PsychINFO ja Psycharticles kuuluvat Turun yliopiston tarjoamiin verkkoaineistoihin http://www.nelliportaali.fi/V/MCV96SXIVXQ9NQINX1S5I4K1LBS8AG5QKTEMCQ96F…äyttäytymistieteet&SUB_CAT=Psykologia&restricted=all&institute=TY
Turun kaupunginkirjaston koneilta pääsee Nelliportaalin kautta etäkäyttöisesti Turun yliopiston verkkoaineistoihin vain, mikäli on yliopiston opiskelija tai henkilökuntaan kuuluva http://kirjasto.utu.fi/aineistot/verkkoaineistot/
Myös Åbo Akademi tarjoaa nämä verkkoaineistot, mutta Nellin aineistot ovat ainoastaan Åbo Akademin henkilökunnan ja opiskelijoiden käytettävissä.
Kun et kerro, mistä olet nämä huoneet varannut, niin kysymykseen on tätä kautta valitettavasti mahdotonta vastata. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan siihen kirjastoon, nuorisotaloon tai muuhun tahoon, jonne olet varauksesi tehnyt. Jos kyseessä on jokin Helmet-kirjasto, niiden yhteystiedot löydät täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Enter ry:n tarjoamaa opastusta tietokoneiden ja puhelimien käytössä on tarjolla useissa Helsingin kirjastoissa. Kyseiset kirjastot ja opastusten aikataulut löytyvät Helmet-palvelusivustolta. Opastusta on tällä hetkellä esimerkiksi Itäkeskuksen, Vuosaaren ja Malmin kirjastoissa.
Lisätietoa löydät Helmet-palvelusivustolta kunkin kirjaston sivulta. Tarkemmat tiedot saa ko. kirjastosa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Tapahtumat?es=8.9.2020…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Tapahtumat
kaupungin pääkirjastolla on digistudio, missä tuo onnistuu. Digistudioon voi varata ajan, ja maksimissaan neljä tuntia kerrallaan. Vastauksen lopussa on linkki sivulle, mistä varauksen voi tehdä.
Digistudiossa voi muuntaa vhs-kasetit suoraan dvd-levyille, jolloin työ kestää sen kuinka pitkään kasetitkin kestävät. Toinen vaihtoehto on tehdä työ tietokoneella, niin että muuntaa kasetit tiedostomuotoon. Tällöin ne voi tallentaa muistitikulle tai sitten dvd-levyille. Tämä vaihtoehto on hieman hitaampaa työtä, kun tiedostoista muodostuu aika isoja, ja kone pakkaa ja tallentaa ne hieman hitaammin. Suositeltavaa onkin tällöin pätkiä filmit osiin ja siis pienempiin tiedostoihin, mutta joka tapauksessa aikaa kannattaa varata lisäksi...
Pentti Saaritsa on suomentanut Edith Södergranin runon En strimma hav. Suomennos Juova merta ilmestyi ensimmäisen kerran Södergranin kootuissa runoissa Elämäni, kuolemani ja kohtaloni vuonna 1994. Vuonna 2009 ilmestyneessä nidotussa laitoksessa runo on teoksen sivulla 21.
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Voisikohan Kyseessä olla Marja Björkin 1990-luvulle sijoittuva romaani Lainaa vain (Like, 2016)? Lisätietoa kirjasta Kirjasammon sivulla: Lainaa vain | KirjasampoTeoksen saatavuustiedot voit tarkistaa Lumme-verkkokirjastosta: Haun aloitussivu |
HelMet-kirjastojen tuoreimmat uutuuskirjat löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/ftlist*fin. Listoja on jaoteltu aineiston kielen ja aineistotyypin mukaan. Kirjat ilmestyvät listalle, kunhan ne on viety kirjaston järjestelmään. Sitä ennen kirjoja ei valitettavasti pääse näkemään.
