Kaikkien Suomen murteiden sanakirja on nimeltään: Suomen murteiden sanakirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja), josta on ilmestynyt tähän mennessä kahdeksan osaa. Suomen murteista on myös kirjassa: ELÄHÄN hötkyile : suomea suupielestä toiseen -kirja (WSOY, 2005).
Erilaisia murresanakirjoja on olemassa monenlaisia, mutta mitenkään kattavia ne eivät varmaankaan ole. Monet murresanakirjat voivat myös keskittyä vain tiettyyn paikkakuntaan ja sen murteeseen. Tässä muutamia esimerkkejä:
Karhu, Kerttu: Eheroon, taharoon (WSOY, 1998)
Karhu, Kerttu: Ei lisä pahoota (WSOY, 2003)
Oottako träillä? : Jalasjärven murresanakirja (Salme Henell, 2005)
Tuukko völijyy? : sanoja ja sanontoja Järviseudun murteella (Sirkka Männikkö, 2007)...
Alueen uhanalaisista kasveista löytyy tietoa esim. seuraavista kirjoista
-Haikonen, Veli:Päijät-Hämeen uhanalaiset ja harvinaiset kasvit. (on tosin vuodelta 1985)
-Vesijärvi : luontoa, tutkimusta, maisemia
Sekä uhanalaisia kasveja että eläimiä mainitaan kirjoissa
-Lahden luontokohteita.
-Päijät-Hämeen luonto
Uhanalaisia lajeja yleisesti käsittelevät mm.
-Uhanalaiset kasvimme (toim. Ryttäri, Kettunen)
-Syrjänen: Uhanalaisten kasvien seuranta
-Metsiemme uhanalaiset (toim. Jauhiainen)
-Maailman uhanalaiset eläimet 3 : Suomi
Netistä löytyy sivu Suomen lajien uhanalaisuus 2000 http://www.vyh.fi/luosuo/lumo/lasu/uhanal/uhanal.htm
Nuoruustangossa ainakin mainitaan Siikainen muutamassa kohdassa, tapahtumista suurin osa taitaa silti sijoittua Merikarvialle ja Turkuun. Vares ja kaidan tien kulkijat sijoittuu esittelytekstien perusteella myös maaseudulle, mutta hieman Siikaista pohjoisemmaksi, Keski-Pohjanmaalle. Paljon tietoa Reijo Mäestä löydät mm. Otavan sivuilta http://www.otava.fi/kirjailijat/ ja Dekkarinetistä http://www.tornio.fi/MakiReijo.
"Nykysuomen sanakirja" määrittelee suurlähettilään ylimmän arvoluokan diplomaattiseksi edustajaksi. Suurlähetystö on lähetystö, jonka päällikkönä on suurlähettiläs. Lähettiläs on puolestaan toisen arvoluokan diplomaattinen edustaja. Diplomaattiedustajat jaetaan yleisesti suurlähettiläisiin, lähettiläisiin ja asiainhoitajiin. Suurlähetystöt ovat eri valtioissa olevia diplomaattisia edustustoja, ja niitä ei sovi sekottaa muihin edustustoihin tai konsulaatteihin. Englannin kielessä suurlähettilästä vastaa termi 'ambassador' ja lähettilästä 'envoy'. 'Suur-' on tyypillinen substantiivien etuliite, joka ilmaisee kooltaan, alaltaan tai vaikutukseltaan suurta.
Lähteet:
SKS: Nykysuomen sanakirja (WSOY, 1978)
Nurmi, Timo: Uusi suomen kielen...
Valitettavasti Saunalahti ei ole omatoimikirjasto.
Siellä voi asioida vain kirjaston aukioloaikana.
Lähimmät kirjastot ovat Kauklahti (omatoimi) ja Kivenlahti (Enemmän auki)
Voit palauttaa aineiston mihin tahansa Helmet kirjastoon.
Nykysarjakuvassa on vahvasti esillä seksuaalisuus ja sen eri muodot, joskus myös sadomasokismi. Jos sadomasokismia sisältäviä sarjakuvia kirjastoon hankitaan, ovat ne aina aikuisten aineistoa, eikä niitä kukaan kirjastoihminen tahallaan laita lasten hyllyyn. Niitä ei myöskään lainata lapsille. Jos lastenhyllystä kuitenkin löytää lapsille sopimatonta aineistoa, siitä voi ilmoittaa virkailijalle.
