Tämä on tietysti spekulaatiota, mutta kuntaliitoksissa nimi ei välttämättä katoa kokonaan käytöstä. Kun uusi kunta koostuu useammasta entisestä kunnasta, saatetaan tiettyä uuden kunnan osaa kutsua vanhalla nimellä. Esimerkiksi Sastamala syntyi kuntaliitoksen kautta, mutta sen keskustaajamaa kutsutaan yhä Vammalaksi. Sastamalasta löytyy tietoa esimerkiksi Wikipedian artikkelista osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Sastamala.
Jos leikitellään ajatuksella, että pääkaupunkiseudun kunnat liittyisivät yhteen ja ottaisivat uuden nimen, luultavasti vanhat kunnat jäisivät alueellisiksi nimiksi. Helsinki olisi silloin sen tietyn osan nimitys, jolla olisi luultavasti yhtä omia kaupunginosiaan kuten nykyäänkin. Toisaalta vaikka jokin nimi...
Satakunnan Kansassa oli 28.6.1965 artikkeli Juhannus meni kitaramusiikin tahdissa. Saman päivän Helsingin Sanomissa oli pieni juttu yhtyeestä.
Lehdet ovat luettavissa Porin kaupunginkirjaston lehtilukusalissa.
Videomateriaalia ei löytynyt kirjastojen kokoelmista.
Aiheesta löytyy melko paljon kirjallisuutta suomeksi:
-Benchmarking: huipputasosta oppiminen: suomalaisia käytännön kokemuksia. Metalliteollisuuden kustannus 1995.
-Benchmarking: työkalu oppivalle organisaatiolle. Suomen laatuyhdistys 1996.
-Hoitotoiminnan tuottavuuden mittaaminen ja kehittäminen. Stakes 1998.
-Benchmarking käsikirja: nopea oppiminen - ylivoimainen kilpailuetu. Laatukeskus 1998.
-Kulmala, Juhani: Benchmarking ammatillisen aikuiskoulutuksen toiminnan kehittämisen välineenä. Tampereen yliopisto 1999.
Lehtiartikkeleita kannattaa myös etsiä, esimerkiksi kirjaston kautta Aleksi-tietokannasta.
Tähän kysymykseen on vaikea vastata yleisluontoisesti, sillä jokainen kirja kannustaa omalla tavallaan lukijaa jatkamaan eteenpäin. Kirja voi herättää lukijan mielenkiinnon esimerkiksi jännittävällä ja vaikeasti ennalta arvattavalla juonikuviolla tai hauskoilla tai erikoisilla henkilöhahmoilla. Rikosromaanissa lukija saattaa "koukuttua" jännityksen tunteeseen tai innostua siitä, että hän pääsee johtolankoja seuraamalla ratkomaan arvoitusta yhdessä kirjan salapoliisin kanssa.
Erich Kästnerin Lisen ja Lotten salaisuus (Das doppelte Lottchen) on filmattu Amerikassa nimellä The Parent Trap. Suomeksi se on nimellä Ansa vanhemmille. Sitä on saatavissa Suomen kirjastoista VHS-tallenteena. Oulun kaupunginkirjastossa sitä ei valitettavasti ole, mutta sitä voi kaukolainata muista kirjastoista.
"Kielletyt käskyt" sisältyy ainakin Lasse Mårtensonin "Lauluja"-nimiseen nuottikokoelmaan (v.1976, tunnistenumero 7022885X). Nuotti kuuluu Kauniaisten kirjaston kokoelmaan, saatavuustiedon voit tarkistaa Plussa-tietokannasta osoitteesta http://www.libplussa.fi/ . Kannattaa valita "tarkennettu haku": nimeke + tekijä + vain nuotteja.
Saatte uuden kirjastokortin vioittuneen kortin tilalle mistä tahansa Helmet-kirjastojen toimipaikasta. Varatkaa mukaanne voimassa oleva henkilöllisyystodistus.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Henkilollisyysto…
Tästä kirjailijasta ei juuri löydy tietoa suomeksi. Mutta Googlen kautta onnistuin löytämään kaksi englanninkielistä sivua, joilla kerrotaan Ann Brasharesta ja hänen tuotannostaan. Sivut ovat www.childrenslit.com (-> features -> meet authors and illustrators -> Brashares, Ann) ja www.teenreads.com (-> authors -> Brashares, Ann). Hänen teoksiaan löytyy myös Turun kaupunginkirjaston kokoelmista, Aino-tietokannasta osoitteessa www.turku.fi/kirja haulla tekijä Ann Brashares tulee kolme viitettä suomeksi ja kolme ruotsiksi.
Talvisodan nimen alkuperää on kartoittanut everstiluutnantti Antti Juutilainen artikkelissaan Sodan nimi (Talvisodan pikkujättiläinen, WSOY 1999). Ensimmäinen Juutilaisen löytämä maininta talvisodasta on jatkosodan päiväkäskyssä N:o 1: ”Kunniakas talvisotamme päättyi katkeraan rauhaan. - Tehty rauha oli vain välirauha, joka nyt on päättynyt.” Talvisota ei kuitenkaan tällä vielä vakiintunut käyttöön, sillä vielä 6.12. 1942 Mannerheim käytti sanontaa "sodassa 1939-40", mutta jo 28.1.1943 "talvisotamme ankarina kuukausina" ja 16.6.1944 "talvisodan jäyhät kuukaudet".
