Turun kaupunginkirjaston salasanan voi itse vaihtaa, jos muistaa vanhan salasanan. Kun on kirjautunut Vaskissa http://www.turku.fi/vaski sisään "Omiin tietoihin", sivun alaosassa on kohta "Vaihda salasana".
Mutta koska olet unohtanut salasanasi, sinun täytyy tulla kirjastoosi vaihtamaan se. Samalla täytyy näyttää oma kirjastokortti ja kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Perintölaista on olemassa oppaita, jotka löytää kirjaston
tietokannasta Plussa (www.lib.hel.fi/plussa) siten, että valitsee
hakusivulta vaihtoehdon "asiasana tai luokka" ja kirjoittaa
hakusanaksi "perintöoikeus".
Selkeä kirja on esim. Aarnio Aulis: Perunkirjoitusopas (uusin
painos 1998). Siinä käsitellään monipuolisesti perintöasioita. Kirja
on hyvin suosittu, mutta siitä on monissa kirjastoissa kappale,
jota ei lainata, ja joka on siten aina paikan päällä luettavissa.
Kirjan saatavuuden voi tarkastaa Plussasta.
Hei
Tarkoitat ilmeisesti Gwen Grantin kirjoittamaa kirjaa?
Kysymyksestäsi ei ilmene haluatko ostaa vai lainata kirjan. Lainaksi sen saat kääntymällä kirjastosi puoleen ja pyytämällä heitä tilaamaan ko. teoksen Varastokirjastosta. https://vaari.finna.fi/?lng=fi
Mikäli olet halukas ostamaan sen, niin pikaisella haulla löytyi verkkosivu, jossa se on myös saatavilla:
https://www.antikvaari.fi/
Tarna on varsin harvinainen sukunimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/) mukaan Tarna on tai on ollut sukunimenä vain 74 suomalaisella.
Tietoa nimen alkuperästä ei löytynyt. Kenties se on samaa alkuperää kuin huomattavasti yleisempi sukunimi Tarnanen (527 nimenhaltijaa). Sukunimi Tarnanen on ilmeisesti ortodoksista perua ja lähtöisin luultavimmin karjalaisesta nimestä Termoi. (Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, 2000)
Ilkka Remeksestä kerrotaan seuraavissa Lahden kaupunginkirjastossa olevissa kirjoissa:
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita (2000)
Kotimaisia nykykertojia 3 (2000)
Kotimaisia dekkarikirjailijoita (2001)
Suomalaisia kirjailijoita (2004)
Lahden kaupunginkirjastossa on lainattavia Ilkka Remestä käsitteleviä lehtileikkeitä. Allaoleva Piraatit kirjan kuvaus on otettu Marja Welinin Etelä-Suomen Sanomiin 13.12.2003 kirjoittamasta kirja-arvostelusta:
Remeksen Piraatit on uudenlainen nuortenjännäri. Se hipoo melkein aikuisten jännityskirjallisuutta. Kirjassa liikutaan monenlaisten asioiden ja tapahtumien pyörteessä. Kansainvälinen rikollisjengin toiminta, loistoristeilijän räjäyttäminen, useiden eri maiden poliisien yhteistyö ja ennen...
Suomenkielistä tietoa Anders Jacobssonista on internetissä melko vähän: lähinnä Wikipediassa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Anders_Jacobsson_ja_S%C3%B6ren_Olsson) ja lyhyesti myös kustantaja Otavan sivuilla (http://www.otava.fi/kirjailijat/ulkomaiset/j-l/jacobsson___olsson/fi_FI…).
Mervi Kosken kirjassa Ulkomaisia nuortenkertojia 1 on artikkeli kirjailijasta.
Anders Jacobssonia koskevia kysymyksiä on lähetetty meille aiemminkin. Voit selata vanhoja vastauksia menemällä arkistoomme (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx) ja kirjottamalla Etsi arkistosta -kohtaan "Anders Jacobsson".
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on kysytty jo useita kertoja R. L. Stinestä. Vastaukset kannattaa katsoa palvelun arkistosta
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/arkisto.aspx. Hakusanaksi voi kirjoittaa "stine".
R. L. Stinestä löytyy tietoa mm. Mervi Kosken kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1.Tietoa löytyy myös WSOY:n sivuilta
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=2&id=333&lastname=Stin...
Sosiaalialan ammateista, työpaikoista ja koulutuksesta kerrotaan Työvoimaministeriön julkaisussa Työ ja tulevaisuus : Sosiaaliala – auttaminen ammattina, 1989. Terveydenhuoltoalan ammateista on samanlainen julkaisu Työ ja tulevaisuus 1981 : Terveydenhuoltoala.
"Oppiaineena fasismi" dokumentti ei ole saatavissa kirjastoista. Sitä on esitetty Teema-kanavalla 4 ja 6.10.12 ja nettikatseluaikakin on päättynyt 3.11.12. Ohjelmatietojen mukaan ei ainakaan lähiaikoina ole luvassa uusintoja.
Ylelle voi lähettää palautetta osoitteeseen: http://yle.fi/ohjelmat/info.
Tilastokeskus julkaisee vuositilastoja kuolleista. Tuoreimman tilaston mukaan vuonna 2022 kuoli hiukan yli 63 000 ihmistä. Kuolemat eivät toki jakaudu vuorokausille aivan tasaisesti, mutta suuntaa antaa jos kuolleiden määrän jakaa vuoden vuorokausilla. Tällöin keskimääräisenä päivänä kuolee vajaa parisataa ihmistä.
