Tässä palvelussa ei voida ottaa kantaa yksittäisen asiakkaan varauksiin mutta esimerkiksi hyllyssä-tilassa olevia teoksia ei ole mahdollista jäädyttää ja jos jäädytyksiä on tehty useita samaan aikaan on tällaiset tapaukset voineet jäädä huomaamatta. Kannattaa kääntyä oman lähikirjaston puoleen ja käydä selvittämässä asia siellä.
Vastausta voisi kysyä suoraan esim. Maanmittauslaitokselta.
http://www.maanmittauslaitos.fi/toiminta/tiedotus -sivulla
on useita vaihtoehtoja lähettää kysymys.
Yleisesti voi sanoa, että paikannimissä säilyvät vanhat sanamuodot ja että painettujen karttojen Skjåldholmarna-muoto lienee alkuperäinen.
Vantaalla ei valitettavasti ole yhtään kokoelmaa, josta tämä löytyisi, mutta kaksi muuta löytyi muualta pääkaupunkiseudulta:
50 years of Cartoon Favourites -nimisessä kokoelmassa on tämänniminen kappale
* Espoon Tapiolan kirjaston musiikkiosasto
* Helsingin Paloheinän kirjasto
It's never too late to play piano -nimisessä kokoelmassa myös
* Töölön kirjasto
* Kontulan kirjasto
* Kauniaisten kirjasto
Internetissä on Valtion säädöstietopankki, jonka osoite on http://finlex.edita.fi/. Valitettavasti Maanhankintalain 396/1945 tekstiä ei kuitenkaan ole siellä. Tiedot lakiin myöhemmin tehdyistä muutoksista kuitenkin näkyvät.
Laki löytyy klikkaamalla palkkia Lainsäädäntö, jolloin on mahdollisuus tehdä haku sanalla maanhankintalaki. Tulostaulukossa on sarake, jonka otsiko on SMUR. Sarakkeen kuvaketta klikkaamalla saadaan esille lakia koskevat viitetiedot. Jos laista löytyisi myös teksti, olisi SDK-sarakkeessa kirjan kuva.
Lakiteksti löytyy Suomen asetuskokoelmasta vuodelta 1945. Asetuskokoelmat ovat Helsingin kaupunginkirjastossa (Pääkirjasto, Pasila) sekä joissakin maakuntakirjastoissa (mm. Espoo). Eduskunnan kirjastossa ne tietenkin myös...
Internetistä löytyy useita simareseptejä ja jonkin verran historiaakin kyseisestä juomasta.
Sivuja löytääkseni käytin suomalaisia hakupalveluita http://search.fi.soneraplaza.net/dir ja http://www.evreka.fi/ Hakusanana käytin yksinkertaisesti sanaa sima. Tässä muutamia haun tuloksia, lisää löytyy edellä mainitulla tavalla.
http://www.ratol.fi/~jyli-luu/simaa/simaa.txt (historiaakin)
http://www.funet.fi/~magi/metsola/arkisto/juhlat/vappu/ (vapun, mutta myös siman historiaa)
Nämä sivut ovat suomeksi ja niitä onkin suhteellisen helppo löytää, sen sijaan englannin mead tuottaa monenlaista tavaraa, mutta joku linkki löytyy suomalaisten sivujen kautta :
http://www.pbm.com/~lindahl/articles/guide_to_mead.html
Lisää sivuja löytyy esim....
Kummankin nimen merkitystä on kyselty jo aiemmin ja vastaukset löytyvät tämän palvelun arkistosta esim. kirjoittamalla k.o. nimi JA etunimet
Aliisa:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=a1a7…
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=2e87…
Johanna:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=48ff…
Löytyy useasta kirjastosta pääkaupunkiseudulla. Kaikki kappaleet ovat lainassa tällähetkellä. Varauksia ei kuitenkaan ole, joten kannattaa varata, vaikkapa
osoitteesta www.helmet.fi.(jos sinulla on tunnusluku,varaaminen onnistuu helmetin kautta.)
