Teos näyttää kuuluvan Åbo Akademin kirjaston kokoelmaan. Voit jättää Helsingin kaupunginkirjaston kautta kaukolainapyynnön paikan päällä tai osoitteessa http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu/pyynto.htm
Brittikirjailija Luke Jenningsin tuotantoa ei ole hakuni mukaan suomennettu, ainakaan Fennica-tietokanta ei häntä tunne. Hänen kirjojaan kuten Codename Villanelle on kuitenkin saatavana englanninkielisenä esim. Helsingin, Turun ja Tampereen kirjastoista. Voit tilata niitä kaukolainaksi oman kirjastosi kautta.
Toukokuun 1998 alussa EU:n neuvosto päätti yksimielisesti, että 11 jäsenvaltiota - Belgia, Saksa, Espanja, Ranska, Irlanti, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Itävalta, Portugali ja Suomi - täyttivät ne ehdot, jotka oli asetettu yhteisen rahan käyttöönotolle. Kuukautta myöhemmin eli 1. kesäkuuta 1998 perustettiin Euroopan keskuspankki (EKP), joka otti vastuulleen Euroopan rahapoliittisen instituutin (EMI) tehtävät - ja niiden mukana yhteisen setelisarjan valmistelun. EMIn neuvoston tilalle ylimmäksi päätöksentekoelimeksi tuli EKP:n neuvosto, joka kesäkuusta lähtien päätti siten myös euroseteleitä koskevista asioista. EKP:n perustamisen jälkeen EMIn seteliryhmästä muodostettiin EKPJ:n (Euroopan keskuspankkijärjestelmän)...
Kyseessä lienee Inger Sandbergin Sadan auton poika. Meiltä Jyväskylän kaupunginkirjastolta kyseistä kirjaa ei valitettavasti enää löydy, mutta kaukolainaaminen onnistuu. Voitte jättää kaukolainapyynnön paikan päällä kirjastossa tai Internetin kautta, mikäli olette IntroActive -asiakas. Lisätietoja kaukopalvelusta osoitteessa http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/maakunta/kaukopal.html
James Ensor näyttää olevan sen verran tuntemattomampi taiteilija, ettei hänestä tunnu löytyvän suomeksi kirjallisuutta. Internetistä löytyy muutamia häntä käsitteleviä sivuja. Elämäkertatietoja sekä kuvia maalauksista löytyy mm. seuraavilta sivuilta http://www.ukans.edu/~sma/ensor/ensor.htm , http://www.bc.edu/bc_org/avp/cas/fnart/art/ensor.html ja http://www.artmagick.com/artists/ensor2.asp . Ensor tuntuu käsittelevän töissään lähinnä naamioita ja naamiohahmoja, jotka voi tulkita myös nukeiksi. Paul Kleestä puolestaan löytyy tietoja monipuolisemmin. Suomeksi tietoja taiteilijasta löytyy mm. hänen omasta "Pedagogisesta luonnoskirjastaan". Kattava teos on myös Sabine Rewaldin "Paul Klee, The Berggruen Klee Collection in The Metropolitan...
Deep Purplen kappale Smoke on the water on tällä hetkellä Vaajakosken aluekirjaston musiikkiosastolla saatavilla ainoastaan CD:llä "Rock 4ever". Levy löytyy luokasta 78.8911, aakkostettuna kohtaan "ROCK".
Tiesithän, että myös kappaleen nimellä voi hakea kirjaston tietokannasta? Rajauksella voi määritellä, haluaako kappaleen esim. CD-levynä vai nuottina.
Pälsi on varsin harvinainen sukunimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomen väestötietojärjestelmään on rekisteröity 69 Pälsi-sukunimistä. Heistä se on nykyisenä nimenä 27 henkilöllä, entisenä nimenä 10:llä ja jo kuolleilla se on ollut 32 henkilöllä:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Mm. suomalaisen muinaistutkimuksen ja kansatieteen monitoimimies Sakari Pälsi lienee nimen tunnetuin haltia. Kenties nimen harvinaisuuteen liittyen sitä ei mainita sukunimioppaissa tai muissakaan kirjaston käytössä olevissa lähteissä. Nimi ei myöskään esiinny paikannimenä tai suomalaisena yleiskielen sanana. Siksi emme valitettavasti voi antaa siitä tietojakaan.
Jean-Jacques Rousseaun teoksesta Émile ou de l'éducation (1762) on olemassa vain Jalmari Hahlin suomennos vuodelta 1905.
Tässä alkuperäinen teksti kyseisestä kohdasta:
"Voulez-vous dégager les plaisirs de leurs peines, ôtez-en l'exclusion : plus vous les laisserez communs aux hommes, plus vous les goûterez toujours purs."
Hahl suomensi sen näin:
"(Jos tahdotte vapauttaa huvinne hankaluuksista), niin älkää pitäkö niitä yksinomaan itseänne varten. Kuta enemmän niistä nautitte yhdessä muiden ihmisten kanssa, sitä puhtaampi on nautintonne oleva."
http://classiques.uqac.ca/classiques/Rousseau_jj/emile/emile.html
https://archive.org/stream/JeanJacquesRousseauAllanBloomEmileOrOnEducat…
https://finna.fi
Rousseau, Jean Jacques: Émile eli...
