Valitettavasti kysymykseen ei löytynyt vastausta. Sanojen aurinko, ottaa, saada ja sade alkuperää käsitellään kyllä monissa teoksissa, esimerkiksi Kaisa Häkkisen teoksessa Nykysuomen etymologinen sanakirja (uusin, 6. painos vuodelta 2013). Ottaa aurinkoa -ilmauksen merkitys 'oleskella auringossa ruskettuakseen' selitetään Pirkko Muikku-Wernerin teoksessa Suurella sydämellä ihan sikana: suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja (2008). Sen sijaan teoksessa ei kerrota, miksi ilmauksessa käytetään juuri ottaa-verbiä. Ilmausta saada sadetta ei teoksista löydy, joten sekään ei selviä, miksi saada-verbiä käytetään sade-sanan yhteydessä.
Suomen kielen käyttöä koskeviin kysymyksiin vastataan Kielitoimiston puhelinneuvonnassa arkisin klo 9-12....
Korttitemppukirjat ovat kirjastossa luokassa 79.85 Taikatemput. Kirjoja on sekä aikuisten että lasten ja nuortenosastolla. Korttitemppuja löytyy mm. seuraavista kirjoista: Iiro Seppäsen magian maailma ja Temppuja, taikoja ja voittamattomia vetoja.
Uutta kirjaa Sulo Kolkasta ei ole ilmestynyt sitten vuoden 2006. Suomen sotilas -lehdessä (Näytenumero, nro 6, 2009) on pieni kirjoitus, jossa hänet mainitaan. Sen mukaan tarkka-ampuja Sulo Kolkkaa ei ole ollut olemassakaan, vaan ainoastaan urheilutoimittaja Sulo Kolkka. Ulkomainen toimittaja olisi mahdollisesti sekoittanut tarkka-ampuja Simo Häyhän ja Kolkan nimet keskenään. Artikkeli löytyy täältä:
http://www.suomensotilas.fi/pdf/Naytenumero_74_75.pdf
Wikipedia-artikkelista löytyy lisää tietoa "sotilashahmo" Sulo Kolkasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sulo_Kolkka_(sotilashahmo)
Hei, tietoa Suomen kansantaloudesta helpointa on kysyä Tilastokeskuksesta. Kysyttäessä s-postilla on varminta määritellä, että mitä ajanjaksoa tarkoitatte.Helmet-kirjastosta löytyy tietoa kirjallisessa muodossa. Esimerkiksi emeritusprofessori Markku Kuisma on kirjoittanut aiheesta.Tästä löydät yhteystiedot Tilastokeskuksen neuvontapalveluun.https://stat.fi/fi/tietoa-meista/yhteystiedot/neuvonta-ja-tietopalveluSähköposti: info@stat.fiPuhelin: p. 029 551 2220
Vakituista asumista veneessä koskevat useat lait ja asetukset. Usein ne ovat samoja, jotka koskevat muutakin asumista. Huomioon on otettava
ympäristönsuojelu (esim.Merenkulun ympäristönsuojelulaki 29.12.2009/1672), maankäytöön ja rakentamiseen liittyvät säädökset (esim.Maankäyttö ja rakennusasetus 10.9.1999/1123), turvallisuusmääräykset, vakuutukset, kuntien omat säännöt ja määräykset ym. Hyvä lähde tärkeimmistä näkökohdista on julkaisu Anu Mansikka: Asuntolaiva-asuminen Helsingissä. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston selvityksiä 2005:2.
Hikarun japaniksi kirjoitettuna löydät esim. sivulta http://www.math.toronto.edu/jjchew/japanese/hikarunogo/ ,
jossa lukee tavumerkein hi-ka-ru-no-go, siis kolme ensimmäistä merkkiä tarkoittaa Hikaru.
Roope on kansanomainen asu nimestä Robert. Vanhojen nimien puhuttelumuodot löydettiin virallisiksi etunimiksi 1980-luvulla, niin myös Roope. Nimi otettiin uudelleen almanakkaan vuonna 2000; nimipäivä on 7.6.
Robert on englantilainen muoto germaanisesta nimestä Hrodebert (muinaissaksan hrothi, maineikas + berhta, loistava). Ruotsiin nimi Robert tuli 1600-luvulla eräiden skotlantilaisten mukana. Sieltä se saatiin myös Suomen almanakkaan.
Tietoja nimestä löytyy mm. seuraavista kirjoista:
Uusi suomalainen nimikirja, Lempiäinen: Suuri etunimikirja, Vilkuna: Etunimet
Slaavilainen ruokakulttuuri kattaa useamman valtion ruokakulttuurin, mm. Venäjä, Ukraina, Bulgaria, Puola ja Tsekki.
