Reeta = Margareta-nimen jälkiosasta syntynyt nimilyhenne, jonka vastineena ruotsalaisessa almanakassa on Greta. Almanakkaan on saatu myös muoto Reetta, joka on nykyään jopa Reetaa yleisempi. En löytänyt mitään tietoa Reetan raamatullisesta alkuperästä.
Lähde: Kustaa Vilkuna: Etunimet. - Helsinki, Otava, 1990.
eMagz palvelu toimii vain kirjastoissa.
Siihen ei silloin tarvitse kirjautua sisään, riittää, kun klikkaa kaupunkikohtaista linkkiä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(25232)
Palvelussa voi yhtä lehteä lukea korkeintaan kolme asiakasta.
Kirjastojen kokoelmissa ei ole Rai luolapoika –elokuvaa. Elokuva tai elokuvat ovat sarja japanilaisen Shootars Ishinomorin anime-elokuvia, joista ensimmäinen julkaistiin vuonna 1971. Ehkä kannattaisi pyytää Yleisradiota esittämään se uudelleen. Palautteen Ylelle voi jättää tämän linkin kautta:
http://www.yle.fi/palaute/
Kirjailija Maerja Jalosta löytyy tietoa ainakin seuraavista kirjoista:
- Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 3 / toim. Ismo Loivamaa
- Merja Jalo -bibliografia 1977-1998 / Simo Sjöblom
- Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän
Hyvä tietopaketti hänestä on Helsingin kaupunginkirjaston tekemällä Sanojen aika -sivustolla:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=296&lang=FI
Tietoa sota-ajalta voi löytyä sota-arkistosta http://www.sota-arkisto.fi/. Sota-arkistosssa on mm. asevelvollista laaditut kantakortit.
Sukututkimuksesta on hyödyllisiä linkkejä mm. Siirtolaisuusinstituutin sivuilla osoitteesta
http://www.migrationinstitute.fi/db/links/index.php .
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan sukunimet Tuovinen ja Tuovila voivat olla peräisin skandinaavisesta miehennimestä Tove tai savolaisalueilla Daavid-nimen kutsumamuodoista Tuovetti ja Tuovikka. Vanhimmat tiedot Tuovisista ovat Savosta 1500-luvulta. Viittauksia Dufving-nimeen ei löytynyt. Suomen sukututkimusseuran (http://www.genealogia.fi/) Hiski-hakuohjelman avulla Suomessa on elänyt muutamia Dufving-nimisiä:
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi
Ehkä asiaa kannattaisi tiedustella Sukututkimusseuran Suku Forumilta:
http://suku.genealogia.fi/
Urantia-säätiön mukaan "Urantia-kirjassa esitetään selkeä, lyhytsanainen tapa yhdistää tiede, filosofia ja uskonto." Skeptikot taas ovat sitä mieltä, että "Teos on merkillinen sekoitus näennäistiedettä ja uskontoa."
Skeptikko-lehden numerossa 3/1993 julkaistun Urantia-kirjaa käsittelevän, paljolti amerikkalaisen tiedekirjoittajan Martin Gardnerin kirjoituksiin perustuvan artikkelin mukaan tämän vuonna 1955 julkaistun teoksen taustalta löytyvät Yhdysvalloissa vaikuttanut Seitsemännen päivän adventistiryhmä ja aamiaismuroista tuttu Kellogg-yhtymä. Kirjan varsinaiseksi tekijäksi nimetään Wilfred Kellogg; painokuntoon sen toimitti chicagolainen psykiatri William Sadler. Suomenkielisen laitoksen kieliasusta ja toimitustyöstä vastaa Seppo...
Turun kaupunginkirjaston Julinin lehtisaliin (Eerikinkatu 4) tulee vuonna 1999 131 erilaista sanomalehteä. Ulkomaisia säilytetään kolme kuukautta. Kotimaisten säilytysajat vaihtelevat puolesta vuodesta hamaan ikuisuuteen. Myös säilytysmuodot vaihtelevat: sanomalehtiä on mikrofilmattuina, sidottuina ja irtonumeroina.
