Koru kannattaa arvioituttaa ammattilaisilla eli kultasepänliikkeessä. Jyväskylässä koruliikkeitä löytyy esimerkiksi Kävelykadun varrelta.
Jos pronssikoru on mitali, niin silloin saattaa olla apua myös keräilymitaleihin ja kolikoihin erikoistuneista liikkeistä, kuten Matin Markasta.
http://www.matinmarkka.com/
Toisten luomiin teoksiin liittyy aina tekijänoikeus.
Tekijänoikeuksiin liittyvä tieto on koottu musiikin kohdalla Gramex- ja Teosto-sivustolle. Linkki Gramex.fi, Linkki Teosto.fi
Yhdessä nämä toimijat ovat Musiikkiluvat.fi sivustolla. "Musiikin käyttölupa tarvitaan myös, kun musiikkia esitetään julkisesti esimerkiksi keikoilla, konserteissa, festivaaleilla, yritysten pikkujouluissa tai asiakastilaisuuksissa. Musiikinkäyttöluvat tapahtumiin saat edelleen Teostosta. Musiikinkäyttölupa tarvitaan, vaikka tapahtumaan ei ole pääsymaksua."
Miksi lupa pitää maksaa? "Kaikkien sivistysmaiden lakien mukaan luovan työn tekijälle ja yrittäjälle kuuluu korvaus siitä, että hänen työnsä tulosta käytetään. Musiikkiluvan hankkiminen on...
Pienellä alkukirjaimella, koska ruokien ja ruokalajien nimet kirjoitetaan pienellä, vaikka niihin sisältyisi erisnimi (esim. pariisinperunat, bostonkakku).
Lähde
Kielitoimiston ohjepankki: https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/alkukirjain-esimerkkeja-pienes…
Gorilla-aiheista aineistoa voit etsiä Helmet-aineistohausta esimerkiksi sanahaulla.Käytä asiasanoja "ihmisapinat, gorilla". Aineistohaun osoite on http://www.helmet.fi. Englanninkielisiä Internetsivuja gorilloista löytyy runsaasti. Käy katsomassa http://www.western-gorillas-eastern-gorillas.com/. Sivuilla on myös runsas linkkihakemisto.
Pääsisiköhän näillä alkuun? Näissä ainakin viitetietojen perusteella tunnuttaisiin keskittyvän enemmän viikinkien kulttuuriin kuin sotaisaan puoleen. Hauskoja löytöretkiä viikinkiaikaan!
Arnold, Martin: The Vikings: culture and conquest
(London, 2006)
Batey, Colleen (toim.): Cultural atlas of the Viking world
(New York, 1994)
Brink, Stefan (toim.): The Viking world
(London, 2008)
Encyclopedia of ancient myths and culture
(Hertfordshire, 2003) KOKOELMATEOS
Hall, Richard: Matka viikinkien maailmaan
(Helsinki, 2007)
Roesdahl, Else: Viikingit
(Helsinki, 1993)
Koulukodit (aiemmin vuoteen 1946 asti kasvatuslaitokset) ovat lastensuojelulaitoksia, joissa annetaan opetusta, kasvatusta ja hoitoa sopeutumisvaikeuksien vuoksi huostaan otetuille lapsille ja nuorille. Laitoksia on kutsuttu myös turvakodeiksi sekä tyttökodeiksi tai poikakodeiksi. Oppilaat ovat suorittaneet niissä kansakoulun tai peruskoulun. Ammattikoulukodeissa on voinut saada ohjausta eri ammatteihin. Oppilaiden ikä on eri aikoina vaihdellut 7-21 vuoden välillä. Kasvatuslaitoksia ovat ylläpitäneet valtio, kunnat sekä yksityiset yhteisöt.Kasvatuslaitosten esivaiheita olivat 1800-luvulla syntyneet orpo- ja lastenkodit, joista osa oli luonteeltaan kasvatuslaitoksia. Yksityisten kasvatuslaitosten ja koulukotien määrä on...
