_library&Itemid=67&actio….)
Kirjat ovat hyvin kysyttyjä ja usein lainassa, mutta halutessasi voit tehdä niihin varauksia joko paikan päällä...
Tähän kysymykseen on aikaisemmin vastattu: Koetin itse jo etsiä, mutten löytänyt "pätevää" vastausta. Eli miten se aivastus-rimpsu menee? Hyvää, pahaa, rakkautta, rahaa... Variaatioita tuli vastaan… | Kysy kirjastonhoitajalta
näyttäisi siltä, että kyseinen hyppy ei ole mahdollinen fysiikan lakien mukaan. Eli hyppääjä ei pysty muodostamaan sellaista voimaa, millä hän saisi ponnistettua itsensä ylöspäin.
https://answers.yahoo.com/question/index?qid=20100419130044AATd18q
http://www.quora.com/Can-someone-jump-from-falling-objects-towards-anot…
https://en.wikipedia.org/wiki/Free_fall
Tämäntapaisiin kysymyksiin on usein vastattu
Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Voit hakea vanhat vastaukset arkistosta hakutermillä "kiinan kieli".
Varsinaisia kiinalaisia aakkosia ei ole olemassakaan, sillä kiinan kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin (hànzi). Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kiinan yhtä tavua. Joka merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä.
Katso seuraavat linkit:
http://www.chinese-tools.com/names/search.html
http://www.mandarintools.com/chinesename.html
http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm
Suomeksi aiheeseen voi perehtyä esim. Cecilia Lindqvistin Merkkien valtakunta nimisen kirjan avulla.
Kyseessä on Alfred Lord Tennysonin (1809-1892) runo Crossing the Bar (1889). Runoa ei ole suomennettu.
Voit lukea runon englanniksi alla olevasta linkistä.
https://poets.org/poem/crossing-bar
https://www.sparknotes.com/poetry/tennyson/section10/
Littu nimi näyttäisi Sukunimi-infon perustellaa olevan kotoisin Turun seudulta. Nimi on harvinainen. Sen kantajia on Suomessa vain parisenkymmentä. https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/littu.html
Kielitoimiston nettisanakirja ei tuntenut sanaa Littu, mutta litu sieltä löytyi. Litu on "kahdesta emilehdestä muodostunut kuiva, aukeava hedelmä." https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Littana on tietysti myös läheillä. Merkitykseltään littana. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Valitettavasti kirjaa ei ole pystytty jäljittämään kyseisin tuntomerkein. Vuonna 1997 ilmestyneessä Tytti Seessalon Noidanmetsästäjät-lastenkirjassa esiintyy sekä noitanainen Miranda että Colli-kissa, mutta muuten tuntomerkit eivät täsmää.
Hei, Suomen kolme suurinta tekojärveä ovat: Lokka 314 km2Porttipahta 149 km2Uljuan tekojärvi 28km2Lähteet: Järvi-meriwiki (jarviwiki.fi)Luokka:Suomen tekojärvet – Wikipedia
Valitettavasti käytettävissä olevista lähteistä ei ole löytynyt tietoa asiasta. Tutkimme useampaa mattokirjaa kokoelmassamme, mutta ikävä kyllä polypropeenimatoista ei niissä kerrottu. Myöskään lehtitietokannasta ei löytynyt artikkeleita aiheesta. Kehottaisimme kääntymään sellaisen mattoliikkeen puoleen, joka tällaisia mattoja myy.
Näissä lähteissä on tietoa silkistä (myös raakasilkistä) ja sen hoidosta:
Irma Boncamper: Tekstiilioppi: Kuituraaka-aineet (2.korj.p., 2004, s. 193-206)
Boncamper: Vaatetusalan materiaalit (2000, s. 159, osin edellisen kanssa päällekkäistä tietoa)
Kaija Markula-Teivaanmäki: Tekstiilitieto (7.-8.p., 1996, s. 66-70)
Kirjat ovat ainakin Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa.
Internetistä kannattaa katsoa ainakin seuraavat osoitteet:
Tekstiilit ja ympäristö -kirja pdf-muotoisena:
http://www.finatex.fi/html/pdf/tykirja.html
Tietoa silkistä ja sen hoidosta: http://www.silkki.com/tietoa.html
Tässä tarkoitettaneen HS:n julkaisemassa kirjasarjassa Helsingin vanhoja kortteleita vuonna 1983 ilmestynyttä Kaija Hackzellin (ent. Nenonen) ja Kirsti Topparin kirjaa Herrasväen ja työläisten kaupunki, johon sisältyy Kirjallinen Linnunlaulu -niminen osio. Sarjan kirjoja on hyvin saatavissa kirjastoista eri puolilta Suomea.
