Vaikea sanoa, mistä huono kuuluvuus juuri tässä tapauksessa voisi johtua, mutta kuuluvuusongelmista löytyy paljonkin tietoa verkosta. Huono kuuluvuus voi johtua näemme monista asioista: tukiasemien etäisyydestä, tukiaseman käyttäjämäärästä, matkapuhelimen käyttöasennosta, liittymän ongelmista tai liittymän nopeusominaisuuksista.
Alle poimin vain muutamia löytämiäni linkkejä, olisikohan näistä apua ongelman ratkaisemisessa?
https://www.traficom.fi/fi/viestinta/laajakaista-ja-puhelin/ohjeita-lii…
http://pilvi.viestintavirasto.fi/internetpuhelin/puhelin-jalaajakaistaliittymantoimivuus/matkaviestinverkonkuuluvuus.html
https://www.orbis.fi/blogi/puhelimen-huono-kuuluvuus-sis%C3%A4tiloissa
https://yle.fi/uutiset/3-9148088
https...
Tietoa penkkiurheilijan profiilista saattaisi löytyä seuraavista tutkimuksista, jotka löytyvät Helsingin kauppakorkeakoulun kirjaston Helecon MIX tietokannasta:
Marjamaa, Timo / Kotimaisen jalkapallon mielikuvat, niiden hallinta ja vaikutukset,v.2007, pro gradu
Liljaniemi, Matti / Urheilukatsojien kulutuskäyttätymiseen vaikuttavat tekijät - Case HPK. Hki 2004, pro gradu
Jääkiekkoilta Turussa : tutkielmia kiekkoyleisöstä / Anu-Hanna Anttila & Hannu Ruonavaara (toim.) Julk. Turun yliopisto, 2001
Asiasanoina haussa käytetty: urheilu yleisö, urheilu viihde, urheilu kuluttajakäyttätyminen
Asiasanat löytyvät Yleisestä suomalaisesta asiasanastosta http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/
SLU:n sivuilta löytyy raportti Kansallinen liikuntatutkimus,...
Johanna Jääsaaren kirja Yle yleisöjen ehdoilla ?: tutkimus suomalaisten television nykytilaa ja tulevaisuutta koskevista arvostuksista ei valitettavasti kuulu HelMet-kirjastojen valikoimaan.
Kirjaa on hankittu Helsingin yliopiston opiskelijakirjastoon. Saatavuuden voit tarkistaa Helkasta http://finna.fi.
Seuraavan kerran helatorstaita vietetään toukokuun yhdeksäntenä päivänä vuonna 2024. Tulevien vuosien kalentereita voi selata osoitteessa www.almanakka.fi
Sävellys on julkaistu Fazerin kustantamana vuonna 1972. Varsinaista sävellysajankohtaa en käytettävissä olevista lähteistä löytänyt, mutta sekä Suomen kansallisdiskografiassa Violassa ja Sibelius-Akatemian Arsca-tietokannassa sävellyksen on määritelty syntyneen 1970-luvulla.
Kappaleesta ei löydy äänitystä Suomen kirjastoista eikä Yleisradion äänitekokoelmasta. Todennäköisesti sitä ei ole koskaan levytetty.
Eila Tarasti on kirjoittanut Helvi Leiviskästä 620-sivuisen elämäkertatutkimuksen Nouse, ole kirkas - Helvi Leiviskän elämä ja teokset. Kirja julkaistiin 20.10.2017, ja siitä saattaisi löytyä tarkempaa tietoa sävellyksestä.
Albumilla tarkoittanet LP-levyä eli halkaisijaltaan 30 cm:n pitkäsoittolevyä, jonka kierrosnopeus on 33 ja jonka yhdelle puolelle mahtuu 6-8 kappaletta. Ensimmäiset tällaiset populaarimusiikin LP-levyt julkaistiin Suomessa vuonna 1962. LP-levystä tuli valtaformaatti 1960-luvun puolivälin jälkeen. Sitä ennen populaarimusiikkia oli julkaistu 78 kierroksen levyillä ja single- ja EP-levyillä. Mainittakoon, että Suomessa LP-levyn standardina oli ollut aiemmin 25 cm:n levy, johon mahtui neljä kappaletta yhdelle puolelle. Näitä levyjä oli julkaistu jo vuodesta 1957 alkaen.
Siitä, mitä musiikkia pidetään popmusiikkina ja mitä suomalaisena, voidaan olla eri mieltä. Vesa Kurkela nimeää artikkelissaan Suomen ensimmäiseksi popalbumiksi Scandia-...
