Henrik Ibsenin Villisorsaa esitettiin ensimmäisen kerran Norjassa vuonna 1885. Suomessa se on saanut ensiesityksensä 1892. Villisorsaa on esitetty Suomessa nykypäiviin asti.
Näytelmän tapahtumat ajoittuvat kolmeen päivään ja kahteen eri paikkaan, tukkukauppias Werlen työhuoneeseen ja Hjalmar Ekdalin ateljeeseen. Hjalmar Ekdal ja Gregers Werle ovat näytelmän päähenkilöt.
Näytelmä kertoo valokuvaaja Ekdalin perheestä, joka elää köyhää, mutta melko onnellista elämää. Perheen menneisyydessä on vaikeita asioita, joiden paljastuminen muuttaa kaikkien näytelmän henkilöiden elämää. Näytelmässä palataan nykyhetkestä menneisyyteen käsittelemään näitä asioita.
Lisää tietoja näytelmästä saat Ibsenin Villisorsan esipuheesta, joka on ainakin WSOY:n...
Voisiko kyse olla Pikku Kakkosessa esitetystä Fluugalaiset-sarjasta? Fluugalaiset ovat pieniä avaruusolentoja, jotka oppivat uutta ihmisten maailmasta. Sarjan esitys aloitettiin TV2-kanavalla vuonna 2016. Sarja on edelleen katsottavissa Yle Areenassa. Fluugalaiset | Yle Areena
Lastenohjelmia voi etsiä asiasanojen avulla Yle Lapset -verkkosivulla, oikean ylänurkan suurennuslasi-kuvakkeen avulla. Esim. kysymääsi sarjaa voi hakea asiasanoilla ufot tai avaruusolennot ja lastenohjelmat. Lapset – yle.fi
Runokokoelmista Runo on vapaa, Suomen runotar 1 ja 2, Runojen kirja sekä Pää tallella; runoja ikääntyville löysin esim. seuraavia runoja: Dan Andersson: Koti-ikävä, Kaija Pakkanen: Lapsuuden muistot, Tommy Tabermannin runo Suomi minut synnytti runokokoelmasta Päivä päivältä rakkaampaa, Lauri Pohjanpää Lapsuuden maa, Einari Vuorela: Käynti mummon luona, Mika Waltari: Pikkuveli, V.A.Koskenniemi: Koulutie, Sakari Topelius: Laps Suomen, Eeva Kilpi: Elämän evakkona, Arvo Turtiainen: Minä paljasjalkainen, Kaarlo Sarkia: Velka elämälle, Heli Laaksonen: Pulu uis . Kollegat ja lukijamme keksivät varmaan lisää aiheeseen liittyviä runoja.
Lauluista tulee mieleen Jukka Kuoppamäen Sininen ja valkoinen sekä Veikko Lavin ja Juha Vainion laulut
http://...
"Suomen kielen perussanakirjan" (v. 1994) mukaan 'toimipaikka' on 1) toimintapaikka; virka-, työpaikka, esim. suurlähettilään toimipaikka 2)toimisto, toimitilat, esim. pankin toimipaikat, postitoimipaikat.
"Suuressa suomen kielen sanakirjassa" (v. 2004, toim. Timo Nurmi) 'toimipaikka' määritellään näin: 1) työpaikka, esim. Olen matkalla toimipaikkaani. 2) toimintapaikka, esim. Tarkastajan toimipaikkana on Jyväskylän talousalue. 3) laitoksen, liikkeen tms. toimisto, konttori, myymälä jne.; esim. Liikkeellä on toimipaikkoja ympäri maata.