Suomen tilastollisesta vuosikirjasta 1999, sivulta 488, löytyvät tiedot kirjojen myynnistä kirjallisuusryhmittäin vuosina1980-1998. Kustannustoimintaa ja/tai lukijoiden kirjamieltymyksiä käsittelevät esimerkiksi seuraavat teokset, eri vuosikymmeniltä: Niemi, Juhani, Suomalaisten suosikkikirjat, 1997; Vapaa-aika numeroina 2 -- Kirjojen ja lehtien lukeminen, kirjastossa käyminen/Mirja Liikkonen...et.al., 1993; Eskola, Katarina, Suomalaiset kirjanlukijoina, 1979; Stockman, Doris, Kirja Suomessa - tekijöistä lukijaan - kirja-alan tukitoimet ja kehittäminen,2000; Mielihyvää kirjallisuudesta - suomalainen kirjakulttuuri tänään, 1993; Jokinen, Kimmo, ostajat, lukijat, arvioijat, tukijat - lukijoiden ja kriitikoiden kirjallisuus suuren muuton...
Valitettavasti Oulun kaupunginkirjaston aineistossa ei ole kysymykseesi liittyvää materiaalia. Tietokanta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/ asiasanoilla sairaanhoito sota-aika löytyneet viitteet käsittelevät Suomen sairaanhoitoa. Haulla lääketiede sota-aika taas ei tullut viitteitä lainkaan. Hieman enemmän aineistoa löytyi sanoilla lääketiede historia.
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta https://finna.fi hakusanoilla lääketiede Iso-britannia 1800-luku löytyi esimerkiksi teos Hardy, Anne: Health and medicine in Britain since 1860 (2001). Ja haulla Isobritannian ja Egyptin historiasta teos: Marlowe, John: History of modern Egypt and Anglo-Egyptian relations 1800-1956 (1965).
Englanninkielisiä artikkeleita voi katsoa...
Kyseessä on Kuningasruskeakäärme, joka on Australian yleisin myrkyllinen käärme.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Keskustakirjasto Oodin tulostimilla ei voi tulostaa omille papereille, eikä valitettavasti myöskään muissa Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoissa. Espoon Sellon kirjastossa Leppävaarassa on julistetulostin, jolla voi tulostaa omille papereille julisteita ja valokuvia. Lisää tietoa Varaamo-palvelun kautta tai Sellon kirjastosta:
https://varaamo.espoo.fi/resources/avikroiwk62a?date=2019-09-30
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Yhteystiedot
Voi olla, että kyse on vain ihan inhimillisestä erehdyksestä eli ettei virkailija ole muistanut poistaa maksuja. Joskus sellaista tapahtuu, mutta on todella huono tuuri, että se on käynyt sinun kohdallasi kahdesti. Pahoittelut, että niin on päässyt tapahtumaan!
Kannattaa mennä kotikirjastoosi maksukuitin kanssa ja kertoa asia, niin maksut varmasti poistetaan.
Seuraavista saattaa olla hyötyä:
Teoksessa suomen kulttuurihistoria 5 on puolen sivun mittainen artikkeli. Teos on hyllyssä mm. Leppävaaran kirjastossa Espoossa.
Tekijät: Seppälä, Mikko-Olavi
Nimeke: Tanner, J. Alfred : kuplettilaulaja ja lauluntekijä (1884-1927) / MOS
Julkaisussa: Suomen kulttuurihistoria. 5 : Viisisataa pienoiselämäkertaa ; Hakemisto / toimittajat Anssi Sinnemäki, Laura Nevanlinna. - Helsinki : Tammi, [2004]. - ISBN 951-31-1846-0 (sid.), s. 271
Tekijät: Jauhiainen, Lauri
Nimeke: Savolaisia kupletin ja iskelmän taitajia
Aineisto: artikkeli kokoomateoksessa, joka löytyy mm. Leppävaaran kirjastosta.
Teoksen kieli: fin
Kohdehenkilö: Salomaa, Hiski
Pekkarinen, Tatu
Tanner, J. Alfred (Johan Alfred)
Leskinen, Juice
Jauhiainen...