Tamperelaisen Campanella-kuoron levytyksiä on tiedusteltu palstalla aiemminkin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/tassapa-haastava-kysymys-kuinka-monta
Kysymyksessä mainittu kuoron ensilevytys vuodelta 1983 julkaistiin LP-levynä (vinyyli) ja C-kasettina, jotka olivat tuon ajan ääniteformaatit. Cd-levynä sitä ei ilmeisestikään ole julkaistu.
LP-levyversio on lainattavissa ainakin Valkeakosken kirjastosta. Kaukolainaksi sitä voi tiedustella oman kirjaston kautta.
Kielikellon 1/1992 Liettua ja latvia - balttilaiset kielet -artikkelissa kuvataan liettuan kieltä, https://www.kielikello.fi/-/liettua-ja-latvia-balttilaiset-kielet. Siinä ei valitettavasti mainita geminaattoja. Suomi-Latvia-ystävyysseura, Rozentals-seura on koonnut sanastoa matkailijalle, https://www.rozentals-seura.fi/kieli-ja-kulttuuri/latvian-sanasto-matka…. Siinä on sekä sanojen kirjoitusmuoto ja ääntämys. Näyttäisi siltä, että geminaatteja on tuolla ääntämyspuolella paljonkin, mutta kirjoituksessa vähän. Toisaalta latvian kielen verkosta löytyvästä selittävästä, yksikielisestä sanakirjasta niitä löytyy kirjoituksestakin, https://mlvv.tezaurs.lv/tona. Tarvitaan latvian kielen asiantuntija vastaamaan, löytyykö...
Helmet-lukuhaasteen kannalta varmaan mukavaa on, että kirjastonhoitajan suositukset ovat sivumäärältään ennemin lyhyitä kuin pitkiä. Suomeksi kirjoitetuista teoksista suosittelen esimerkiksi Aino Frilanderin Los Angeles -esseitä, Juliana Hyrrin Päivänkakkarameri-sarjakuvaa ja Elina Hirvosen Rakkauksien lokikirjaa. Jos kirjan ei tarvitse olla suomeksi kirjoitettu vaan myös suomeksi käännetyt sopivat, suosittelen lisäksi Elisa Shua Dusapinin Sokcho talvella -teosta, Ágota Kristófin Isoa vihkoa, Annie Ernaux'n teosta Isästä/Äidistä ja Anneli Furmarkin sarjakuvaa Tule kanssani kulman taa. Tietokirjoista vinkkaan vaikkapa Raisa Omaheimon Ratkaisuja läskeille -teosta ja Hannu Salmen kirjaa Tunteiden palo: Turku liekeissä 1827. Näistä löytynee...
Turussa toimineen lukkari-urkurikoulun toimintakertomusta ei valitettavasti löytynyt käyttämistäni tietokannoista (Fennica= Suomen Kansallisbibliografia, Volter=Turun yliopiston aineistotietokanta). Tietoa aiheesta kannattaa etsiä Kaarlo Jalkasen kirjasta "Lukkarin- ja urkurinvirka Suomessa 1870-1918". Aiheeseen liittyvää aineistoa voisi löytyä enemmän Helsingin yliopiston kirkkohistorian laitokselta ja Åbo Akademin kirjastosta.
Oletko jo tutustunut Kirjava Kukko sarjaan. Siinä on monia hauskoja kirjoja, esimerkiksi Levolan Rouslain-kirjat ja Parvelan Ella-kirjat. Uusin Ellasta kertova kirja Ella Lapissa ei tosin enää ole siinä sarjassa.
Suosittelen sinulle myös Astrid Lindgrenin, Tuula Kallioniemen ja Päivi Romppaisen kirjoja. Jos pidät eläimistä silloin saatat pitää myös Lucy Danielsin Eläinten arkki -sarjasta. Ja sitten vielä Sinikka ja Tiina Nopolan Heinähattu ja Vilttitossu -kirjat ja Risto Räppääjät.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyi mm. seuraavanlaisia julkaisuja, joissa on varmaan tietoa vanhan ajan merimieselämästä:
Snellman, Kai: Purjelaivoilla isoisäni matkassa : Albert Herman Snellman 1828-1904. Raahen museon julkaisuja ; [7]. Raahen kaupunki, 1994.
Simola, Olavi: Loch Linnhen vanavesi : erään suomalaisen valtameripurjehtijan vaiheet vuosina 1898-1933. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003.
Kaukiainen, Yrjö: Laiva Toivo, Oulu. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1998.