Passin ensimmäisellä sivulla on tunnus P, jota seuraa maakoodi ja numerokoodeja. 2On the top of the identification page there is the code "P" for passport, the code (ISO 3166-1 alpha-3) for the issuing country, and the passport number." https://en.wikipedia.org/wiki/Passports_of_the_European_Union
Toinen kirjain kuvannee asiakirjatyyppiä. Se ei ole pakollinen. D on diplomaattipassin tyyppi. https://www.consilium.europa.eu/prado/fi/prado-glossary/prado-glossary.pdf
Erilaisia passimalleja löytyy täältä: https://www.consilium.europa.eu/prado/fi/prado-documents/FIN/A/docs-per-category.html
Tinka on tarkoittanut 'riitaa, kiistaa'. Se pohjautuu muinaisnorjan sanaan thinga, josta on johdettu muinaisnorjan ja -ruotsin ting, 'kokous, käräjät'. Nykyruotsin ting on 'olio, esine ja käräjät'; englannissa sana on thing ('asia'), saksassa Ding, ('asia').Muinaisgermaaneilla on ollut kansankokousta tarkoittava sanaan thing. Thingaz ja sen rinnakkaismuoto palautuvat indoeurooppalaisen kantakielen aikaa merkitsevään sanaan téngkos. Veijo Meri on tiivistänyt sanan vaiheet 'ajasta' 'asiaan' seuraavasti: "Ajasta tuli määrättynä aikana pidetyt käräjät ja tarkoitettuaan niitä sana alkoi tarkoittaa asiaa, esinettä, koska käräjillä nimenomaan käsiteltiin asiaa."Meren téngkos-tulkinta, joka kytkee tingan aikaan, on varsin mielenkiintoinen siltä...
Outi Lauhakankaan Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset tarjoaa sanonnan taustaksi kielellistä väärinkäsitystä: "joku ruotsinkielinen on kehottanut vierasta istumaan ja polttamaan savukkeen mutta vahingossa onkin kehottanut häntä istumaan ja palamaan".
Sisäilmainfopisteestä löydät kaiken mahdollisen avun sisäilmaongelmiin. Palvelu on maksutonta. Tässä linkki palveluun.
https://www.sisailmayhdistys.fi/Sisailmayhdistys/Sisailmainfopiste
Lisäksi kannattaa remonttiin liittyvissä kysymyksissä tietenkin olla yhteydessä oman taloyhtiön isännöitsijätoimistoon.
Valtakunnallista E-kirjastoa voi toistaiseksi käyttää vain mobiililaitteella. Käyttäjille on julkaistu versiot Android ja IOS -laitteita varten. Mobiilisovellukset tehtiin ensin, koska tilastojen mukaan suurin osa käyttäjistä käyttää e- ja äänikirjoja mobiililaitteilla. E-kirjastosta on tulossa jatkossa versio, jota voi käyttää selaimella (tietokoneella). Kehitystyötä tämän eteen tehdään jo tänä vuonna, mutta versio ei ehdi julkaisuun vielä vuonna 2024. Tarkempi aikataulu selviää myöhemmin.E-kirjastohttps://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjaston-usein-kysytyt-kysymykset
Uskontokuntiin kuuluvat Suomessa selviävät väestörekisterikeskuksen tilastosta
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/uskyhd99.htm
lisätietoja katolisesta kirkosta Suomessa löydät Katolisen kirkon kotisivulta
http://www.katt.fi/vanha/tiedot.htm
Roomalaiskatolisen kirkon kannattajat maailmassa selviävät Tilastokeskuksen sivulta Maailma numeroina kohdasta Uskonnot
http://www.tilastokeskus.fi/tk/tp/maailmanumeroina/maailmanumeroina_tau…
Risainen elämä -kirjan perusteella saattaa arvella, että elokuvan runo on poimittu Juicen 60-luvun lopun runoteksteistä, joihin Antti Heikkinen on päässyt tutustumaan kerätessään aineistoa kirjaansa. Muutamaa näistä ennenjulkaisemattomista runoista Risaisessa elämässä siteerataankin. ’Rakkauden haudalla’ -kappaleesta kerrotaan, että se perustuu Juicen Juankoskella kirjoittamaan runoon. ”Täyttymättömän rakkauden kuvaus oli parikymppisen Leskisen runoelma tytölle, jota hän katseli sillä silmällä, mutta jonka kanssa romanssista ei tullut koskaan totta.”
http://wiki.pomus.net/wiki/Rakkauden_haudalla
70-luvun nuori runo sisältää Juicelta kaksi levytettyä laulutekstiä (Odysseus, Syksyn sävel).
Elokuvan lopputeksteissä maininta joka viittaa...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksissa Suomalaiset sukunimet (Weilin+Göög, 1993) ja Sukunimet (Otava, 2000) kerrotaan, että sukunimenä Liikamaa perustuu talonnimeen. Liikamaa-nimisiä taloja on ollut lähinnä Pohjois-Suomessa, kuten esimerkiksi Alatorniolla, Ranualla, Kolarissa, Muoniossa ja Pudasjärvellä. Näillä alueilla Liikamaa -sukunimeä varsinkin esiintyy, etenkin Pellossa.
