Sitaatti "Harha on totta ja totuus on harhaa, se usvaksi muuttuu ja käsistä karkaa" on Shakespearen näytelmästä Macbeth; ensimmäinen näytös, ensimmäinen kohtaus. Suomentaja on Matti Rossi.
Bachin kirkkokantaattien määrä on 200 kappaleen paikkeilla. On vaikea sanoa suoraan, mitä kantaattia kirjailija olisi voinut tarkoittaa, sillä "Kun täältä lähden, Herrani" voisi sopia monen teoksen nimeen ja teemaan. Täsmälleen tuon nimistä teosta en kuitenkaan löytänyt.
Kenties kyseessä voisi olla kantaatti BWV161 (Komm, du süsse Todesstunde), BWV125 (Mit Fried und Freud ich fahr dahin) tai BWV12 (Weinen, Klagen, Sorgen, Zagen)? Kantaatissa BWV49 (Ich geh und suche mit Verlangen) on myös samankaltaisia teemoja.
Teoksia voi olla myös käännetty suomeksi eri tavalla vuosien varrella.
Vaikka kirjailija on maininnut kyseessä olevan kantaatti, mieleen tulee myös Matteus-passio (BWV244). Osa II, loppupuoli, harjoitusnumero 62 kohta "wenn ich...
Australiassa on maahantuotavalle tavaralle hyvin tiukat bioturvallisuussäännökset, joilla pyritään estämään haitallisten eliölajien ja tautien pääsy maahan. Ruoka ja elintarvikkeet ovat yksi keskeinen sääntelyn kohde, mutta täysin kiellettyä ei elintarvikkeidenkaan vienti Australiaan ole – esimerkiksi leipätuotteet (omaan käyttöön) kuuluvat sallittujen tuotavien ruokatavaroiden joukkoon.
Tarkempia tuoteryhmäkohteisia tietoja löytyy Australian rajavartioviranomaisen verkkosivuilta:
What food can you bring in? (abf.gov.au)
Yksityiskohtaiset tiedot Australian bioturvallisuutta koskevat tuontiehdot sisältävästä BICON-tietokannasta:
BICON - Australian Biosecurity Import Conditions (agriculture.gov.au)
Tähän Tuure Kilpeläisen ja Timo Kiiskisen säveltämään ja Tuure Kilpeläisen ja Jiri Kurosen sanoittamaan Jäähyväiset-lauluun ei ole tähän mennessä julkaistu nuottia.
Ilmeisesti suomen kielessä ei ole tuollaisille kirjoille nimitystä. Suomen kielessä puhutaan helppolukuisista kirjoista (lättlästa böcker) ja selkokirjoista (LL-böcker), mutta ne eivät ole ehkä ihan sitä, mitä haet. Helppolukuiset kirjat ovat ehkä lähimpänä, sillä niissäkin saattaa olla suhteellisen lyhyitä lukuja. Myös kieli on yksinkertaista, jotta lukemaan opetteleva saa niistä helpommin selvää.
Tekijätietoja vailla oleva kirja löytyy hyllystä kirjan nimen mukaan aakkostettuna. Teoksen nimen mukaan järjestetään myös kirjat, joissa tekijöitä on enemmän kuin kolme. Myös toimitetut kirjat ovat hyllyssä kirjan eikä toimittajan nimen mukaan, vaikka toimittaja olisi kansilehdellä näkyvästi mainittukin.
Vieraskielisiä kirjan nimen mukaan järjestettyjä kirjoja etsiessä kannattaa muistaa, että artikkelit (esim. the) jätetään aakkostuksessa huomioimatta.
Inkeri Nummisen toimittamassa Arvo Ylpön muistelusten ja päiväkirjamerkintöjen kokoelmassa Arvo Ylpön vuosisata arkkiatri kertoo syntymästään seuraavasti:
"Olen syntynyt ilmeisesti hieman ennen aikojani, koskapa syntymäni oli aiheuttanut sellaisen tohinan ja kiireen Iso-Mikkolan talossa. Olin sentään 27-vuotiaalle äidilleni jo viides synnytys."
"Syntymäpainostani ja pituudestani minulla ei ole varmaa käsitystä, mutten ilmeisesti ihan pieni ole ollut, reilusti kuitenkin alle kolme kiloa painanut."
Ylppö itse ehdotti "keskosnimitystä käytettäväksi ei obstetrisena aika-, vaan äskensyntyneen lapsen ruumiilliseen kehitykseen kohdistuvana käsityksenä" eli hän piti vastasyntyneen kokoa raskauden kestoa merkitsevämpänä kriteerinä. Sen mukaisesti...
Runo löytyy Eeva Kilven kokoelmasta Terveisin (WSOY, 1976). Se sisältyy myös teoksiin Perhonen ylittää tien; kootut runot 1972-2000 (WSOY, 2006) sekä Runoja 1972-1976 (WSOY, 1978).