Valitettavasti Nalle Puhin ajatusta sanojen tarkoituksesta ei ole vieläkään löytynyt. Olen kysynyt asiaa myös kollegoiltani Suomen yleisissä kirjastoissa kirjastojen sisäisellä sähköpostilistalla, mutta valitettavasti sitäkään kautta ei ole tullut yhtään vastausta.
Lukuliikkeen sivuilla (Lukuliike.fi) puhutaan ”lukemisen rakenteista” ja ”lukutaitotyötä edistävistä rakenteista” lähestulkoon synonyymeinä.
https://lukuliike.fi/
”Lukutaitotyötä edistävät rakenteet = kansalliset ja alueelliset lukutaitotyötä edistävät verkostot, toimijat, resurssit sekä niitä tukeva tutkimus, koordinointi, viestintä, hallinto ja lait”
Asiaa avataan tässä vielä tarkemmin:
https://lukuliike.fi/kansallinen-lukutaitostrategia-2030/lukuliikkeen-suuntaviivat/...
Tarkoitatko Vaasan kaupunginkirjaston asiakaskoneita?
Meillä on käytössä Linux ja OpenOffice 3 asiakaskoneissa. Mikrofilmihuone ja mikroluokka (Nurkka) ovat ainoat paikat, missä on Windows koneet asiakaskäytössä. Nurkan koneissa on Windows 7 ja Office 2010.
Asiasta ei ole varmuutta.
Suomalaistutkija Juha Laurén on tutkinut tiettyjä geenejä vasenkätisyyden yhteydessä, mutta asiasta ei näytä löytyvän vuotta 2007 tuoreempaa tietoa.
http://yle.fi/uutiset/vasenkatisyyden_geeni_loydetty/5790569
Laurénin väitöskirjaan liittyvän artikkelin voi lukea osoitteessa
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/22884
Suomen lääkärilehdessä löytyy artikkeli vuoden 2007 numerosta 24, johon voi käydä tutustumassa Espoossa Laurean ammattikorkeakoulun kirjastossa tai Helsingissä Meilahden Helsingin yliopiston kampuskirjastossa Terkossa. HelMet-kirjastoista ei noin vanhaa lehteä enää löydy.
Laurea-kirjaston yhteystiedot:
http://www.laurea.fi/fi/leppavaara/kirjasto/Sivut/default.aspx
Terkon yhteystiedot:
http://www....
Kirjastostamme löytyy useita kirjoja, joissa on tietoa hirssi-viljasta ja sen käytöstä.
Tutustu esim.
1. Schöneck, Annelies : Vilja, 1997
2. Rousi, Arne . Auringonkukasta viiniköynnökseen, 1997
3. Otavan suuri keittokirja, 1993
Lisäksi voit kääntyä tietopalvelumme puoleen, josta saat lisätietoa.
Käsillä olevasta kirjallisuudestakaan ei löytynyt tietoja sotamies Kumpulaisen myöhemmästä elämästä. Hiljaiselo lienee todennäköisin vaihtoehto. Matti Lukkari mainitsee teoksessaan Asekätkentä (Otava 1984/1992) Kumpulaisen olleen keväällä 1945 23-vuotias. Joissakin lähteissä hänen on myös mainittu olleen oululainen. Näiden tietojen perusteella hänen kantakorttinsa saattaisi olla paikannettavissa, mutta siinä ei olisi juurikaan tietoa kotiuttamisen jälkeisestä ajasta.
Runoa ei löydy runokokoelmista Andien mainingit, Meren ja yön portit, Kysymysten kirja, Runoja ja Puhdasta tulta (äänikirja). Runo ei välttämättä sisälly mihinkään kokoelmaan.
Tarkoitatko tässä kirjaston yhteystietoja? Helmet-sivustolla ei ole erillistä omaa puhelinnumeroa, mutta sivuilta löytyy kaikki Helmet-alueen kirjastojen yhteystiedot. https://www.helmet.fi/fi-FI kun menet Helmetin sivuille ja valitset "kirjastot" oikealta puolelta, sieltä voi valita listalta kirjastojen yhteystietoja ja siellä on myös puhelinnumeroita.