Turun Sanomat löytyy mikrofilmattuna vuodesta 1905. Mikrofilmit ja niiden lukulaitteet sijaitsevat Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa (Linnankatu 2, 2. krs). Mikrofilmikopion hinta on 2 mk. Julinin lehtisalissa Turun Sanomia säilytetään yksi vuosi irtonumeroina (valokopion hinta 1 mk) sekä sidottuina lehtinä 10 vuotta (sidottuja lehtiä ei voi kopioida).
Turun kaupunginkirjastoon tulevat sanoma- ja aikakauslehdet löytyvät...
Suomalaisen paikannimikirjan mukaan useimmat tutkijat arvelevat Drumsön nimen olevan peräisin liikanimestä Drumber, joka merkitsee kömpelö, paksu. On siis esitetty, että saaren nimi merkitsisi Drummenin omistama tai asuma saari. Lisää lisänimestä kerrotaan kohdassa Drombom: Drumber esiintyy 1400-luvulla Ahvenanmaalla ja muodossa Drom 1500-luvulla Uudellamaalla. Vastaava muinaisruotsin sana drumber on merkinnyt ’pätkää, kokkaretta, möykkyä’. https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja
Kaupan kassat ovat usein ruuhkaisia ja jonossa seisovat asiakkaat monesti kiireisiä.
Siksi tavaroiden pakkaaminenkin saattaa ruuhkautua.
Näin korona-aikaan on yritetty hieman eristää myös pakkauspäätyä. Esim eri puolien välissä olevilla mainoksilla. S market
Myyjien lisäksi myös asiakkaat voivat estää pakkaussumppujen syntymistä esim. pitämällä turvavälit kassajonossa ja aloittamalla pakkaamisen jo ennen maksamista.
Aamulehti Onneksi monissa suuremmissa kaupoissa pon sekä muutaman tavaran ostajille tarkoitettuja pikakassoja että hitaamman asioinnin kassoja niitä kaipaaville asiakkaille.
Varmasti puhuminen myös auttaa. Jos vauhti tuntuu liian nopsalta, voi asiasta mainita kassalle ja muille asiakkaille ystävällisesti.
Toimittaja Jakke Tiainen on minäkertoja Mari Mörön kirjassa Pulukeikka. Hänen ulkonäköään ei kuvailla kirjassa, joten täytyy käyttää mielikuvitusta. Joitakin viitteitä on hänen pukeutumisestaan. Hänellä on samettihousut (s. 31) ja parhaimpiinsa pukeutuneena hän on lankannut kenkänsä mustalla tussilla ja hangannut margariinilla (s. 76). Hänen pojallaan on valkoista tukkaa kuin ylikukkineella horsmalla ja ginipullon etiketin väriset silmät (s. 60). Jospa tästä voisi jotain päätellä toivoen, että omena ei ole pudonnut kauas puusta.
Porstua-verkkopalvelu otettiin pois käytöstä viime vuoden toukokuussa tietoturvasyistä. Järjestelmä oli jo niin vanhentunut ettei sitä ollut järkevää pitää yllä. Tänä keväänä on tulossa uudet Porstua- sivut, jotka on tehty Omeka-järjestelmällä. Porstuasta löytyvät myös Seinäjoen kaupunginkirjaston Laari-artikkeliviitetietokannan viitteet. Sivusto on siirretty Seinäjoen kaupunginkirjaston palvelimelle ja mahdollisesti jo tämän kuun aikana saamme julkaistua sivut. Julkaisupäivää ei ole kuitenkaan vielä lyöty lukkoon.
Mukavaa, kun olet kiinnostunut kirjaston töistä. Voisit ensimmäiseksi tutustua kirjaston töihin tet-jaksolla. Tet tarkoittaa työelämään tutustumista ja se järjestetään yleensä peruskoulun 8. ja 9. luokalla. Se on peruskoulun oppimäärään sisältyvä lyhyt työharjoittelu. TET on osa koulunkäyntiä, joten siitä ei makseta palkkaa. Tet-jakson kesto vaihtelee. Se voi olla esim. viikko tai kaksi viikkoa. Tet-jakson aikana näkisit, kiinnostaako sinua jatkossa hakea työtä kirjastosta.