Eeva Tenhusen Kuolema savolaiseen tapaan kirjan 1. painos ilmestyi 1976. Kirjallisuusarvosteluja -sarjassa B, johon on koottu suurimmissa sanomalehdissä olleita kirja-arvosteluja, on myös kyseisen kirjan arvosteluja: 1976:11-12, s.924 ja 1977:1, s. 24, 25, 42, 50.
Lisäksi Joensuun kaupunginkirjaston Pohjois-Karjala -kokoelmasta löytyvät artikkelit sanomalehti Karjalaisesta 3.10.1976 ja sanomalehti Pohjois-Karjalasta 5.11.1976. Lisäksi löytyy yleisartikkeleita: Ruumiinkulttuuri 1995:2, s.14-19, 51 ja Ruumiinkulttuuri 1994:1:14-16, 51 ja Kodin kuvalehti 1997:5 (Ks. tietokanta Aleksi ja kirja Suomen kirjailijat 1945-1980, s.687).
Kirjallisuusarvostelujen B-sarjaa ja aikakauslehtiä saa lainaksi, sanomalehtiartikkeleista lähetämme kopioita....
Anthony Horowitzin kirjoittama "Alex Rider & Crocodile Tears" julkaistiin englanniksi loppuvuodesta 2009, mutta sitä ei ole vielä suomennettu. Suomentamistyö on luultavasti kuitenkin käynnissä.
Hyvin todennäköisesti kirja tilataan kirjastoon heti kun se vain on mahdollista.
Erityistä artikkelia tai kirjaa, joka käsitteli Tv-tasojen historiaa ei löytynyt, mutta kannattaa tutkia kuitenkin seuraavia teoksia:
Helsti: Kulttuurin muutos ja televisio. Television ensimmäiset vuosikymmenet suomalaisen kokemina, 1988.
Miestamo: Suomalaisen huonekalun muoto ja sisältö,1981.
Sarantola-Weiss: Kalusteita kaikille: suomalaisen puusepänteollisuuden historia, 1995.
Sarantola-Weiss: Sohvaryhmän läpimurto: kulutuskulttuurin tulo suomalaisiin olohuoneisiin 1960-ja 1970-lukujen vaihteessa, 2003.
Yhteiset olohuoneet: näkökulmia suomalaiseen sisustuskulttuuriin 1949-1999 /toim: Minna Sarantola-Weiss, 1999.
Kirjojen saatavuustiedot löytyvät pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.helmet.fi/search*fin
Hyvönen kuuluu Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan niihin sukunimiin, jotka ovat hyvä-sanan johdoksia. Hyvä-kannasta on meillä ollut käytössä esimerkiksi sellaisia nimiä kuin Hyvöi, Hyvikkä, Hyväkkä, Hyväri, Hyvätti ja Hyvänen. Nykyisiä sukunimiä ovat Hyväkkä, Hyvättinen, Hyvärinen ja Hyvönen. Ryhmän nimiä on käytetty todennäköisesti esikristillisinä yksilönniminä koko suomenkielisellä alueella ja lappalaistenkin keskuudessa, mutta sukunimet Hyvärinen ja Hyvönen ovat yleistyneet erikoisesti Karjalassa ja Savossa. Ne molemmat ovat kuuluneet Matti Kuusen vertailujen perusteella "varsinaisiin savolaisnimiin". Molemmat nimet olivat levinneet jo 1500-luvulla lähes kaikkiin Savon pitäjiin, ainoastaan Mikkelin tienoilta ne...
Suezin kriisihän puhkesi loppuvuonna 1956, kun Suezin kanava kansallistettiin. Kriisistä on tietoa ainakin seuraavissa teoksissa:
Grimberg, Carl: Kansojen historia, osa 22, s.288-296, 1984.
Maailmanhistorian pikkujättiläinen, s.903-904, 1988.
Otavan suuri maailmanhistoria, osa 18, s.145-147, 1986.
Suuri maailmanhistoria, osa 14, s.62-63, 1983.
