Maija-laulun sanoja on kysytty tällä palstalla aiemminkin. Lainaan tässä vuonna 2018 annettua vastausta. "Sanat tähän lauluun löytyivät pienestä "Jeesuksesta laulan" vihkosesta, joka on painettu 1959 Kristiinassa, kirjapaino Oy Pohjan-miehessä. Laulun sanoittajaa tai säveltäjää ei kerrota." Vihkosta voi yrittää saada kaukolainaksi.
En saanut Salosen suomennosta käsiini, joten en voi vertailla sen sisältöä muihin käännöksiin. Kansallisbibliografia Fennica ei mainitse, että kyseessä olisi lyhennelmä ja myöskin kirjojen yhteinen sivumäärä viittaisi siihen, että kyseessä on lyhentämätön laitos. Joka tapauksessa varmuudella lyhentämätön laitos ko. kirjasta on ainakin Anna Louhivuoren 3-osainen käännös vuodelta 1968.
Kolmen Muskettisoturin eri käännöksistä on kysytty aiemmin 14.8.2003 tässä palvelussa http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=57881437-8b9…
Ainoa suomenkielinen käännös kyseisestä kappaleesta löytyi Internetistä. Kiss FM -radioaseman Aamutiimi on pari vuotta sitten tehnyt tutuista hittikappaleista suomenkielisiä pilaversioita. Shakiran Whenever Wherever on nimeltään Kopio (Shakira Remix). Samannimisen kappaleen sanoitus löytyy osoitteesta
http://www.sunpoint.net/~swat89/aapila.htm
Varmaa ei kuitenkaan ole, onko se juuri kyseinen Kiss FM:n kappale.
Nähtävästi kyseistä Shakiran sävelmää ei ole tehty "virallisesti" ollenkaan suomeksi, koska siitä ei löytynyt tietoa Yleisradion Fono -tietokannasta, Suomen kansallisdiskografia Violasta eikä Internetistä muuta kuin yllämainittu.
Musiikkikappaleet ja -videot ovat tekijänoikeuden alaisia. Tämä tarkoittaa, ettei niitä saa jakaa internetissä ilman oikeudenomistajan lupaa. Jos tekijänoikeuden omistaja (esim. levy-yhtiö) ei halua julkaista videota YouTubessa, kukaan muukaan ei voi niin laillisesti tehdä. Jos joku kuitenkin julkaisee videon luvatta, oikeudenomistaja voi pyytää YouTubea poistamaan sen. Näin on luultavasti käynyt tässäkin tapauksessa.
Lisätietoa tekijänoikeuksista YouTubessa:
https://www.youtube.com/yt/copyright/fi/
Yleistä tietoa tekijänoikeuksista Suomessa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tekij%C3%A4noikeus_Suomessa
Tekijänoikeuslaki verkossa:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
Etsin Google-hakukoneella http://www.google.com internetistä tietoa aiheesta ja löysin seuraavanlaisen linkin, jossa kerrotaan (tosin lyhyesti) mm. kipsipatinoinnista: http://www.yle.fi/teema/teemagalleria/vallgren/ateljee_artikkeli.php?id… .
Kirja- ja artikkeliviitteitä en suoraan aiheesta löytänyt.
Kymenlaaksossa alueen Kyyti-kirjastojen kirjastokortilla voi lainata myös Kymenlaakson ammattikorkeakoulun (Kyamk) kirjastosta aineistoa, jos on käynyt rekisteröimässä kirjastokortin jossakin Kyamkin kirjastopisteessä. Varauksen tekeminen internetissä ei vielä onnistu Kyamkin aineistosta, mutta palvelu on tulossa käyttöön lähiaikoina.
Kaupunginkirjastoissa on mahdollista tehdä kaukolainapyyntö, jolloin kirja tilataan jostain muualta Suomesta, esim. maakuntakirjastoista, ammattikorkeakoulukirjastoista tai yliopistokirjastoista. Kaukolainaus on maksullista ja laina-ajan määrittelee lähettäjäkirjasto.
