Hyönteiskirjoja löytyy kyllä paljonkin. Muutamassa vanhemmassa teoksessa on selkeät piirroskuvat, joiden avulla tunnistaminen voi olla helppoakin: Hyönteisiä värikuvina (toim. Uunio Sailas) tai Ulvinen Arvi, Maamme pikkueläimiä.
Kyseinen haastattelu on ilmestynyt Valittujen palojen vuoden 2004 toukokuun numerossa. Tämäkin lehti kuuluu Kansalliskirjaston kokoelmiin. Lehti ei ole avohyllyssä, mutta sen voi tilata lukusaliin luettavaksi. Tilausta varten sinun täytyy hankkia Kansalliskirjaston kirjastokortin. Kirjastokortti on maksuton, mutta se täytyy noutaa Kansalliskirjastosta. Vaihtoehtoisesti voit tilata siitä (maksullisen) kopion. Jäljennepalvelun ohjeet ovat Kansalliskirjaston verkkosivuilla.
Kansalliskirjasto: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/tietoa-kansalliskirjastosta/yhteystiedot
Kansalliskirjasto jäljennepalvelu: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/jaljennepalvelu.
Kansalliskirjaston kirjastokortti ...
Voit tutkia vanhoja astioita niitä myyvien liikkeiden sivuilla, esimerkiksi https://www.astiataivas.fi/ ja https://wanhatkupit.fi . Arabian valmistamia esineitä osoitteessa Finna.fi Arabian tuotanto. Sivustolla voit etsiä tietoa esineistä koristelun tai leiman avulla. Tarkista myös https://www.makupalat.fi/fi/search/node/keramiikka%20AND%20Suomi
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan
Maija on yleisin kansanomainen muoto Mariasta, jonka puhuttelumuotona sitä on käytetty pitkään ennen vakinaistumista itsenäiseksi nimeksi. Maijan vastine pohjoismaisissa kielissä ja saksassa on Maja.
Oona puolestaan on peräisin muinais-irlantilaisesta Oonagh (engl. Una, Englannissa usein muodossa Winnie) -nimestä ja yleistynyt Suomessa vasta 1990-luvulla.
Peli voisi olla Mall Tycoon, joka on julkaistu vuonna 2002. Myös Sims-pelistä on kaupunkiversioita, mutta en saanut selville, onko niitä julkaistu ennen vuotta 2010.
Lähteet ja lisätietoa
Wikipedia: Mall Tycoon https://en.wikipedia.org/wiki/Mall_Tycoon
Finna.fi: https://finna.fi/Record/helmet.1613040
Helsinkiläisiä palvelee kaksi kirjastoautoa, lastenkirjastoauto Snadi ja kirjastoauto Stara.
Helsingin kaupunginkirjaston kotisivuilta löydät myös kirjastoautojen pysäkkiaikataulut (http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=3141).
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen asiasanoituksen mukaan J. Nozipo Marairen Tyttäreni Zenzele on kaunokirjallisuutta, romaani ja kirjeromaani. Teos on fiktiivinen, mutta ilmeisesti osin omaelämäkerrallinen. Kirkon ulkomaanavun –sivuston kirjallisuussivujen (http://www.yhteinenmaailmamme.fi/fin/maailman_kulttuurien_rikkaus/kultt…) mukaan ”Nozipo Maraire syntyi itsenäisyyskamppailun aikaan Britannian siirtomaassa Rhodesiassa, josta tuli itsenäistymisen jälkeen Zimbabwe. Zenzele on osin omaelämäkerrallinen romaani ja kokoema isoäidiltä ja äidiltä kuuultuja itsenäisyystaistelun tarinoista.”
Ainakin näistä kirjoista löytyy tietoa:
- Peru: Andien maan kolme vuosituhatta / päätoimittajat Leena Silfverhuth ja Anneli Ilmonen
- Andien ihminen: ihminen ja ympäristö Keski-Andeilla : kirjoituksia Perun ja Bolivian kulttuureista esihistoriasta tasavaltalaisaikaan / Martti Pärssinen
- Perun luonto ja kulttuuri : seminaariartikkelikokoelma / toimittaneet Risto Kalliola, Sakari Tuhkanen
Näistä lehtiartikkeleista voisi olla apua. Suluissa lehden nimi, vuosi, nro ja sivut.
- Ceviche, Perun suurlähettiläs, Wokit & muusi (Kumppani, 2006, nro 4, s. 44)
- Marsun monta roolia: maukas jyrsijä on osa Etelä -Amerikan ruoka- ja kulttuuriperintöä (Helsingin Sanomat, 27.12.1997)
- Maistuisiko marsu ja pisco?: makumatka Peruun (Matkaopas 2006, nro...
Suomen rahat arviohintoineen 2008 -kirjan mukaan setelin arvo oli tuolloin 300-3000 euroa. Hinta vaihtelee paitsi setelin kunnon mukaan myös sen mukaan, ovatko rahan allekirjoitukset käsin kirjoitettuja vai painettuja ja onko allekirjoitusten alla viivoja vai ei.