Tekniikan Sanastokeskuksen Tietotekniikan termitalkoot-projektin suositusten mukaan verkkoasioinnista voi käyttää englanninkielisiä ilmaisuja on-line shopping; on-line banking; tai electronic communication.
Tekniikan Sanastokeskuksen suosituksiin, termihakuun ja käsitejärjestelmäkaavioon voi tutustua tarkemmin osoitteessa
http://www.tsk.fi/termitalkoot
Varhaisimpien kivirakennusten kivivallit oli tehty ns. kylmämuurauksena eli ilman laastia. Kylmämuuri eli kuivamuuri on latomalla rakennettu muuri, jossa kivet on valittu niin, että ne tukeutuvat toisiinsa.
Aiheesta löytyy lisää tietoa esim. Turun Sanomien artikkelista (16.2.2006) Luonnonkivi on rakennusmateriaaleista kestävin ja Johanna Lehtolan ja Sari Perälän opinnäytetyöstä Historialliset kivirakenteet: luonnonkivi- ja rauniokellareiden korjaaminen ja säilyttäminen (Seinäjoen ammattikorkeakoulu, 2012)
https://www.ts.fi/mielipiteet/aliot/1074101484/Luonnonkivi+on+rakennusmateriaaleista+kestavin
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/42999/Lehtola_Johanna_Perala_Sari.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Sanasto Grapes of wrathin CliffsNotes-opinto-oppaassa määrittelee jehoviitit Charles T. Russellin perustamaksi uskonnolliseksi yhteisöksi. Raamatuntutkija Charles Taze Russell oli Vartiotorni-lehden ensimmäinen julkaisija, jota Jehovan todistajat pitävät järjestönsä perustajana. Kyse on siis Jehovan todistajista.
Oliko Charles Taze Russell Jehovan todistajien perustaja? | Usein kysyttyä (jw.org)
Millaisista tarinoista pidätte?Minulle tuli ensimmäisenä mieleen Tove Janssonin Muumilaakson marraskuu tai Näkymätön lapsi. Molemmissa on kertomuksia, jotka herättävät ajatuksia ja ovat helppolukuisia.Ihmisluontoa tutkiskelevat myös István Örkényn 100 minuuttinovellia. Haikumaisia, sivun mittaisia tarinoita löytyy Petri Tammisen kirjasta Se sano : unohtumattomat lausahdukset ja Kari Hotakaisen hieman vanhemmasta teoksesta Finnhits. (myös äänikirjana hauska)Ohjeita elämään saa myös Nelli Hietalan teoksesta Lintujen käytännöllisyydestä.Mustaa huumoria löytyy mm. kirjoista Vehkala, Elmeri: Eräitä harmillisia tarinoita ja Rimpiläinen, Suvi: Vähän käytetty : novellejaHelmet haulla löydätte lisää novelleja haluamastanne aiheesta. Valitkaa...
Tuomas Holopainen ei ole opiskellut Sibelius Akatemiassa. Kerrotaan, että hän on opiskellut klarinetinsoittoa musiikkiopistossa ja soittanut tenorisaksofonia jazz-yhtyessä ja klarinettia puhallinorkestereissa, kuten puolustusvoimien soittokunnassa suorittaessaan asepalvelusta.Holopaisen omassa Allmusic-profiilissa ei näy mainintaa Sibelius Akatemiasta eikä tarkempaa tietoa muistakaan musiikkioppilaitoksista. Lähteet: Tuomas Holopainen – WikipediaOllila, Mape: Nightwish, Helsinki : Like, 2006
Suomenkielistä kirjallisuutta ei löydy, mutta seuraavat lehtiartikkelit löytyvät:
Soundgardenista Audioslaveen, Seattlesta Pariisiin: "musiikki ei ole koskaan tuntunut työltä" / Petri Silas
Soundi 2006:9, s. 58-62
Menneisyyden vangit / Tomi Palsa
Rumba 2006:17, s.32-33
Rage Against The Machine on haudattu, Soundgardenia ei enää ole, tulevaisuus kuuluu Audioslavelle! / Esa Koivio
Soundi 2003:2, s. 18-20
Raivon puutarhassa / Semira Ben-Amor
Rumba 2002:23, s. 19
Lehdet löytyvät Oulun kaupunginkirjastosta
Kulttuurin brändäämisellä voisi tarkoittaa monenlaisia asioita. Alla lista teoksista jotka saattavat olla kiinnostavia. Niitä voi ainakin kaukolainata kirjaston kautta (kaukolainat voivat maksaa muutaman euron)ellei teoksia löydy pääkaupunkiseudulta (katso myös http://www.helmet.fi)
1.
