Vanhojen lehtien mikrofilmeistä saa kopioita, Helsingin kaupunginkirjaston mikrofilmatut lehdet sijaitsevat Pasilassa pääkirjastossa. Kannattaa tiedustella Pasilan pääkirjaston uutisalueelta. Pääkirjaston yhteystiedot löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston sivustosta, kohdasta Pasila http://www.lib.hel.fi/pasila .
Olisikohan kyseessä satu, joka sisältyy kokoelmaan :
Boehm, Kirsti von : Sadepisarahelmet (kuvitus Helga Sjöstedt). Helsinki : Kuvataide, 1955. 19 s, 6 kuval. : kuvitettu. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1169345
Sadussa kylläkin peikko pyydystää sadepisaroita haaviin ja sadepisarat keiju Sinipiika taikoo sinisiksi ja punaisiksi helmiksi. Peikonpoika vie helmet herra Sisi-liskolle, joka valmistaa niistä ihanan kaulakorun. Peikonpoika kosii Peikkoprinsessaa ja antaa hänelle korun. Peikkoprinsessa ihastuu helmiin ja ”häät vietettiin jo samana päivänä”.
Kirjassa on myös pari muuta muuta satua.
Suomessa oli kauppa-autoja eli virallisemmin myymäläautoja Tilastokeskuksen Moottoriajoneuvot 2007 -julkaisun mukaan 31.12.2007 rekisterissä 93 kappaletta.
Määrä on romahtanut muutamassa vuosikymmenessä. Karjalainen-lehden (5.7.2008) mukaan Suomessa oli vielä 1970-luvulla n. 1200 myymäläautoa. Samaisen lehden mukaan autojen nykyinen määrä on kolmisenkymmentä, mutta viimeisimmän virallisen tilaston mukaan luku on siis tuo 93.
Tallennus liittyy selaimen asetuksiin. Syy entisen käytännön muuttumiseen on ilmeisesti se, että Helmetin kirjautumissivun verkko-osoite on muuttunut.
Tietotekniikkaosastoltamme arveltiin, että asia voisi korjautua selaushistorian poistamisella. Mikäli selaimesi on Internet Explorer, tämä tapahtuu seuraavasti: sivun harmaassa yläpalkissa on kohta suojaus ja sitä näpäyttämällä tulee esiin ensimmäisenä ’poista selaushistoria’. Tietotekniikkavirkailija arveli, että HelMetiin uudelleen kirjauduttaessa ohjelma kysyisi, haluatko ohjelman muistavan näppäilemäsi tiedot.
Voit myös ottaa yhteyttä Lasipalatsissa sijaitsevan Kohtaamispaikan läppäritohtoriin. Kohtaamispaikalla annetaan henkilökohtaista neuvontaa tietotekniikassa. Puhelinnumero on 09...
Pentti Lempiäisen kirjoittaman Suuri etunimikirjan mukaan Raila ja Raili ovat suomalaisia mukailuja nimestä Raakel. Myös virossa katsotaan Railin syntyneen vanhemmista muodoista Rachel, Rahel, Rahil. Suomen almanakassa Raili on vuodesta 1929. Annika taas on saksalaisperäinen hellittelymuoto, kuten suomalaisten kansanrunojen Annikki. Suomen almanakassa Annika ja Anniki ovat perinteisenä annan päiväinä 9.12, edellinén vuodesta 1984, Annikki vuodesta 1929.
Maanmittauslaitoksella on rekisteri kaikista kiinteistökaupoista. Maanmittaustoimistosta voi tiedustella tietyllä alueella tehtyjä kauppoja. Varsinais-Suomen maanmittaustoimiston yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.maanmittauslaitos.fi/default.asp?id=839&docid=75
Kauppahintarekisteriin voi myös hankkia käyttöoikeuden maksullisena verkkopalveluna. Siitä löytyy lisätietoa täältä:
https://www.karttapaikka.fi/karttapaikka/
Aiheesta löytyy paljonkin kirjallisuutta, mutta et kuitenkaan kerro minkälaista tietoa 1800-luvun kartanoista kaipaat. Seuraavista teoksista voisi kuitenkin olla apua:
Gardberg, C.J: Suomen kartanoita, Helsingissä : Otava, 1989
Suomen kartanot ja suurtilat. I, Helsingissä : Kivi, 1939
Suomen kartanot ja suurtilat. II, Helsingissä : Kivi, 1941
Suomen kartanot ja suurtilat. III, Helsingissä : Kivi, 1945
Kartanoiden ruokakulttuurista kertoo:
Brück, Arja: Kuninkaan matkassa, Helsingissä : Otava, 2002
Hauskana lukuvinkkinä voisin suositella seuraavaa:
Vesterinen, Ervo: Louhisaaren herra ja Kankaisten kukka : totta ja tarua kartanolinnan vaiheilta, Helsingissä : Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2002
Kirjastot.fi -sivuston linkkikirjastosta...