Kirjallisuudessa aikamääreellinen "talvisota 1939-1940" esiintynee ensimmäisen kerran teoksessa Kunnia - isänmaa : miten Suomi taisteli (Helsinki 1941), ja talvisota...
Harmillista, että eräpäivämuistutuksissa on ollut sinulla ongelmia. Sähköpostilla lähetettäviin muistutuksiin ei ole tullut muutoksia ja niiden pitäisi tulla kuvailemallasi tavalla, pari päivää ennen eräpäivää. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä lähimpään kirjastoosi joko käymällä, puhelimitse tai sähköpostilla, niin tietosi voidaan tarvittaessa tarkistaa. Kirjastojen yhteystiedot löydät Helmetistä.
Hei,
Kohtausta en muista, mutta nimen perusteella voisi olla kanadalaisen L.M. Montgomeryn Anna-kirjoihin perustuva sarja Anna ystävämme (Anne of Green Gables, 1985, 1987, 2000). Osittain samoja henkilöitä oli myös sarjassa Tie Avonleaan (Road to Avonlea, 1990-1996).
Anna ystävämme -sarjaa on saatavissa kirjastoista DVD-tallenteena.
Turun kaupunginkirjastossa ei ole Playstation -pelejä. Emme ole määrärahojen niukkuuden vuoksi edes harkinneet niiden hankkimista. Joudumme nykysin suorittamaan karsintaa mm. cd-romien tarjonnasta - valinnan keskeinen kriteeri on aineiston tietosisältö.
Pyhäjärven ja muiden Kirikirjastojen asiakkaiden käytössä on ePress-palvelu, jossa voi lukea yli 200 kotimaista sanomalehteä digitaalisina näköislehtinä, mm. Helsingin Sanomia. Lehtiä voi lukea kirjaston asiakaskoneilta tai mobiililaitteelta Haapajärven, Pyhäjärven, Haapaveden ja Kärsämäen kirjastoissa. Eli muualla kuin kirjaston verkossa lehtiä ei voi lukea. Lisää tietoa Kiri-kirjastojen sivuilta:
https://kirikirjastot.verkkokirjasto.fi/web/arena/e-press
Toinen e-lehtipalvelu Kiri-kirjastoissa on Flipster. Sen kokoelmissa on valikoima englanninkielisiä aikakauslehtiä. Alla lisää tietoa:
https://kirikirjastot.verkkokirjasto.fi/web/arena/flipster
Kirjastot ja kirjastokimpat hankkivat oikeuksia e-lehtien asiakaskäyttöön...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei tarjoa lääketieteellistä neuvontaa eikä asiantuntemusta.
Voit alustavasti tutustua vaikka Duodecim Terveyskirjaston tietoihin asiasta:
Duodecim-ketoaineet
Kyseessä on L. Onervan runo Sota. Runo on ilmestynyt ensimmäisen kerran kokoelmassa Särjetyt jumalat (1910). Runo on sikermästä Erämaa.
Runo sisältyy myös esimerkiksi L. Onervan runojen kokoelmaan Etsin suurta tulta : valitut runot 1904-1952 (toim. Helena Anhava, Otava), joka on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
Saatte runon sähköpostiinne.
https://finna.fi/
L. Onerva: Särjetyt jumalat (Otava, 1910)
Kollegat eri kirjastoissa vinkkasivat seuraavia kirjoja:
Tuula Kallioniemi: Verkot
Venla Saalo: Sateenvarjotarina
J. Pekka Mäkelä: Karsta
Wolf Kankare: Kettujumala pakenee
Gerry Birgit Ilvesheimo: Lykantropia
Öljysoraa alettiin käyttää Lapissa vuonna 1960. Kemi-Rovaniemi -tie suurelta osin päällystettiin 1964-1973. Mt930 Aavasaksan ja Muurolan välinen tien rakennus alkoi 1953, ja se valmistui ja öljysorattiin 1961. Lapin teiden rakentamisesta, korjauksista ja päällystämisistä on kirjoitettu kahteen historiateokseen:
Raimo Räme: TVL:n historiikki. Lapin piiri 17.12.1974.
Petteri Mäkelä (kirj.) ja Erkki Lilja (toim.): Pitkoksilta pikitielle. Lapin tiepiiri 75 vuotta 1925-2000.
Rovaniemen katujen päällystämisestä ei löytynyt tutkittua tietoa julkaisuista, mutta saimme suullisesti tiedon silloin päällystystöitä tehneeltä insinööriltä, että asfalttia on käytetty ensimmäisen kerran Polar-hotellin edustan jalkakäytävällä...
Pääkirjaston syyskinosta vastaava henkilö tulee maanantaina töihin kesälomalta. Uskoisin, että hänellä on ohjelma valmiina tai jos ei ole, hän sen ensi viikolla kokoaa. Valitettavasti emme siis pysty nyt vastaamaan, mutta välitän viestisi oikealle henkilölle ja pyydän häntä vastaamaan sähköpostilla, kun hän ensi viikolla tulee töihin.