Tietoa rahojen arvoon liittyvistä asioista on paljon myös esimerkiksi Suomen Numismaattisen Yhdistyksen sivuilla:
http://www.snynumis.fi/
Hei
En valitettavasti löytänyt tietoa sukunimen alkuperästä.Tuomas Salste on tehnyt tutkimusta suomalaisista sukunimistä. Myös Räbinä nimi löytyy Salsteen sukunimi-infosta. Sieltäkään ei suoraan selviä mistä nimi on peräisin. Sieltä löytyy kuitenkin linkkejä, joiden kautta asiaa voi edelleen tutkia. Alla linkit käyttämilleni sivustoille.
https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/rabina.html
https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/linkit-R%C3%A4bin%C3%A4~rabina
https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=sukunimet
Seuraavasta teoksesta voisi olla hyödyllistä tämän asian selvittämisessä: Krons, Marja : Korhonen 75 : Huonekalutehdas Korhonen oy:n arkistot. PAINOS 2. p.
JULKTIEDOT [Turku] : Huonekalutehdas Korhonen, [1997]
ULKOASU 128 s. : kuv. STAND NRO 952-90-9359-4 (nid.)
Teoksen saa lainaksi mm. pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista.
Iltasella on yleinen Karjalassa, Savossa, Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Suomen murteiden sanakirja ei vielä yllä vissiin-sanaan asti, joten sen yleisyyttä jossain murteessa täytyisi kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta.LähteetSuomen murteiden sanakirja: Iltasella: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_c21830df2c252ca7d48…Iltasella levikkialue (kartta): https://kaino.kotus.fi/sms/?p=map&map_id=174733
HelMet on Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen yhteinen kirjastoverkko. Edellä mainittujen kirjastojen Internetissä oleva aineistohaku on myös nimeltään HelMet (http://www.helmet.fi)
Vuodesta 2018 lähtien verkossa on toiminut julkinen Maksukyvyttömyysrekisteri, josta voi etsiä tietoja konkursseista, yrityssaneerauksista tai velkajärjestelyistä esimerkiksi nimen, Y-tunnuksen tai tapahtuman ajankohdan mukaan.
Oikeusministeriön sivuilla kerrotaan:
"Konkurssi- ja yrityssaneerausrekisterin tiedot ovat olleet Suomessa aiemminkin julkisia, mutta ne eivät ole olleet saatavilla verkossa. Rekisterin tietoja on voinut pyytää Oikeusrekisterikeskukselta ja rekisterin ote on maksanut 22 euroa."
Jori Sivosen säveltämä ja Juha Vainion sanoittama "Kuin joutsenlaulu", joka alkaa: "Jäi eilinen jo taa", sisältyy seuraaviin nuotteihin:
Vainio, Juha: Lauluntekijä ja laulaja (Fazer Musiikki, 1990)
Randelin, Kake: Kop kop kop (Fazer, [1983])
Molemmissa nuoteissa on kosketinsoitinsovitus, sointumerkit ja sanat.
Tämä Singerin ompelukone on valmistettu tammi-kesäkuussa vuonna 1915 Skotlannissa Clydebankissa.
Lähde Singerin sarjanumeroluettelo: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-f…
Hevoskirjailija Bonnie Bryantista on kysytty aiemminkin
etätietopalvelussa (Kysy kirjastonhoitajalta - Arkisto).
Valitettavasti hänestä ei löydy suomeksi elämänkertatietoja painettuna tai netistä. Englanninkielistä kotisivuakaan ei löytynyt. Pari englanninkielistä haastattelua kuitenkin löytyi seuraavista osoitteista:
http://www.abc.net.au/rollercoaster/saddle/special/default.htm
http://groups.msn.com/thesaddleclubgirls2004/interviewonbonniebryant.ms…
Kirjailijoiden tuotantoa on usein varsin hyvin luokiteltu julkaisujärjestykseen Wikipediassa. Ed McBainin kohdalla tämä toteutuu vain englanninkielisellä Wikipediasivulla: https://en.wikipedia.org/wiki/Evan_Hunter Toinen esimerkki sivustosta, josta löytyy listaus 87. piirin kirjoista ilmestymisjärjestyksessä on https://fantasticfiction.com/m/ed-mcbain/ Mainittuja sivuja ei kannata antaa automaattikääntäjän kääntää suomeksi, sillä kirjojen nimet kääntyvät usein "väärin" kirjan suomentajan näkökulmasta.
Koska dekkarinetin kaltaista suomenkielistä palvelua ei ainakaan tällä hetkellä ole, on McBainin kohdalla turvauduttava ns. kiertotiehen kirjan suomenkielisen nimen selvittämiseksi. Voit etsiä haluamaasi kirjaa...
Koska kyseisen sarjan tuotanto on loppunut ja viimeisimmän suomenkielisen käännöksen ilmestymisestä on kulunut useita vuosia, epäilenpä ettei ko. kirjoja enää tulla kääntämään. Tietysti asiasta voi aina lähettää toivomuksia kustantajille. Heidän yhteystietojaan löydät täältä
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjallisuus/kustantajat/
Jo käännetyt Dawson's Creek -kirjat kustansi Helsinki Media osana Sisters Club -kirjakerhonsa toimintaa.