Kirjastokortin historiasta yleensä löytyy tietoa esim. Helle Kannilan Kirjastonhoidon oppaasta ( 7.p.1966)
artikkelista "Lainaustavat" (ss. 153-167) tai Kirjastonhoidon käsikirjasta (1977) luvusta "Lainaajankortti" (ss. 357-358).
Turun kaupunginkirjaston nykyisen kortin ulkoasun suunnittelusta järjestettiin kutsukilpailu joukolle turkulaisia taidegraafikoita 1993. Kilpailuun kutsuttiin Jaana Hytönen, Juha Joro, Ulla-Maija Kallinen, Mauno Kalliomäki, Kimmo Ojaniemi, Veronica Ringbom ja Hannu Hämäläinen, joka ei kuitenkaan osallistunut.
Palkintolauktakunnan muodostivat museonjohtaja Päivi Kiiski, fil.lis. Lars Saari ja kirjastotoimenjohtaja Keijo Perälä. Lautakunta katsoi Mauno Kalliomäen ja Juha Joron työt tarkoitukseen sopivimmiksi ja...
Varausten peruuttaminen toimii tällä hetkellä seuraavasti:
Pin-koodin avulla pääset kirjautumaan omiin tietoihisi. Kirjatumisikkuna löytyy HelMet-palvelusivuston aloitussivun ylälaidasta. Etsi kohdasta "omat tietoni" lista varauksistasi. Jos haluat poistaa kaikki varaukset, klikkaa kohdasta "poista kaikki varaukset". Jos haluat jättää jonkin varauksen voimaan, laita ruksi niiden varausten kohdalle, jotka haluat poistaa ja klikkaa sitten kohdasta "tallenna muutokset". Tämän jälkeen ilmestyy uusi ruutu, jossa kysytään vielä "Allaolevat varaukset poistetaan tai muutetaan. Jatkatko?". Vastaa tähän "kyllä".
Jos tämä tuntuu monimutkaiselta, voit myös vaikka soittaa mihin tahansa HelMet-kirjastoon. Voit perua varauksen myös kirjastossa käydessäsi...
Jos kysyt kuinka paljon kirjoja on Suomen kunnan-/ kaupunginkirjastoissa, niin Opetusministeriön ylläpitämästä Tilastotietokannasta ( http://tilastot.kirjastot.fi ) selviää, että vuonna 2002 kirjastojen kokoelmissa oli 40 773 971 yksikköä. Tässä ei siis ole pelkästään kirjoja, vaan muutakin kirjastojen aineistoa, CD-levyjä, äänikasetteja, videoita, DVD-levyjä, nuotteja, lehtiä ja CD-romppuja. Kirjoja näistä on 36 676 904 kappaletta ja lasten kirjoja 10 121 300 kappaletta. Mutta jos kysymyksesi koskee Pieksänmaan Jäppilän kirjastoa, niin luvut ovat: aineisto yhteensä 24 334 kpl, joista kirja-aineistoa 22 688 kpl ja tästä 8 876 lasten kirjoja. Uusinta tietoa kannattaa kysyä suoraan Jäppilän kirjastosta, jos mahdollista.
Pääkaupunkiseudun Helmet -kirjastoista voi lainata Harry Potter kirjoja c-kassetteina sekä cd-levyinä. Helmet -tietokannasta voi tarkista mitä on tarjolla kirjoittamalla nimekehakuuun harry potter ja sen jälkeen painaa "Hae" painiketta. Tämän jälkeen pitää napsauttaa "Rajaa / järjestä hakua" painiketta ja valita sen jälkeen aineistoksi joko kasetti tai tai cd-levy sekä kieleksi englanti ja tämän jälkeen painaa "lähetä" painiketta. Näytölle ilmestyy luettelo saatavilla olevista äänikirjoista joko c-kasetteina tai cd-levyinä riippuen siitä kumpi vaihtoehto valittiin. Helmet -tietokanta löytyy osoitteesta: www.helmet.fi
Emme valitettavasti tunnistaneet satua tai tv-ohjelmaa. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukija sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Suoranaisia oraakkeleja emme sentään ole vaan pyrimme perustamaan vastaukset lähteiden antamaan tietoon. Ja varmaan olemme erehtyväisiä siinä missä oraakkelitkin.