Hyvät artikkelit näiden alueiden ruokakulttuurista löytyvät kirjoista Kultainen keittokirja (osat 3 ja 4) ja Culinaria: European specialties: Vol 1.
Myös seuraavista kirjoista aiheesta löytyy tietoa, vaikka useimmat pääasiassa sisältävät ruokaohjeita. (eniten kirjallisuutta näyttää löytyvän Venäjän ruokakulttuurista):
Lindström, Juhani: Venäläinen keittiö: Jäämereltä Kaukasiaan
Lehmusoksa, Risto: Venäjän keittiö
Salamaa, Elsa: Gulassista haaremin herkkuun
Lehtiartikkeleita:
Saine, Helena: Venäjä (Kodin kuvalehti 1999; 8, s. 143-144, sarja: Maailma lautasella)
Venäläinen ruokaperinne yllättää (Ortodoksinen kulttuuri 1995; 6...
Kirjastokortin saadakseen on asioitava kirjastossa ja todistettava henkilöllisyytensä. Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan tai toisen täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Varauksen tekemiseen netissä tarvitaan kirjastokortti ja tunnusluku.
Kirjastokortin ja tunnusluvun hankkimisesta pääkaupunkiseudulla http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastokortti/
Arvonimi earl on suomeksi jaarli. Jaarli vastaa arvonimeä kreivi. Jaarlista ei ole feminiinistä muotoa, joten kreivitär on englanniksi countess. (Lähde: http://www.katajala.net/keskiaika/elama/aatelisarvot.html)
Earl Fostescue voisi olla suomeksi joko Jaarli Fortescue tai Fortescuen jaarli. Ensimmäinen Fortescuen jaarli oli Hugh Fortescue (1753-1841). (Lähde: http://www.historyofparliamentonline.org/volume/1790-1820/member/fortes…)
Eteläisimmässä Suomessa suunnilleen linjalle Rauma - Tampere - Lappeenranta kasvavan metsätammen mahdollisuudet pärjätä Lieksan korkeudella ovat varsin huonot, vaikka on todennäköistä, että ilmaston oltua nykyistä lämpimämpi myös tammia on esiintynyt nykyistä pohjoisempana. Oikein suotuisissa mikroilmastollisissa olosuhteissa tällainen kasvaminen voisi ehkä olla satunnaisesti mahdollista, mutta jo puuksi kasvaminen edellyttäisi, ettei kauteen mahdu pitkiä ja kylmiä talvia.
Euroopanpähkinäpensas on tammeakin arempi ja eteläisempi laji, jonka yksilön pohjoisimmaksi tunnetuksi esiintymispaikaksi antaa Wikipedia Korpilahden Keski-Suomessa. Korpilahti ei ole juurikaan Lieksaa etelämpänä, mutta pähkinäpensaan pärjäämisen näkökulmasta Lieksa...
Kyseessä lienee Robert Sabbagin teos Snowblind, joka on suomennettu nimellä Lumeen piirretty viiva : erään kokaiinisalakuljettajan tarina (Odessa 1985).
Englanninkielisen teoksen saa kaukolainaksi Varastokirjastosta, kaukolainan hinta Porin kaupunginkirjastossa on 20 mk.
Hei
Kuopion kaupunginkirjaston uusi verkkokirjasto otettiin käyttöön toukokuussa 2011. Frank-monihakua Kuopion osalta on Kirjastot.fi:n taholta työstetty. Valitettavasti työ on edelleen kesken eikä tiedossamme ole tarkkaa aikataulua, milloin haku saadaan toimimaan.
Pahoittelemme tätä ja toivomme kärsivällisyyttä.
Kuopion kaupunginkirjaston aineistotietokantaa voi käyttää osoitteessa:
http://kirjasto.kuopio.fi//
Sivu löytyy myös, kun googleen kirjoittaa Kuopion kirjasto.
Lähdeviitteita voidaan merkitä monella eri tavalla. Olennaista on erottaa selkeästi oma ja lainattu teksti ja mainita käytetyt lähteet selkeästi ja johdonmukaisesti. Viitteistä tulee ilmetä tekijän tai tekijöiden sukunimi, julkaisun painovuosi ja sivunumerot. Internet-lähteisiin on merkittävä päivämäärä, jolloin niihin on viitattu.
Alkuperäislähteet ilmoitetaan mieluiten alkuperäisessä asussaan ja aakkostetaan arkistojen, julkaisujen ja sanomalehtien mukaan.