Sadat, Anwar el-: Presidentin ääni, s.139-144
Sitaatti on William Shakespearen näytelmän Kuningas Henrik IV. Toinen osa III näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta.
Paavo Cajanderin suomennoksessa (1898) se kuuluu näin: ”Levoton kruunun painama on pää.”
https://www.gutenberg.org/cache/epub/39636/pg39636.html
Matti Rossi suomensi saman kohdan vuonna 2004 näin: ”Raskas kruunu unen karkottaa.”
William Shakespeare: Henrik IV. Toinen osa (s. 98)
https://www.gutenberg.org/cache/epub/1782/pg1782.html
Vantaan, Espoon, Helsingin ja Kauniaisten kaupunginkirjastoissa eli HelMet-kirjastoissa aikuisten aineiston varaaminen maksaa 0,50€. Se koskee myös cd-levyjä. Sen sijaan lasten aineiston varaaminen ei maksa mitään. Maksu peritään aineistoa noudettaessa. Varausohjeet löytyvät Internetistä HelMet-aineistohaun etusivulta www.helmet.fi kohdasta Ohjeita.
Kansallisarkiston Arkistojen Portti -palvelussa on vinkkejä mitä arkistotietoja sota-aikaisesta palveluksesta on löydettävissä:
Palvelus armeijassa | Arkistojen Portti (kansallisarkisto.fi)
Talvi- ja jatkosodan henkilöhistorialliset lähteet | Arkistojen Portti (kansallisarkisto.fi)
Jos joukko-osasto on tiedossa, sotapäiväkirjoista tai päiväkäskyistä voi löytyä lisävalaistusta. Monesta joukko-osastosta on myös oma historiikkiteoksensa. Arkistolähteiden lisäksi on mahdollista, että henkilö on luovuttanut tietojaan esimerkiksi paikkakunnan veteraanikirjaan tai Suomen rintamamiehet -matrikkelisarjaan. Nimi saattaa vilahtaa myös sota-aikaisissa sanomalehdissä, jotka ovat käytettävissä digitoituina vapaakappalekirjastoissa.
Sinun pitää maksaa maksusi ennen kuin voit saada uutta kirjastokorttia ja alle 15-vuotiaana tarvitset huoltajasi suostumuksen saadaksesi uuden kirjastokortin, joten olisi hyvä että huoltajasi on mukana ja sinulla itselläsi olisi mukana joku henkilöllisyyskortti.
ISMACS-sivuston mukaan Y-sarjan Singerit, joiden sarjanumero on väliltä 3609061-3709060, on valmistettu vuonna 1925.
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y…
Jos kaikki tietyn teoksen lainakappaleet ovat lainassa, ja jonossa on varaus, ei kukaan lainaajista voi uusia lainaansa. Uusiminen onnistuu vasta sitten, kun yhtään varausta ei ole enää jonossa, eli jonkun lainaajista täytyy ensin palauttaa lainansa.
Lähetän kysymäsi tilastot eri viestissä liitetiedostona. Helsingin kaupunginkirjastossa ei ole listaa lainasuosikeista. Sitä voi selvittää vain näppituntumalla, sillä kirjaston atk-järjestelmistä ei voi tulostaa sellaista tietoa.
Soittokierros muutamiin kirjastoihin antoi seuraavan tuloksen: Tällä hetkellä ei ole mitään lainasuosikkia ylitse muiden eikä edes kovin selvää kärkeä. Syksymmällä kun uutuudet alkavat ilmestyä, saattaa jokin hyvinkin muodostua ylivoimaiseksi kuten joskus tapahtuu.
Lehdissä mainittuja kirjoja kuten Keijo Korhosen Sattumakorpraali on jo kyselty paljon. Keväällä kysyttiin paljon Neil Harwickin kirjaa Hullun lailla. Yleensäkin tiedotusvälineisä esillä olleita muistelmia tai elämäkertoja kysytään ja jonotetaan.
Pari...