Korpela, Paavo: Merisaappaat ja seelipussi : purjelaivoilla maailman merillä. Pohjoinen, 1972.
Nämä kirjat löytyivät sanahaulla. Hakusanoiksi voi laittaa esim. merimie** and historia** tai merimie** and elämä**(...
Tässä linkissä on Kuluttajantutkimuskeskuksen tietokannasta (http://www.kutuke.fi/kultu/kultu_tavaratjapalvelut.html)
vuodelta 2006 löytyvät digitaalikameroiden testit
http://www.kutuke.fi/cgi-bin/thw.pl?%24%7BBASE%7D=tapa&%24%7BHTML%7D=li…
Artikkelin nimi on linkkinä lehden numeroon.
Listaus Hear the Drummer (Get Wicked) -kappaleessa käytetyistä sämpleistä on esimerkiksi Whosampled.com -sivulla:
https://www.whosampled.com/Chad-Jackson/Hear-the-Drummer-(Get-Wicked)/samples/
Saksofonisämple on kappaleesta "The 900 Number", joka on puolestaan sämplatty ja muokattu alkuperäisestä Marva Whitneyn esittämästä kappaleesta "Unwind Yourself".
Sama tieto löytyy myös Hear The Drummer (Get Wicked) -kappaleen Wikipedia-sivulta:
https://en.wikipedia.org/wiki/Hear_the_Drummer_(Get_Wicked)
Lainat eivät eräänny Helmet-kirjastoissa koronarajoitusten aikana eli välillä 30.11.2020-31.1.2021. Todennäköisesti sinunkin lainasi eräpäivää on siirretty keskitetysti eteenpäin. Se eräpäivä, joka nyt näkyy lainan kohdalla omissa tiedoissasi, on oikea eikä lainaa tarvitse palauttaa aikaisemmin.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Pauli on lyhentymä Pauluksesta, joka tarkoittaa latinaksi vähäinen, pieni ja oli apostoli Paavalin latinalainen nimi, jonka hän omaksui Sauluksen tilalle.
Aija taas on Raamatussa miehennimi (hepreaksi korppikotka tai harahaukka) ja paikannimi. Suomessa, jossa nimeä on annettu vain tytöille, se lienee mukailtu nimestä Eija, jonka lähtökohtana saattaa olla kirkkolauluissa ja virsissä keskiajalta saakka esiintynyt ilon huudahdus eijaa.
Nimitilastoja voi hakea Väestörekisterikeskuksen nimitietokannasta. https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Saija Nimisiä on merkitty väestötietorekisteriin
vuosina 1960-79 2013 kpl
vuosina 1980-1999 1639 kpl
vuosina 2000-2006 116 kpl
ja vuonna 2007 2 kpl
Etsit varmaan nimenomaan laulujen sanoja ja nuotteja? Kotkan kaupunginkirjastossa näyttää olevan ainakin pari kirjaa, joissa on jonkin verran Piae cantiones -ruotsinnoksia:
Cederlöf, Egil: ”En visa vill jag sjunga” (Fazer, 1978)
”Stora sångboken” (Svenska folkskolans vänner, 2001)
Muita kirjoja, joista Piae cantiones -lauluja löytää, ovat esimerkiksi seuraavat:
”En visa vill jag sjunga: 192 finländska visor och sånger” (Fazer, 1978)
”Julens önskesångbok” (Fazer Musik, 1993)
”Ljudande sträng: körsånger för sopran- och altröster” 1 (Fazer, 1980)
”Piae cantiones: gamla kyrko- och skolsånger” (Musik Fazer, 1972)
Edellä mainittuja on mahdollista saada Kotkaan kaukopalvelun kautta. Kotkan kaukolainauksesta löytyy lisää tietoa osoitteesta http://...
Kauhukertomuksia naisiin kohdistuvasta väkivallasta en löytänyt. Jännityskirjallisuudesta esimerkkinä voisivat olla Liza Marklundin kirjat Uhatut ja Turvapaikka. Klassikko on elokuvanakin tunnettu Alberto Moravian Kaksi naista, joka kertoo äidin ja tyttären kokemasta väkivallasta Italiassa toisen maailmansodan aikaan. Uusimpia kotimaisia ovat Sofi Oksasen Puhdistus ja Katja Ketun Kätilö. Myös Susanna Alakosken Sikalat, Roddy Doylen Nainen, joka törmäili oviin ja Joyce Carol Oates: Kosto käsittelevät samaa teemaa.
Seuraavalla haulla saa esiin HelMet kirjastojen kaunokirjallisuutta naisiin kohdistuvasta väkivallasta
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