Kirjastokortissa on kirjastokortin numero, joka yhdistää kortin asiakkaan tietoihin. Sen kautta kirjastojärjestelmä pystyy ohjaamaan lainat oikealle kortille. Jos kirjastokortti katoaa, kortti ja sitä kautta myös numero voidaan vaihtaa, jolloin vanhalla kortilla ei voi enää lainata. Henkilötunnus taas on pysyvä, eikä sitä juuri vaihdeta kuin erittäin poikkeuksellisissa tapauksissa.
Henkilötunnus on yksilöivä tunniste, ja sillä voidaan yhdistää kirjastojärjestelmässä olevat asiakastiedot tiettyyn henkilöön. Joissakin kirjastoissa on aikaisemmin käytetty henkilötunnusta...
Wikipedia kertoo hakusanalla M/S Scandinavian Star seuraavaa:
"M/S Scandinavian Star lähti 6. huhtikuuta 1990 kello 21.45 Oslosta kohti Fredrikshavnia. Aluksella oli 383 matkustajaa ja 99 miehistön jäsentä. Yöllä aluksella havaittiin kaksi tulipaloa, joista jälkimmäinen levisi niin pahasti, että klo 2.24 alus lähetti hätäkutsun ja klo 3.20 kapteeni Hugo Larsen määräsi jättämään laivan. Palo vaati 158 uhria. Tahallisesta sytyttämisestä löytyi todisteita mutta tilannetta vaikeuttivat portugalilaisen miehistön kielitaidottomuus ja aluksen paloturvallisuudesta tinkiminen; palohälytystä ei annettu riittävän pitkään eikä nukkuvia matkustajia herätetty.[3]"
- Krematorio on sikäli huono vertaus, että enimmät matkustajat kuolivat savuun, eivätkä...
valitettavasti nimenomaan Alppien kasvillisuutta käsittelevää kirjallisuutta ei tietokannoista löytynyt. Kasvien tunnistusoppaita ja kasvitietoutta kyllä löytyy kirjastoluokista 56.8 ja 57, mistä löytyy myös maailman kasvien tunnistusoppaita. Teoksesta Maailma tänään 12: Keski-Eurooppa löytyy pieni pätkä eli kuutisen sivua alppikasvillisuudesta muutamilla kuvilla varustettuna, mutta ei tuota tunnistusoppaaksi voi varsinaisesti sanoa. Ehkäpä selailemalla noita aiemmin mainittuja kirjastoluokkia alppien kasvillisuudestakin löytyy tietoa, mutta tarkkaa teosta aiheesta ei löydy.
Emme tunnistaneet signeerausta. Taideteosten tunnistusta kannattaa kysyä taidekauppiailta, tunnetuimpia ovat Bukowskis, https://www.bukowskis.com/fi/valuation ja Hagelstam, https://www.hagelstam.fi/myy Taiteilijamatrikkelissa on lista F:llä alkavia taiteilijoita, https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/aakkosellinen-lista-taiteilijoista?…. Teoshaussa en löytänyt sopivaa haulla kaksi lasta kirkkotiellä, https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/teoshaku
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi ei hakusanoilla "konversio" tai "konvertointi" löytynyt kuin yksi julkaisu:
Järvelin, Kalervo: Aineiston säilytys, konvertointi ja aitouden takaaminen digitaalisissa kirjastoissa, museoissa ja arkistoissa. [Helsinki] : [Opetusministeriö], 1998. Kirjaa on yksi kappale Tikkurilan kirjaston käsikirjastossa eli sitä ei saa sieltä lainaksi.
Sitä voi kuitenkin lainata Helsingin yliopiston kirjastosta, Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjastosta (Bulevardi 18, puh. 19128050, avoinna: Ma-to 10-19, pe 10-18).
Yliopiston Helka-tietokannasta http://finna.fi löytyi vielä seuraava julkaisu:
Koskinen, Jussi: Ohjeita tekstitiedostojen siirtoon ja konvertointiin ....
Kajaanin kaupunginkirjaston lehtileikekokoelmasta löytyy useita artikkeleita Veikko Huovisen Joe-setä kirjasta. Artikkeleita voi lukea kirjastossa ja niistä voi ottaa kopioita, lainaan niitä ei saa. Lehtileikkeitä voi kysyä neuvonnasta.
