Tarkkaa vastausta kysymykseesi ei löytynyt. Eero Kiviniemen etunimioppaassa Iita Linta Maria (1993) on suosituimpien nimien listoja vuoteen 1991 asti. Väestörekisterikeskuksen nettisivuilla olevat vuosittaiset etunimitilastot eivät ulotu vuosiin 1993-95. 1990-lukua koskeva tilasto siellä kuitenkin on, mutta se ei jaottele kutsumanimiä ja jälkimmäisiä nimiä erikseen. Löydät palvelun osoitteesta http://www.vaestorekisterikeskus.fi/ (klikkaa sivun keskiosassa olevaa linkkiä Nimipalvelu ja sitten Suosituimmat etunimet > 1990 - 99). Listasta löytyy 10 suosituinta miehen ja naisen nimeä sillä vuosikymmenellä. Lisätietoja asiasta voi kysellä Väestörekisterikeskuksesta, jonka yhteystiedot löytyvät em. nettisivulta.
Vuoden 1995 suosituimmat...
Valaista on kerrottu mm. kirjoissa Papastavrou, Vassili: Valaat, 1998 sekä Cajander; Veli-Risto: Suurvalaat ja delfiinit, 1987. Valaista löytyy tietoa myös suurista eläinkirjasarjoista kuten Zoo tai Maailman eläimet. Kannattaa lisäksi selailla Eläinmaailma-lehteä.
Internetistä voi myös etsiä tietoa valaista esim. osoitteesta www.wwf.fi tai http://www.htk.fi/kirjasto/cool2.htm.
Kirsi Kunnaksesta ei ole vielä tehty elämäkertakirjaa, mutta nettitietoa Kunnaksesta löydät esim. seuraavista osoitteista:
Nuorisokirjailijoiden nettimatrikkeli:
http://www.nuorisokirjailijat.fi/kunnaskirsi.shtml
Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin Kolmen Tähden Tietoa -tietokannan palkintotiedot:
http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/sntieto.htm
Tampereen kaupunginkirjaston Pirkanmaalaisen kaunokirjallisuuden tietokanta:
http://www.tampere.fi/kirjasto/pirkanmaankirjailijat/kunnas.htm
tai
Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika -tietokannasta
http://kirjailijat.kirjastot.fi
Asian selvittämisen tekee vaikeaksi se, että tekijä on anonyymi eli tekijää ei tiedetä. Koska kirjan mahdollisesta turkinkielisestä nimestä ei ole tietoa eikä tekijän nimeä ole, ei käännöksen olemassaoloakaan voi varmistaa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei käännöstä ole, ainakaan sitä ei eri tietokannoista englanninkielisellä nimellä haettaessa löytynyt.
Wikipediassa on mainittu jo kaksi ensi vuonna (2008) ilmestyvää osaa Nummelan ponitalli-sarjaan: Susivaaran aarre ja Mustan korpin linna. Ilmestymisajankohtaa ei mainita.
Nummelan ponitallia kustantaa WSOY, joten voit tiedustella
heiltä mahdollista ilmestymisaikataulua, osoitteesta http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/feedback&chapter=60
Suosittelen nuorten aikuisten puolelta ainakin näitä:Sarah Crossan: KuunnousuJason Reynolds: Minuutin mittainen ikuisuusElizabeth Acevedo: Runoilija X ja/tai Maata jalkojen alleJ. S. Meresmaa: Khimaira Dess Terentjevan kirjoista voisi kokeilla Freestylea tai Zenoa
Helsingin kaupunginkirjaston henkilöstöyksikkö vastasi kysymykseen:
Oppisopimuksella voi opiskella vain kirjastovirkailijan perus- tai ammattitutkinnon. Kirjastoalalle valmistuu vuosittain päteviä työntekijöitä niin paljon, että kaupunginkirjastossa voi opiskella oppisopimuksella vain maahanmuuttajataustaiset opiskelijat.
Heidänkin kiintiönsä tarkistetaan vuosittain ja se on erittäin pieni (neljä vuonna 2012)
Hyvä katsaus Neiti Etsivän hahmoon ja kirjasarjan kirjoittajaan on seuraavassa julkaisussa:
Kaisu Rättyä: Mysteeri ratkaistavana: ulkomaisia nuorten sarjakirjoja (Hki, BTJ, 1997)
s. 17-29
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä löytyy muutamia kirjoja asiasanoilla "elintarvikkeet" ja "pakkaukset", esim. "Elintarvikelainsäädäntö" (-96). Yhdistämällä "pakkaukset" ja "kierrätys" löytyy esim. Suvi Virtasen "Elinkaarianalyysi ja pakkaukset". Lisäksi käsikirjastosta löytyy samoilla asiasanoilla artikkeliviitteitä, joita voi etsiä CD-ROM-tietokannoista (esim. Aleksi).