AO. TEOS EI OLE HELMET -KIRJASTOISSA
Tekijä: Holt, Douglas B.
Nimeke: How brands become icons : the principles of cultural branding / Douglas B. Holt
Julkaistu: Boston, Mass : Harvard Business School Press, cop. 2004
Ulkoasu: 265 s.
Asiasana: Kulttuurijohtaminen
Kulttuuri
Brandit
Tuotemerkit
Markkinointi
Arts management
Culture
Brands
Trademarks
Marketing
Sisällys
-----------------------------------------------------------
AO. TEOS EI OLE HELMET -...
Helsingin Energian sivuilta ei vielä löytynyt tietoa vuoden 2008 eri energian lähteiden osuuksista, mutta vuonna 2007 eri energian lähteiden osuus jakautui Helsingin Energialla seuraavasti: maakaasu 48 %, kivihiili 27 %, ydinvoima 18 %, uusiutuvat 7 %.
Lähde: http://www.helen.fi/energia/alkupera_s.html
Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan sukunimi Riitamaa on nykyisenä nimenä 60 henkilollä. Tietoja nimen alkuperästä ei valitettavasti löytynyt kirjaston kokoelmissa olevista sukunimikirjoista.
Karjalan kannaksella on ollut alue, jonka omistuksesta suomalaiset ja venäläiset riitelivät 1500-luvulla. Kirjassa Jääsken kihlakunnan historia kerrotaan, että Rajajoen eli Siestarjoen ja Saijanjoen välisellä alueella Suomenlahden puoleisella rannalla sijaitsi maa-alue,jossa äyräpääläiset vanhastaan kävivät kaskeamassa. Siitä oli jo aikaisemmin käyty riitoja, kun venäläiset väittivät aluetta omakseen. Se hävitettiin kerran perinpohjin ja omistusriidoista aiheutui paikan nimikin, Riitamaa.
Internetistä ei tosiaankaan löydy selityksiä, mutta kahdesta kirjasta löysin.
Oulun ja lapin läänin vaakunat -kirjassa sanotaan näin:" Vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers vuonna 1968. Hopeakentässä sininen palkki, jossa kultainen kauran röyhy. Kaura symbolisoi maanviljelystä sekä maataloutta ja sininen palkki Pattijokea."
Kirjassa Suomen kunnallisvaakunat (Suomen kunnallisliitto, 1982) on sama selitys värien osalta, sitten jatkuu "Jokeen ja maatalouteen viittaava tunnus. - Den blå balken syftar på Pattijoki å. Havrevippan symboliserar jordbruk."
Ilmeisesti mainitsemasi kirja on ensimmäinen afganistanilaistaustaisen kirjailijan suomeksi julkaisema kirja.
Afganistanilaistaustaisen suomalaisen Aziza Hossainin kirjoittama novelli "Punaiset pilvet ja sininen taivas" on ilmestynyt novelliantologiassa "Mikä ihmeen uussuomalainen? (2009)". Teos löytyy helmetistä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1890609__SAziza%20Hossaini__Orightresult__U__X3?lang=eng&suite=cobalt
Löysin ainakin seuraavat afganistanilaiset naiskirjailijat:
Nadia Anjuman (1980-2005) oli afganistanilainen runoilija. Häneltä on ilmestynyt englanniksi lasten kuvakirja "Dreams of freedom : in words and pictures", joka löytyy helmetistä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/...