Voitte uusia lainanne HelMet-verkkokirjastossa, mikäli kirjastokorttiinne on liitetty nelinumeroinen tunnusluku. Kirjautuminen verkkokirjastoon tapahtuu HelMet-palvelusivuston ylälaidassa olevasta kohdasta "Kirjaudu". Näin pääsette omiin tietoihinne, näette lainanne ja mahdolliset varaukset. Voitte uusia valitsemanne teokset tai kaikki lainat ruksaamalla haluamanne teokset. Kun olette klikannut kohdasta "Uusi kaikki lainat" tai "uusi merkityt lainat", siirrytte sivulle, jolla kysytään vielä "Allaoleva(t) laina(t) uusitaan. Jatkatko?". Tässä valitsette "Kyllä" ja näin laina(t) on uusittu.
Mikäli kyseisestä teoksesta tai teoksista on varauksia, uusiminen ei onnistu. Lainoja ei voi uusia myöskään siinä tapauksessa, että ne on uusittu jo viisi...
Finlexin sivuilta löytyy lainsäädäntö: Laki yliopistolain muuttamisesta 954/2011. Opiskeluoikeuden peruminen on kohdassa 43 a §.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110954
Lapin yliopiston sivuila on kerrottu lyhyesti, miten yliopistolaki muuttui: "Lakimuutokset mahdollistavat korkeakoulujen ja koulutuksen järjestäjien puuttumisen tilanteisiin, jotka liittyvät opiskelijoita koskeviin soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksiin. Erityisesti halutaan parantaa mm. alaikäisten turvallisuutta, opiskelu- ja työyhteisön turvallisuutta sekä yksittäisen opiskelijan oikeusturvaa."
http://www.ulapland.fi/Suomeksi/Opiskelu/Opinto-oikeudet-ja-ilmoittautu…
Kielitoimiston ohjepankissa sanotaan seuraavasti:
"Nimiä, jotka loppuvat sekä äännettäessä että kirjoitettaessa konsonanttiin, taivutetaan lisäämällä nimen ja päätteen väliin sidevokaali i. Sääntö pätee yleensä myös s-loppuisiin vieraskielisiin nimiin". Tämän ohjeen mukaan Sus-nimimerkkiin siis ensin lisätään sidevokaaliksi i-kirjain ja sen perään taivutuspääte.
Koska Sus on konsonanttiin päättyvä nimi (myös nimimerkit voidaan katsoa nimiksi), taivutus on Sus : Susilla. Vastaus kysymykseesi on siis "Susilla on".
Lähteet:
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/632
Nämä viitteet sain tulokseksi Kokkolan kirjaston aineistotietokannasta käyttämällä asiasanoja tietotekniikka, aikakauslehdet ja historia.
Coleman, Michael: Karmea totuus tietokoneista. Helsinki : Tammi, 2000 ; Jyväskylä : Gummerus. ISBN 951-31-1499-6
Huuhtanen, Heidi: Tietoyhteiskuntaa rakentamassa. Helsinki : Tieke tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus, 2001 ; [Jyväskylä] : Gummerus. ISBN 952-9714-20-3
Informaatioyhteiskunnan historia. Tampere : Vastapaino, 2003 ; Jyväskylä : Gummerus. ISBN 951-768-105-4
Keskitalo, Päivi : Lehtiviidakossa : aikakauslehtien lukeminen kirjastossa. Turku : Cultura, 1990 ; Helsinki : Pikaoffset. ISBN 952-9501-01-3
Kivikuru, Ullamaija: Vieraita lehtiä : aikakauslehti ajan ja paikan risteyksessä. Helsinki :...
Voisikohan kyseessä kenties olla Walter Savage Landorin nelisäkeinen runo On his seventy-fifth birthday, jota Robert Frostin tiedetään siteeranneen Bread Loaf School of Englishissä pitämissään luennoissa?
Landorin runon kolme viimeistä säettä löytyvät Eeva Kilven suomentamina kirjasta Tätä runoa en unohda (Otava, 1977):
"Luontoa rakastin ja taidetta.
Lämmitin käsiäni elämän nuotiolla.
Se hiipuu, kohta on aika poistua."
Hei,
urheilu-uran päätyttyä ei enää puhuta sponsoreista, vaan yhteistyökumppaneista. Esimerkiksi Kaisa Mäkäräisellä on suuri näkyvyys sosiaalisessa mediassa, josta hänen yhteistyökumppaninsa hyötyvät. Pelkästään Instagramissa (sosiaalisen median kuvapalvelu) Kaisa Mäkäräistä seuraa 192 000 ihmistä.