Tämä on varmaankin kiinni siitä, missä yhteydessä scoop esiintyy. Amazonissa on monenkokoisia esineitä myynnissä scoop-nimellä, lapiomaisista kauhoista, joita voi käyttää kuivien aineiden kauhomiseen (esim. kahvipavut, jauhot) pienempiin mittoihin, esimerkiksi kahvin mittalusikoista näytetään käyttävän scoop-sanaa. Kahvimitta on 15 ml eli ruokalusikallinen. En löydä ruokaohjeista tai leivontaresepteistä tuota mittaa, siellä puhutaan lusikallisista (spoon) tai kupillisista (cup). Tosin englanninkielisessä keittokirjassakin näyttää tablespoon olevan 20 ml, joten eri maissakin saattaa olla näissä eroja. Cup on 2,5 dl.
"Sulle ehkä riitä en" -laulun sanat sisältyvät nuottiin "Meidän musiikkimme. 36, Helena Salo" (Selene, 1987). Laulu alkaa: "Sun nään jo lähteneen". Laulun on säveltänyt Hillel Tokazier ja sanoittanut Aappo I. Piippo.Helena Salo: Sulle ehkä riitä en Youtubessa:https://www.youtube.com/watch?v=_z29IAmvTfs
Helmet-kirjastojen kokoelmista voit etsiä kirjoja Etelä-Afrikasta käyttämällä tarkennettua hakua, linkki löytyy sivulta http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Hae sanalla "etelä-afrikka", valitse alasvetolaatikosta "tietokirjat", rajaa aineistoksi kirjat ja halutessasi kieleksi "suomi". Näin saat 69 viitettä, joita klikkaamalla saat sitten selville saatavuuden eri kirjastoissa.
Jos haet tietoa Internetistä, kannattaa käydä läpi valmiiksi koottuja linkkejä (googlettamalla sanalla "Etelä-Afrikka" tulee liikaa sekalaista tietoa).
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalojen (lähinnä englanninkieliset) linkit:
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=3f9c546c-2aaa-4fed-8108…
Suomi-Etelä-Afrikka-seura:
http://www.afrikka.net/
Seuran...
Savon Sanomien lehden uutissivusta 12.10.1951 voi saada kopion Helsingin yliopiston kirjastosta. Toimitustapa, hinnat ja muut asiaan liittyvät seikat voi katsoa suoraan Helsingin yliopiston kaukopalvelun sivustoilta http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/kaukopalvelu.htm
Se että, voiko kopion saada Turun kaupunginkirjastosta (02-2620 626)tai Turun yliopiston kirjastosta (puh.02-333 51, sähköposti: volter@utu.fi) kannattaa vielä tarkistaa suoraan asianomaisista paikoista. Tällöin kopion saaminen tulee halvemmaksi ja palvelu nopeutuu.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa on e-Press-palvelu, jossa voi lukea ja tehdä hakuja moniin kotimaisiin sanomalehtiin, mm. Helsingin Sanomiin 24 kuukauden ajalta. Helsingin Sanomien Aikakone -palvelun kautta taas voi hakea artikkeleita vuosien 1904-1997 lehdistä. Näiden palvelujen kautta emme onnistuneet löytämään etsimääsi artikkelia.
Ilmeisesti artikkeli onkin ajallisesti lehdessä, joka sijoittuu näiden hakumahdollisuuksien väliseen aikaan. Joten valitettavasti kirjastolla ei ole mahdollisuutta etsimääsi artikkelia löytää.
Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa on Hesari mikrofilmimuodossa 24.9.1904 alkaen. Sitä voi tulla selaamaan kirjaston aukioloaikoina, mutta kovin työlästä tällainen etsiminen tietysti on:
http://www....
Karjalan Sivistysseuran sivuilta löytyy Lauri Kuntijärvi: Yhessä ylettih vapaasti kuunneltavaksi. https://www.karjalansivistysseura.fi/tarinat/aanikirjat/
Karjala lehti kertoo, että evakkojen tarinoita on alettu lukea äänikirjaksi syksyllä 2021. Karjala
Raamattu.fi sivuilta löytyy Uusi sana eli vienankarjalaksi käännetty uusitestamentti. https://raamattu.fi/kaannokset/KAR11
Finna haku löytää 29 puhe CD-levyä eri kirjastoista. Finna.fi
Janne Haikarin kirjassa Kypärämäki ja sen väki (1999) s. 8 kerrotaan näin: "Jyväskylän seudun nimistöä tutkineen Viljo Nissilän mukaan Kypärämäki on saanut nimensä säännöllisestä muodostaan... Köhniö jää nimenä vaille tyhjentävää selitystä." Asiaa voisi tiedustella myös Keski-Suomen museolta tai alueen asukasyhdistykseltä: Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys (kyparamaki-kohnio.fi)
