Hyvönen kuuluu Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan niihin sukunimiin, jotka ovat hyvä-sanan johdoksia. Hyvä-kannasta on meillä ollut käytössä esimerkiksi sellaisia nimiä kuin Hyvöi, Hyvikkä, Hyväkkä, Hyväri, Hyvätti ja Hyvänen. Nykyisiä sukunimiä ovat Hyväkkä, Hyvättinen, Hyvärinen ja Hyvönen. Ryhmän nimiä on käytetty todennäköisesti esikristillisinä yksilönniminä koko suomenkielisellä alueella ja lappalaistenkin keskuudessa, mutta sukunimet Hyvärinen ja Hyvönen ovat yleistyneet erikoisesti Karjalassa ja Savossa. Ne molemmat ovat kuuluneet Matti Kuusen vertailujen perusteella "varsinaisiin savolaisnimiin". Molemmat nimet olivat levinneet jo 1500-luvulla lähes kaikkiin Savon pitäjiin, ainoastaan Mikkelin tienoilta ne...
Sitaatti on William Shakespearen näytelmän Kuningas Henrik IV. Toinen osa III näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta.
Paavo Cajanderin suomennoksessa (1898) se kuuluu näin: ”Levoton kruunun painama on pää.”
https://www.gutenberg.org/cache/epub/39636/pg39636.html
Matti Rossi suomensi saman kohdan vuonna 2004 näin: ”Raskas kruunu unen karkottaa.”
William Shakespeare: Henrik IV. Toinen osa (s. 98)
https://www.gutenberg.org/cache/epub/1782/pg1782.html
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kirjastojärjestelmä antaa tällä hetkellä mahdollisuuden katsella internetissä aineoastaan aineiston ajan tasalla olevia saatavuustietoja.
Omia asiakastietoja voi katsella kirjaston asiakaspäätteellä. Tiedot avautuvat kirjastokortin numerolla ja kirjastosta saatavalla henkilökohtaisella tunnusluvulla.
Kansakoulun lukukirjoja voit käydä selaamassa lähimmässä kaupunginkirjastossasi. Kirjastot säilyttävät kuitenkin vain muutamia oppikirjoja näytteenomaisesti. Suomen kansallisbibliografia FENNICAsta (http://finna.fi), joka sisältää tiedot Suomessa painetuista tai muuten valmistetuista kirjoista, voit myös hakea kansakoulun lukukirjoja.
Runon jäljille saattaisit päästä myös hankkimalla käsiisi teoksen:
Kuulin kurjen kullertavan : (katoavaa kansanperinnettä Tervolasta) / työryhmä: Elsa Alatolonen ... [et al.] ; kuvitus: Anu Kolmonen. - Julkaisija: [Tervola] : Suomen naisten maanpuolustusjärjestö, Tervolan osasto, [2003]
Teos sisältää loruja ja leikkejä.
Tarkoittanette henkilönimeä eikä päähinettä? Mielestäni muoto Hilkka olisi paras. Vaikka latinan sanakirjat yleensä viittaavatkin k:sta c-kirjaimeen, ei k-kirjainkaan ollut täysin vieras vanhalle latinalaiselle aakkostolle. Muoto Hilcca, joka olisi vaihtoehto, olisi nähdäkseni keinotekoinen ja siitä olisi paljon vaikeampi päätellä ääntämistä. 'Hilkka' päähineen merkityksessä olisi 'mitella'.
Kansallisarkiston Arkistojen Portti -palvelussa on vinkkejä mitä arkistotietoja sota-aikaisesta palveluksesta on löydettävissä:
Palvelus armeijassa | Arkistojen Portti (kansallisarkisto.fi)
Talvi- ja jatkosodan henkilöhistorialliset lähteet | Arkistojen Portti (kansallisarkisto.fi)
Jos joukko-osasto on tiedossa, sotapäiväkirjoista tai päiväkäskyistä voi löytyä lisävalaistusta. Monesta joukko-osastosta on myös oma historiikkiteoksensa. Arkistolähteiden lisäksi on mahdollista, että henkilö on luovuttanut tietojaan esimerkiksi paikkakunnan veteraanikirjaan tai Suomen rintamamiehet -matrikkelisarjaan. Nimi saattaa vilahtaa myös sota-aikaisissa sanomalehdissä, jotka ovat käytettävissä digitoituina vapaakappalekirjastoissa.
Enemmän tietoa tästä nuortenkirjailijasta on teoksessa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 (1999). Perustiedot löytyvät Oulun kaupunginkirjaston sivuilta, http://www.ouka.fi/kirjasto/kokoelma/laine.html .