Lisää tietoa lähdemerkinnöistä löydät esim. seuraavista lähteistä:
http://www.kielijelppi.fi/kirjoitusviestinta/lahdeviitteiden-merkinta
https://www.jyu.fi/hum/laitokset/hie/opiskelu/.../HISsemohje
http://www.helsinki.fi/~pmautio/orientoiva/viittaaminen.html
Kirjoja: Kananen, Jorma:...
Seuraava näkemys perustuu koiran kanssa elämiseen, ei eläinten fysiologian erikoisosaamiseen. - On tuskin mitään yleistä biologista syytä, minkä takia koira ei voisi ainakin pakottavassa tilanteessa virtsata ja ulostaa vedessä. Vedessä pysyvästi elävillä eläimillä ei vaihtoehtojakaan ole, mutta koiralla on. Varsinkin virtsaaminen on tärkeä viestintäväline, joka vedessä menettää tehonsa. Koiran ei siis yleensä kannata virtsata vedessä.
Ulostaminen on kaikilla koirilla silminnähden lihastyöskentelyä edellyttävä tapahtuma, jonka aikana useimmat koirat rodusta riippumatta taivuttavat vartalonsa tiettyyn asentoon, jotta uloste ei putoa omille jaloille. Asento on vaistomainen, eikä perustu harkintaan ajasta ja paikasta. Todennäköisesti vedessä...
Teosta, joka käsittelisi yksinomaan kiitospuheita en onnistunut löytämään. Yleisistä puhetaito-oppaista löytyy kyllä ohjeita kiitospuheisiinkin. Esim. teoksen "Sano sinäkin 2" / toim. Kyllikki Alajärvi, Wsoy 1988, s.53 on luku "Tilannepuheet luovat tunnelmaa", jossa on ohjeita myös kiitopuheeseen. Kaarina Heiskan kirjan "Puheviestintä", W+G, 1986, sivulla 48 on kappale "Kiitossanat". Myös Antero Ahon "Kokous- ja neuvottelutaito"-toksessa, WSOY, 1989, on pitkähkö luku "Suullisia esityksiä", jossa annetaan ohjeita esiintymiseen eri tilanteissa. Uudempia puheviestintään liittyviä teoksia, joiden sisältöä en valitettavasti pystynyt tarkistamaan, ovat esim. Malcolm Kushnerin "Esitystaito keltanokille", Satku,2000 ja Anneli Kansasen "...
Monien satujen noidat muistuttavat kuvaustasi. Myös esimerkiksi L. Frank Baumin Ihmemaa Ozin Peltimiehellä, Carlo Collodin Pinokkion Pinokkiolla ja Tove Janssonin Taikurin hatun Taikurilla on samoja piirteitä. Hahmot voivat tosin näyttää hyvinkin erilaisilta kuvittajan mukaan.
Valitkaa HelMet-aineistohaussa ensin Sanahaku. Sitten hakukenttään Äänikirjat romaanit. Aineistokohdasta voitte valita C-kasetit. Voitte myös halutessanne korvata sanan romaanit sanalla kaunokirjallisuus.
Hei!
Varsinaisesti verenvähyyttä käsittelevää tietoa en akupunktiokirjoista ole löytänyt. Hyvä artikkeli akupunktiohoidosta ja sen hoitokohteista ja komplikaatioista sen sijaan löytyy teoksesta:
LÄÄKÄRIN käsikirja / toimitus: Ilkka Kunnamo ... [et al.] ; Julkaisut: Duodecim, 2004 (Jyväskylä : Gummerus). -1526, [2] s. : kuv. ; 26 cm.
Artikkelin akupunktuurista on kirjoittanut Seppo YT Junnila. Teoksen voi lainata tai sitä voi käydä lukemassa Jyväskylän kaupunginkirjastossa.
Tässä vielä alla pari kohtuullisen uutta suomenkielistä kirjaa akupunktiosta:
Aejmelaeus, Päivi: "Akupunktioatlas : meridiaanit ja akupisteet : käsikirja perinteisen kiinalaisen lääketieteen harrastajille" (2002)
Hiltunen, Marja: "Kiinalainen lääketiede: terveyttä ja...
Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjaston ja Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen ylläpitämän käännöstietokannan (http://dbgw.finlit.fi/kaan.php) mukaan Yrjö Jylhältä on käännetty englanniksi vain runo nimeltä Varjot (Shadows, antologiassa Treasury of Finnish love) ja viroksi kokoelma Kiirastuli (Puhastustuli). Kysymääsi runoa ei ei näyttäisi olevan käännetty.