Linkki Kaisa Mäkäräisen julkiselle Instagram-tilille: Kaisa Mäkäräinen (@kaisamakarainen) • Instagram-kuvat ja -videot
Esimerkki Kaisa Mäkäräisen ja silmälasiliike Specsaversin kaupallisesta yhteistyöstä:
Kaupallinen yhteistyö Specsavers: Kaisa Mäkäräinen vaihtaa tyyliä silmälaseilla (iltalehti.fi)
Sponsoreiden ja yhteistyökumppanien eroista: Sponsorointiyhteistyön lyhyt oppimäärä – Proakatemian esseepankki
Turun kaupunginkirjaston Vaski-verkkokirjaston kautta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=… voit hakea aiheeseen liittyviä kirjoja esimerkiksi asiasanalla
’hoitotarve’. Tällä asiasanalla haettaessa löytyvät mm. seuraavat kirjat:
Syväoja: Hoidon tarpeen arviointi (2009)
Itälä: Hoidon saatavuuden seuranta (2006)
Fagerström: Finnhoitoisuus: hoitotyön benchmarking: projektin loppuraportti 2000 – 2002 (2003)
Fagerström: The Patient’s caring needs: to understand and measure the unmeasurable (1999) (väitöskirja, Åbo Akademi)
Muita mahdollisia asiasanoja ovat mm. ’hoitotyö’, ’arviointi’ ja ’hoito’. Asiasanoja voi valita useamman, esim. yhdistelmät 'hoitotyö' ja 'arviointi' ja 'hoito' ja 'arviointi'....
Podcast-sanalle ei toistaiseksi ole löydetty suomenkielistä vastinetta, kuten käy ilmi artikkeleista, joihin on linkit alla. Varmistin asian myös Kotimaisten kielten keskuksesta (Kotus), josta kerrottiin, että podcast-sanalle ei ole kukaan esittänyt toimivaa suomenkielistä nimeä. Myöskään Kotuksessa ei ole sellaista keksitty.
Ajankohtaista kielenhuollosta 10/2018 https://www.kotus.fi/kielitieto/kielenhuolto_kielitoimistossa/ajankohta…
Podcast-sana Kielikellossa https://www.kielikello.fi/-/podcast
Kotus https://www.kotus.fi/
Eläinsuojelulain mukaan luonnonvaraisten nisäkkäiden ja lintujen ottaminen lemmikiksi on kiellettyä. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta näiden eläinten ottaminen elätettäväksi on muutenkin kiellettyä. (13 § ) Eläinsuojelulaki on kokonaisuudessaan luettavissa Finlex-palvelusta:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960247
Hei,
Kirkkonummen kunnankirjastosta löytyy ruotsinkielinen elämäkertateos: STOLPE, SVEN: JEANNE D'ARC. Lyhyet henkilötiedot löytyvät esimerkiksi seuraavasta teoksesta: NENONEN: Historian suursanakirja, 1998. Laajempia artikkeleita löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
1. OTAVAN SUURI MAAILMANHISTORIA : OSA 9, ss. 99-109
2. GRIMBERG : KANSOJEN HISTORIA : 9, ss. 391-416
3. OTAVAN SUURI ENSYKLOPEDIA : 3, s. 2367
4. COLE : MATKAOPAS HISTORIAAN : RANSKA, ss. 68-70
5. THE NEW ENCYCLOPAEDIA BRITANNICA... : MACROPAEDIA 10, ss. 225-228
Muistakin yleistietosanakirjoista löytyy tietoja Jeannesta, mutta näillä pääset jo varmaan hyvin alkuun. Kaikki yllä olevat kirjat kuuluvat Kirkkonummen kirjaston kokoelmiin.
Helsingin seudun kirjastoista...
Muutama vuosi sitten Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto tosiaan vastasi tähän samaan kysymykseen. Kirjaston mukaan tämä on periaatteessa mahdollista, mutta että käytännöt varuskunnittain vaihtelevat. Ota yhteyttä lähialueesi varuskuntaan tai sen varusmiestoimikuntaan, yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.puolustusvoimat.fi/fi/
http://(www.vmtk.fi/
Aikaisemman vastauksen löydät täältä:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=8204db2a-dcd5-4bc…