HS:n kustantamana on ilmestynyt myös Antti Mannisen Puretut talot : 100 tarinaa Helsingistä (2004), mutta siinä ei Linnunlaulun rakennuksia ole mukana.
Valitettavasti menneistä kilpailuista ei löydy nopeasti tietoja enää 30 vuoden jälkeen.
Asiaa voisi selvitellä selaamalla vanhoja lehtiä Kansalliskirjastossa tai
ottamalla yhteyttä A-lehtiin.
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta vastattiin kysymykseen näin:
"Itämerenkadun pysäköintipaikat on muutettu maksullisiksi pysäköintipaikoiksi liikennesuunnittelupäällikön 26.3.2010 tekemän päätöksen mukaisesti. Valitettavasti osa lippuautomaateista ei kuitenkaan ole asennuksessa tapahtuneen kömmähdyksen vuoksi vielä toimintakunnossa. Osa lippuautomaateista toimii kuitenkin ja lähimmälle toimivalle lippuautomaatille ei ole kuitenkaan kovin pitkä matka. Pyrimme saamaan kaikki lippuautomaatit toimintakuntoon mahdollisimman nopeasti."
Nukketeatteria käsittelevissä kirjoissa saattaisi olla tietoa myös pöytäteatteriin liittyen, joten kokeile asiasanalla nukketeatterit. Esimerkiksi teoksessa Baric, Maija; Nukketeatteria! julk. Mannerheimin lastensuojeluliitto 1996 on askarteluohjeita. Lisäksi voisit kokeilla hakea teoksia, jotka käsittelevät draamapedagogiikkaa, eli hae asiasanalla draamapedagogiikka.
Tässä myös muutama linkki:
http://media.keskisuomalainen.fi/killi/puuhat/poytatea.asp
http://www.ntsampo.fi/valmis/2teema.htm (voit edetä tältä sivulta eteenpäin ohjeita seuraten. Aloita kohdasta arkisto)
http://www.ntsampo.fi/valmis/sisalto5.htm
http://www.ntsampo.fi/valmis/2lavaste.htm
http://www.ntsampo.fi/valmis/limages/2opet.htm
Namibialaisesta ruokakulttuurista on kirjoissa Maistiaisia maailmalta : ruokaohjeita yhdeksästä maasta (1984) ja Makuja paluupostissa : ruokaohjeita 12 maasta (1993). Lisäksi löytyy lehtiartikkelit :
· Kuusipalo, Heli : Makuja Aasiasta Afrikkaan. Lehdessä : Et-lehti 2005, nro 14, sivu 51-61
· Kuusipalo, Heli : Ateria maistuu iltanuotiolla : makumatka Namibiaan. Lehdessä : Matkaopas 2005, nro 4, sivu 50-53
· Löyttyniemi, Leena : Tapa- ja ruokakulttuuria Amerikasta ja Aasiasta. Lehdessä : Kotitalous 1998, nro 7-8, sivu 46-53
· Janhonen, Hilkka : Tervetuloa namibialaiselle ilta-aterialle. Lehdessä : Teho 1991, nro 11-12, sivu 28-30
Suomi-Namibia-seura on julkaissut vuonna 2004 Namibialaisen keittokirjan, joka löytyy verkkoversiona sivulta...
Haanojan kirjastossa on runsaasti kirjallisuutta masennuksesta, tässä poimintoja uusimmista tietokirjoista:
Christophe Andre, Pienet ahdistukset ja suuret surut; Mieli keinussa; Pirjo Alajoki, Masennus elämän voimavarana; Kun läheisen mieli murtuu; David Servan-Schreiber, Anna mielesi toipua; Bev Cobain, Apu-a: selviytymisopas masentuneelle nuorelle.
Yle Radio Suomen tai muistakaan Ylen radio-ohjelmien ohjelmaoppaista ei löytynyt kyseistä ohjelmaa, ei ainakaan tuolla nimellä.
Yle Areena Audiosta löytyi kyllä viite Yle Puheen samannimiseen ohjelmaan mutta se ei ikävä kyllä ole enää kuunneltavissa. Siinä yhteydessä ei ollut tietoa milloin ohjelma on viimeksi ollut kuunteltavissa. Myöskään Elävän arkiston radio-ohjelmista ei tätä löytynyt.