Lauri Pohjanpään runo Eriskummainen uni merikäärmeestä on ilmestynyt alun perin kokoelmassa Sininen hämärä vuonna 1933 ja myöhemminen esim. kokoelmassa Pieni aarreaitta 3: runoaitta (WSOY 1993).
Urheilussa sana "base" viittaa lähtöön ja maaliin sekä esim. baseballissa pesään. Kuten suomenkielessäkin pesäpallossa puhutaan pesästä; ykköspesä, kakkospesä, kotipesä...
Tarkempia yhtäläisyyksiä voinee kysyä esim. Kielitoimistosta. He antavat mm. puhelinneuvontaa. Kielitoimiston kotisivu on http://www.kotus.fi/kielitoimisto/ .
Ainakaan tämän kartan mukaan ruskea- ja sinisilmäiset vanhemmat eivät voi saada vihreäsilmäistä jälkeläistä ja se on myös ainoa yhdistelmä, jossa vihreäsilmäisyyttä ei esiinny ollenkaan. Kahden sinisilmäisen vanhemman lapsillakin se on erittäin harvinaista, vain 1 % jälkeläisistä on vihreäsilmäisiä. Silmien värin määrittyminen on kuitenkin monimutkainen asia, kuten tässä Tieteen Kuvalehden lyhyessä artikkelissa muistutetaan.
Heikki Poroila
Mailis on ilmeisesti syntynyt ruotsin Majlis-nimen pohjalta. Suomalainen esikuva on Maija-Liisa. Eniten Mailis-nimisiä suomalaisia syntyi 1920-50-luvuilla.
Sofi Oksasesta saa tietoa hänestä kirjoitetuista lehtiartikkeleista,joissa kerrotaan hänen elämänvaiheistaan ja kirjailijakuvastaan.
Lehtiä saa lainaksi useista pääkaupunkiseudun kirjastoista, voit tarkistaa kirjastot pääkaupunkiseudun yhteisestä tietokannasta:
http://www.helmet.fi/
Seuraavissa lehdissä on artikkeleita:
AVOTAKKA 2004 NRO 9b, s. 122 : Grön,Nette: Kirjailijan kammiossa.
HIIDENKIVI 2004, NRO 2 s.39-40 : Ropponen, Ville: Stalinin lehmät syö valtarakenteita.
ANNA 2003, NRO 41, s.8-11 : Halmekoski, Tuija: Esikoiskirjailia Sofi Oksanen: tukevasti marginaalissa
KAJASTUS 2003, NRO 4-5, S.23-25: Hänninen, Jera:Kosketuspintaa etsimässä.
Laissa yleisistä kirjastoista (17 §) sanotaan seuraavaa: ”Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu. [– –] Kunnan kirjastolaitosta johtavalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johtamistaito ja hyvä perehtyneisyys kirjastojen tehtäviin ja toimintaan.” Laki löytyy kokonaisuudessaan Finlex-tietokannasta osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161492
Laki siis jättää melko paljon väljyyttä henkilökunnan koulutuksen suhteen. Työnhakuilmoituksista näkee, että työnantajilla on erilaisia...
Englanninkielisistä dekkareista kieleltään helppoja voisivat olla ainakin perinteiset dekkariklassikot kuten Agatha Christien dekkarit, Arthur Conan Doylen Sherlock Holmes -kirjat tai amerikkalaisen Rex Stoutin Nero Wolfe -kirjat.
Meillä on tarjolla myös englanninkielisiä kirjoja myös easy reader -kirjoina. Jos etsit Helmetistä hakusanoilla JÄNNITYSKIRJALLISUUS HELPPOLUKUISET ja rajaat hakutuloksen englanninkielisiin kirjoihin, saat listan jännityskirjoista, joiden kieltä on helpotettu.
Voi kokeilla lukea englanniksi samojen sarjojen kirjoja, joita on lukenut myös suomeksi. Mankellia ja Nesbøta on käännetty myös englanniksi. Silloin lukemista voisi helpottaa se, että tuntee kirjojen henkilöt ja ympäristöt jo valmiiksi.
Tutkin useita luetteloja Helsingin oppilaitoksista eri vuosikymmeninä (esim. Helsingin koulurekisteri), mutta en onnistunut löytämään ko. koulua. Lähellä sijaitsevia koulurakennuksia on Kallion ala-asteen koulu (Neljäs linja 11 - 15) ja Vallilan ala-asteen koulu (Hämeentie 80).Helsingissä 1963 toimineita iltaoppikouluja olivat Käpylän iltaoppikoulu (Louhentie 3) ja Valtion iltaoppikoulu (Kalevankatu 8 - 10)."Keskusopisto" on voinut olla jonkinlainen lukio-opetusta tarjoava kansalaisopiston tapainen, mutta esimerkiksi Helsingin työväenopisto sijaitsee osoitteessa Helsinginkatu 26. Helsingin aikuisopiston (entinen Virkailijain kansalaisopisto) toimintaa oli ennen vuotta 1967 hieman eri paikoissa, ks. opiston juhlakirja s. 28 - jokin näistä...
Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta tai Jukka Parkkisen teoksesta Aasinsilta ajan hermolla (2005) ei löytynyt kyseisen sanonnan alkuperää. Vastausta voisi etsiä myös näistä kirjoista:
Sakari Virkkunen: Suomalainen fraasisanakirja (1981)
Päivä pulkassa, pyy pivossa (2014)
Leea Virtanen: Ellun kana ja Turusen pyssy (1999)