Jokainen kirjasto valitsee erikseen oman tet-harjoittelijansa. Sinun kannattaa kysellä omaa tet-paikkaa jo hyvissä ajoin. Mieti ensin, mikä kirjasto olisi sinulle sopivin (esim. työmatkan kannalta) ja laita valitsemasi kirjaston omaan sähköpostiin kysely tet-paikasta...
College-nimitystä käytetään Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa eriasteisista oppilaitoksista. Isossa-Britaniassa se on ensinnäkin vanhimpien yliopistojen Oxfordin ja Cambridgen opiskelu- ja asuinyhteisöjen nimi. Toisekseen 1800-luvun lopulta lähtien sanalla on tarkoitettu toisaalta korkeakouluja, joilla on pelkkä opetustehtävä, toisaalta amattillisia korkeakouluja. Kolmanneksi se on joidenkin public schoolien nimitys (esim. Eton College).
Yhdysvalloissa college-nimitys nykyisin tarkoittaa yleensä erilaisia korkeakouluja, jotka osin vastaavat eurooppalaisia yliopistoja. Ne ovat yleensä sisäoppilaitoksia, jotka sijaitsevat laajalla campuksella. Vastaus on tiivistelmä Facta 2000-tietosanakirjasta, josta voi lukea aiheesta enemmän.
Kyseessä lienee Nuorisoseuralaismarssi, jonka sanat ja nuotti löytyy Suomen Nuorisoseurojen Liiton sivulta pdf-tiedostona http://www.nuorisoseurat.fi/modules/ContentExpress/img_repository/nuori… .
Jos henkilöllä oli puhelin, yksinkertaisinta on selvittää osoite puhelinluettelosta. Porvoon puhelinnumerot 1950-luvulta löytyvät Suomen yleisestä puhelinluettelosta.
Jos osoitetta ei löydy puhelinluettelosta, tilanne on hankalampi. Riippuu jossain määrin henkilöstä ja kysyjän suhteesta henkilöön, onko tietoja mahdollista löytää tai saada käyttöön. Esimerkiksi seurakunnilla on tietoja henkilöistä, joita ei kuitenkaan luovuteta kuin esimerkiksi sukulaisille; toisaalta jos henkilö on ollut esimerkiksi karjalaistaustainen tai omistanut maatilan, tietoja voi olla helpompi löytää eri lähteistä.
Jukka Norvanto on tulkinnut Hesekielin kirjaa Raamattu elämään -sarjansa teoksessa Murrosaikojen profeetta : Hesekielin kirja (Perussanoma, 2006).
Hesekielin kirjaa käsitellään myös A. F. Puukon Raamatun selitysteoksen 4. osassa VT:n profeettakirjat (Jesaja, Jeremia, Valitusvirret, Hesekiel, Daniel, Hoosea, Jooel, Aamos, Obadja, Joona, Miika, Naahum, Habakuk, Sefanja, Haggai, Sakarja, Malakia) (WSOY, 1956).
Ainakin osoitteessa http://www.filmifriikki.fi on myynnissä elokuvajulisteita, iso koko näytti olevan 70 x 100 cm. Muita elokuvasivujen osoitteita löydät, kun haet esim. Altavistasta (http://www.altavista.com) sanalla elokuvajuliste*
Paljon tietoa vanhoista rahoista löytyy Suomen Numismaattisen Yhdistyksen ja Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta:
http://www.snynumis.fi/
http://www.numismaatikko.fi/
Vanhoista rahoista on kirjoitettu paljon kirjojakin, mm.
- Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas / [työryhmä: Hannu Männistö ... et al.] (uusin painos)
- Suuri suomalainen setelikirja / Onni Viitala
Myös Numismaatikko-lehteä kannattaa seurata.