Kyseiset sanat perustuvat sanaan tippa, joka on mahdollisesti skandinaavista alkuperää. Sekä suomen että skandinaavisten kielien sanat saattavat myös olla alkujaan erillisiä onomatopoeettisia eli ääntä jäljitteleviä sanoja, jotka ovat syntyneet ilman yhteyttä toisiinsa.
Sanaa pudota muistuttavia sanoja löytyy useista suomen sukulaiskielistä kuten virosta, inkeristä ja vepsästä. Molemmat sanat ovat vanhoja: ensimmäiset maininnat sanasta tippa löytyvät Christfrid Gananderin sanakirjasta vuodelta 1787 ja sanasta pudota Mikael Agricolan (n. 1510-1557) teksteissä.
Lähde: Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja (SKS 1992).
Asunto-osakeyhtiölain 7 luvun 5 §:ssä Hallituksen kokoontuminen todetaan seuraavasti: ”Hallitus voi päättää, että muukin kuin hallituksen jäsen saa olla läsnä kokouksessa.”
Kannattaa tutustua vielä julkaisuihin:
Toimiva hallitus : taloyhtiön hallituksen käsikirja / Pekka Arjasmaa, Keijo Kaivanto
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2029637
Hyvä hallintotapa taloyhtiössä / Ben Grass, Jouko Heino, Keijo Kaivanto, Markku Kulomäki
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1917458?lang=fin
Helmet-haussa (osoitteessa haku.helmet.fi) ei tällä hetkellä voi tehdä varauksia.Näin ollen siis uutuuslistaltakaan ei pääse suoraan varaamaan. Taskukirjastossa ei myöskään voi tehdä varauksia.
Perinteisessä Helmet-haussa (osoitteessa luettelo.helmet.fi, Helmetin etusivulla nykyisen hakulaatikon alla) uuden varauksen voi tehdä jonoon, jos kaikki kappaleet ovat lainassa tai jos teos on vasta tilausvaiheessa. Kopioi siis teoksen nimi uutuslistalta ja siirry varaamaan perinteiseen hakuun. Hyllyssä olevaa aineistoa ei siis voi varata tätäkään kautta.
Muutokset ovat voimassa, kunnes kirjastot taas avataan, sillä aineistoa ei voi nyt käsitellä tai kuljettaa noudettavaksi.
Jos haluat tehdä enemmän varauksia kerralla,...
Kiitos palautteestasi.
Meillä on Espoon yhteiset Omatoimiohjeet, mutta niiden siirtäminen Helmet-sivuille on jäänyt puolitiehen. Hoidan Asian kuntoon pikimmiten.
Ohjeet löytyvät silloin Info-välilehdeltä.
Kirjastossa ohjeita pitäisi olla asiakkaiden saatavilla paperisina.
Linux Journal on tullut ainakin HelMet-kirjastoihin painettuna mutta nykyään lehti ilmestyy e-lehtenä. Vanhoja lehtinumeroita en löytänyt enää varastolehtiluettelostakaan. Linux Journal ei sisälly pääkaupunkiseudun kirjastoissa tarjolla olevaan verkkolehtiin.
Tarkoitatko kenties Satu Pentikäisen esittämää kappaletta "Menolippu" ("One way ticket")? Sen alussa taustakuoro laulaa: "Menolippu...kauas pois mua juna vie". Solisti aloittaa: "Katson taaksepäin ja kiskot sinne jää". Satu Pentikäinen on käyttänyt myös pelkkää etunimeä Satu taiteilijanimenään. "Menolipun" hän levytti vuonna 1979.
Tämä ei täysin vastaa kuvaustasi, mutta ehkä jollakulla tämän lukijoista on parempia ehdotuksia.
Satu Pentikäisen esitys Youtubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=eQ3FwAhsaVo
Valitettavasti tietoa en löytänyt.
Kysymys kannattaa esittää Warre forumilla http://www.warreteam.com/forum/
Tietoa voisi olla myös Suomen ajoneuvohistoriallinen keskusliitossa - SAHK ry https://www.sahk.fi/
Uuden kirjastokortin saa odottaessa mistä tahansa HelMet-kirjastosta. Mukana pitää olla voimassa oleva kuvallinen henkilötodistus, kela-kortti, passi tai ajokortti.
Uusi kortti maksaa kolme euroa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Muodostelmaluistelusta löytyy teos: Jääskeläinen, Anu: Muodostelmaluistelu: opas ohjaajille ja opettajille. Koreografiaa puolestaan käsitellään esim. seuraavissa kirjoissa: Harris, Ricky: Choreography & style for ice skaters, Design for performance; from Diaghilev to the Pet Shop Boys, Franklin, Eric: Dance imagery for technique and performance, Kirjoituksia koreografiasta ja Hämäläinen, Soili: Koreografian opetus- ja oppimisprosesseista. Kirjastojen tietokoenilla käytössä olevasta Aleksi-artikkelitietokannasta löytyi asiasanalla muodostelmaluistelu 3 viitettä ja koreografia-sana taas antoi yli 50 viitettä. Kirjastojen koneilla on käytössä myös Linnea- tietokanta. Sen kautta en saanut uusia teoksia muodostelmaluistelu-sanalla, mutta...