Sinun pitää maksaa maksusi ennen kuin voit saada uutta kirjastokorttia ja alle 15-vuotiaana tarvitset huoltajasi suostumuksen saadaksesi uuden kirjastokortin, joten olisi hyvä että huoltajasi on mukana ja sinulla itselläsi olisi mukana joku henkilöllisyyskortti.
ISMACS-sivuston mukaan Y-sarjan Singerit, joiden sarjanumero on väliltä 3609061-3709060, on valmistettu vuonna 1925.
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y…
Jos kaikki tietyn teoksen lainakappaleet ovat lainassa, ja jonossa on varaus, ei kukaan lainaajista voi uusia lainaansa. Uusiminen onnistuu vasta sitten, kun yhtään varausta ei ole enää jonossa, eli jonkun lainaajista täytyy ensin palauttaa lainansa.
Helmet-kirjastoissa voit tehdä hankintaehdotuksen lomakkeella, jonka löydät Helmet.fi:stä osoitteesta https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus.
Anna-Leena Härkösellä on runsaasti tuotantoa, josta pääosa oli tällä hetkellä lainassa Oulunsalon kunnankirjastosta. Hänen tuotantoaan saadaan kyllä tilattua Oulunsaloon toisista Outi-kirjastoista. Outi-posti kulkee keskiviikkoisin, voit laittaa vastausmailina tilauksen. Varausmaksu on 1 EUR per kirja.
Outi-kirjastojen aineistohausta http://www.outikirjastot.fi/ voit tarkistaa milloin Anna-Leena Härkösen kirjat palautuvat Oulunsalon kunnankirjastoon.
Vanhempia lehtiä säilyttävät sekä kirjastomme lehtilukusali http://www.tampere.fi/kirjasto/lukusali/ että pääkirjaston käsikirjasto http://www.tampere.fi/kirjasto/tieto/aineisto.html.
PIKI-verkkokirjastostamme http://kirjasto.tampere.fi:8000/ löytyvät tiedot siitä milta ajalta ja mitä lehtiä on varastoitu. Lehtikokoelmamme ei ole lainattavissa, mutta lehdet ovat luettavissa ja kopioitavissa ym. paikoissa.
Kaikkia lehtiä ei valitettavastin ole varastoitu etsimiltäsi vuosikymmeniltä.
Tässä muutamia lehtiä, joita löydät ao. vuosilta
kokoelmistamme
1. Nykytekstiili (pääkirjaston varastossa 1958-1997)
- vuodesta 1998 lehti on ilmestynyt nimellä Habit : suomalainen muodin ammattilehti
2. Teksi (julkaisija Teksiitlikauppiaitten liitto)...
Meillä Lapin maakuntakirjastossa on Kupittaan saven Kuvasto keramiikkavalmisteista 1941 (1996 tehty näköispainos), joka on tavallisesti lainattavissa. Kirjan saatavuustiedot löytyvät www.lapinkirjasto.fi - On olemassa myös muita kirjoja tai kuavastoja, joista olen tehnyt luettelon, joka on kirjaston taidesalissa nähtävänä. Niitä kirjoja/kuvastoja voi yrittää saada lainaksi kaukopalvelumme kautta.
Kari Litmasen (salanimellä Kalevi Huttu) säveltämä ja Jorma Toiviaisen sanoittama "Liian pitkä matka kotiin" sisältyy nuottiin Litmanen, Kari: "Muuttolinnut : 26 Kari Litmasen hittiä" (BMG, 1999).
Dawson's Creek -kirjoja on suomeksi ilmestynyt viisi:
Jennifer Baker: Kaiken uuden alku ja Tyyntä myrskyn edellä
K. S. Rodriguez: Pitkä kuuma kesä ja Suhteet solmussa
C. J. Anders: Viettelysten viikonloppu
Fanisivun mukaan kirjoja olisi englanniksi ilmestynyt yhteensä 16. http://tonystrading.co.uk/galleries/tvbooks/dawsonscreek.htm
Laulettuna löytyy Saaritsan kääntämänä cd-levyltä:Terveiset ulapalta : musiikkia mereltä ja järvien seliltä.
Näyttää ettei löytyisi nuottia, jossa sanat olisivat painettuina suomennoksena.
Myöskin löytyy Tikkurilan musiikkivarastosta vhs-kasetti, jossa laulu lauletaan suomeksi (saattaisi olla tekstitetty, en tiedä).
Näistähän voi kuuntelemalla "poimia" sanat.
Noilla riveillä alkaa Mika Waltarin runo Täysikuu. Runon voit lukea esimerkiksi teoksista Pöytälaatikko : muistoja ja muistiinpanoja 1945-1967 (1969) ja Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925-1978 (1979).
https://finna.fi/Record/lumme.1451912
https://finna.fi/Record/lumme.742229