Maria Jotuni kirjoitti Jussi ja Lassi -kirjan pienten poikiensa puheita mukaillen. Kari Tarkiaisen Jotuni-elämäkerrassa "Maria Jotuni: vain ymmärrys ja hymy" (Musarum minister, 2013, s. 257) kerrotaan, että perheessä puhuttiin kahta kieltä, kotona savoa ja muiden kuullen suomea. Lisäksi Marian ja hänen poikiensa kieleen kuului monia itse kehiteltyjä ilmauksia, kuten "hairale" (suurenmoinen) ja "kankelo" (hieno, elämyksellinen"). Sanatarkkojen selitysten lisäksi lukija voi yrittää eläytyä lasten maailmaan ja savon murteeseen Jussia ja Lassia lukiessaan ja löytää ilmauksille vielä muitakin merkitysvivahteita.
Lovi on sitä varten että saat puristettua pussista vielä ne mehukkaimmat tipat ennen kuin otat pussin pois kupista. Toimi näin:Ota teepussi pois mukista ja laita se teelusikan päälle.Kiedo naru lusikan ja pussin ympäri.Naru menee mukavasti lapun loveen.Purista pussista viimeiset tipat polttamatta sormiasiOnnistuisi tuo operaatio ilmankin sitä lovea siinä lapussa, mutta kyllä se vähän helpottaa!
Vanhin Helmet-kirjastojärjestelmään rekisteröity lainattava kirja on ruotsalaisen runoilijan J. D. Valeriuksen ruotsinkielinen runoteos Visor och sängstycken 1. Kirja on vuodelta 1811, ja se on tämän teoksen toinen painos. Kirja on Helmet-kirjastojen kirjavaraston kokoelmissa.
Musiikkiosastomme tietojen mukaan on muutamia uudempia musiikin tietosanakirjoja, jotka eivät kuitenkaan ole yhtä laajoja kuin Otavan iso musiikkitietosanakirja. Seuraavassa muutamia:
- Suuri musiikkitietosanakirja 1-6, Weilin&Göös, 1989-1992.
- Sävelten maailma 1-5, WSOY, 1989-1994
- Otavan musiikkitieto (1-osainen, 1997.
Muita voit katsoa Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html , esim. luokkahaulla 78.03.
Kumpaankaan sarjaan ei, ihme kyllä, ole tulossa jatko-osia suomeksi tänäkään vuonna. Huntingtonin Korppikartanon salat -sarjaa julkaisee WSOY, sinne voi lähettää palautetta osoitteessa http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/feedback
Darren Shanin sarja on puolestaan Tammen kustantama, Tammen palautesivu löytyy osoitteesta: http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=5899&VID=default&SID=4470068733866…
Sanalla karkku on monta merkitystä. Yksi merkityksistä on Suomen murteiden sanakirjan mukaan "sillan t. laiturin tms. pilarina toimiva hirsikehikko, sillan arkku.". Muitakin merkityksia on, mutta tämä lienee merkitys Volter Kilven käyttämänä. Sana on tai on ollut käytössä Sauvossa ja Varsinais-Suomen ylämaalla.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=searchresults
Yksi ehdokas etsityksi kirjaksi voisi olla norjalaisen Bjørn Sortlandin Silmätyksin. Se on kertomus 17-vuotiaasta Fridasta, joka matkustaa Italiaan saatuaan tietää sairastavansa vakavaa silmäsairautta, koska hän haluaa nähdä maailman kauneimman maan ja sen taideaarteet ennen kuin on myöhäistä. Firenzessä Frida tutustuu 19-vuotiaaseen Jakobiin, joka vie Fridan mukanaan taidekierrokselle Italiaan ja Ranskaan. Tekstin lomassa on kuvia tarinassa mainituista maalauksista.
Saa tuoda. Pääkirjastossa ja joissakin lähikirjastoissa on käytettävissä langaton verkko, joten voit käyttää myös internetiä omalla läppärilläsi. Pyydä tunnukset virkailijalta.
Lisätietoa: http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/asiointi/kannettavat
Ensimmäinen kysymys tunnetaan myös niin sanottuna valehtelijan paradoksina. Eräitä ratkaisuyrityksiä siihen ovat olleet:
* peruslogiikkaa on muutettava, koska jotkin lauseet, kuten valehtelijan paradoksi, eivät ole tosia eivätkä epätosia
* peruslogiikkaa on muutettava, koska jotkin lauseet, kuten valehtelijan paradoksi, ovat samaan aikaan sekä tosia että epätosia
* missään loogisesti korrektissa kielessä ei voi puhua kielen lauseiden omasta totuudesta eikä mikään lause voi siis viitata omaan totuuteensa, joten valehtelijan paradoksi kertoo vain luonnollisen kielen epätarkkuudesta
Lisää informaatiota valehtelijan paradoksista ja sen mahdollisista ratkaisuista löytyy esimerkiksi täältä:
http://plato.stanford.edu/entries/liar-paradox/
Kaksi...
Mirkka Rekola: Päivää loistavampi. Helvi Juvonen: Kuningas Kultatakki sisältyy teokseen Suomalaisia kirjailijoita: kirjailijat kirjailijoista, toim. Mirjam Polkunen ja Auli Viikari. Tammi, 1982.