Megatavu on 1024 kilotavua tai 1 048 576 tavua.
Kaikki tietokoneen käyttämät luvut noudattavat binaari- eli kaksilukujärjestelmää. Lukujen hahmottamisen helpottamiseksi muistin ja kiintolevyn koko ilmaistaan etuliitteillä kilo, mega ja giga, jotka ovat tuttuja yleisesti käytettävästä kymmenlukujärjestelmästä. Yksi megatavu on tarkalleen ottaen 1 048 576 tavua
Mega tule miljoonasta eli 1 000 000 ja kilo tuhannesta 1 000
Kappale Jumalan kämmenellä löytyy lukuisista nuottikirjoista, esimerkiksi Suuri toivelaulukirja 13. Veikkaisin, että löydät kappaleen lähimmästä kirjastostasi.
Kopioin Kysy kirjastonhoitajalta arkistosta vastauksen aiemmin esitettyyn samaan kysymykseen: "Lyhyt kuvaus Lassi Sinkkosesta löytyy esim. teoksista:- Pekka Tarkka: Suomalaisia nykykirjailijoita, 1980
- Suomen kirjailijat 1945-1980 (sisältää myös luettelon teoksista ja lähdeviittauksia kirjoihin ja artikkeleihin)
Muuta tietoa ja teosten analysointia on jonkin mm. seuraavissa: Pertti Karkama: Impivaara ja yhteiskunta, Pohjoinen, 1985
- Kirjoita itsesi maailman väleihin, toim. Kirsti Mäkinen, SKS, 1997 (sisältää artikkelin Elina Niemissalo: Lassi Sinkkonen ja Matti Mäkelä miehen tiellä)
- Kirjallisuus Suomessa, toim. Antti Eskola, Katarina Eskola, 1974 (artikkeli Lassi Sinkkosen Sumuruiskun asemasta...)
- Pekka Tarkka: Sanat sanoista, Otava...
Lähihoitajakoulutuksen opintomateriaalia ei taida juuri Internetin kautta löytää. Suomen lähi- ja perushoitajaliiton sivuilta löytyvät lähihoitajan eettiset ohjeet, joiden kautta löytyy myös tietoa työstä ja oppimateriaalista:
http://www.superliitto.fi/datafiles/tiedosto_ja_teksti_fi/510_eettiset_…
Liiton sivuilla on myös tietoa koulutustarjonnasta:
http://www.superliitto.fi/?cat=9
Mm. näistä kirjoissa kerrotaan lähihoitajan työstä:
- Ammattina lähihoitaja : opas yhteiskuntaan / Pekka Nienstedt
- Ihmisen hyvä : etiikka lähihoitotyössä / Anne Vuori-Kemilä ... [et al.]
- Lapsen parhaaksi : lähihoitaja varhaiskasvattajana / Arja Häkkä, Helena Kuokkanen, Arja Virolainen (toim.)
Antonio Vivaldista löytyy tosiaan suomeksi aika vähän kirjallisuutta ja verkkolähteitä. Näissä kirjoissa ainakin on suomeksi jotakin Vivaldista:
Salter, Lionel: Suuria säveltäjiä (Karisto, 1983)
Sävelten mestareita [1945] : Säveltäjien elämäkertoja Palestrinasta nykypäiviin (Wsoy, 1945)
Englanninkielellä Antonio Vivaldista löytyy sitten jo vähän useampi ja laajempi elämäkertateos, kuten esimerkiksi:
Heller, Karl: Antonio Vivaldi : the red priest of Venice (1997)
Landon, H. C. Robbins: Vivaldi : voice of the Baroque (1995)
Talbot, Michael: Vivaldi (1993)
Teosten saatavuustiedot, sekä lisää englanninkielistä elämäkertakirjallisuutta löydät tästä linkistä: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=vivaldi+el%C3%A4m%C3%A4kerrat&…...
Laulun nimi on tarkalleen Telttaretki. Laulun nuotteja ei ole julkaistu, mutta sanat löytyvät Hanna Ekolan cd:n "Kiitos elämän lahjasta : hiljaisuuden lauluja" (Sony, 1997) kansilipukkeesta.