Alla on muutama pienten lasten kirja, joissa käsitellään sisaruksen sairastumista. Kun pupusisko sairastui -kirja on luettavissa myös pdf-muodossa:
http://www.erityinensisaruus.fi/Lis%C3%A4%C3%A4-aiheesta/Lasten-kirjoja
http://www.erityinensisaruus.fi/application/files/4615/1204/8619/Kun_Pupusisko_Sairastui_aukeamavedos.pdf
- Kun pupusisko sairastui / Pirja Kiema ; kuvitus: Tea Ikonen
- Suden lahja / Ilona Tomi ; kuvat: Anna-Liisa Tarvainen
- Miina ja Manu ensiavussa / teksti: Tuula Puranen ; kuvitus: Kristian Huitula
Partituuri Ahti Sonnisen säveltämään kuoroteokseen Satakunnan sydän : kantaatti Porin kaupungin 400-vuotisjuhliin 1958, op. 58 kuuluu Porin kaupunginkirjaston kokoelmiin.
Voit tilata teoksen kaukolainaan oman kirjastosi kautta.
https://www.finna.fi/Record/satakirjastot.187280/Holdings
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#interlibraryloans
Kotimaisten kielten keskuksen Suomalaisessa paikannimikirjassa Piipsjärven nimestä sanotaan seuraavaa: Oulaisten ja Haapaveden Piips-, Piipsa-nimiin näyttää sisältyvän henkilönnimi, jonka muoto on ollut alkuaan vakiintumaton: Piippainen, Piippoinen, Piippeinen, Piippinen.
Voit halutessasi kysyä asiaa myös Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta saadaksesi tarkemman vastauksen.
Lähde
Suomalainen paikannimikirja, PDF-näköisjulkaisu: https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimi…
Hei,
Kyseessä on Jukka Pekka Palviaisen nuortenkirja Joku vieraileva tähti (WSOY, 2011).
Tässä linkki kirjan tietoihin Kirjasammossa : https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au620e0594-50ff-4f76-afee-8…
Tätä laulua en tunnistanut. Jos joku lukija tunnistaa sen, tiedot laulusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.Kirjastojen tietokannoista lauluja voi hakea laulun nimen ja nuotteja myös alkusanojen perusteella, joskus myös kertosäkeellä. Muistamillasi lauluun sisältyvillä sanoilla haku ei onnistunut, joten lisätiedot laulusta ovat tarpeen. Esimerkiksi jonkinlainen tieto tai kuvaus musiikkityylistä tai esittäjästä tai tarkempi kuvaus laulun sanoista voisi auttaa. Ajankohta kysymyksessä onkin mainittu, joten laulu on ollut olemassa ainakin ennen 1990-lukua, mutta oliko se tuohon aikaan uutta musiikkia vai vanhaa, siitä ei ole tietoa. Nämä samat ohjeet pätevät kaikille, jotka haluavat, että tunnistamme tietyn kappaleen.
En onnistunut löytämään suomenkielistä reseptiä, mutta englanninkielisellä nettihaulla "Peppermint Mice Cake Recipe Licorice" löytyi muutama ehdokas. ehkä joku niistä on muistelemasi?Linkki Country Living lehden arkistoon.Linkki Kivi Cakes blogiin. Tämä on alun perin Nestlen resepti.Ja sama haku ruotsiksi Linkki musifocus.se sivustolle. Sieltä löytyy useampikin resepti hiirten leivontaan.
Opetusministeriön http://www.minedu.fi/OPM/Kulttuuri/?lang=fi sivuilta löytyi viime vuoden kirjastotilastoja, joiden mukaan pääkirjastoja oli 409, sivukirjastoja 449, laitoskirjastoja 69, kirjastoautoja 172 ja kirjastoveneitä 1.
Vaikea sanoa tarkasti, mikä ongelma varaamisessa on ollut, mutta luultavimmin vain jokin tilapäinen häiriö. Kyseisen CD-levyn varaaminen pitäisi kyllä onnistua normaalisti HelMet-järjestelmän kautta. Kannattaa kokeilla uudestaan, tai jos edelleen on ongelmia, asioida jossakin kirjastossa, jotta voidaan tutkia tarkemmin, mikä on ongelmana.
Varaukset eivät onnistu sellaisiin niteisiin, jotka ovat tarkoitettu vain kirjastokäyttöön (esim. käsikirjastokokoelma tai jotkut lehdet), tai ovat Bestseller -niteitä (osa niteistä joidenkin kysytyimpien uutuusteosten kohdalla) eli ovat lainattavissa vain viikoksi kerrallaan, mutta tässä tapauksessa ei näyttäisi olevan kysymys kummastakaan.
Kyseessä on Grethe Risbjerg Thomsenin runo Måske en martsnat kokoelmasta Dagen og Natten (1948).
Merete Mazzarellan teoksen Violetti hetki (Den violetta timmen, 2022) on suomentanut Raija Rintamäki ja hän on suomentanut myös Grethe Risbjerg Thomsenin runon.
Dagen og Natten -teosta ei ole missään Suomen kirjastossa lainattavissa. Tanskasta tai Ruotsista sen saisi kaukolainaan.
Hei,Kirja on alun perin 1959 ilmestynyt satukokoelma, jossa on veljä satua ( "Sunnanäng", "Spelar min lind, sjunger min näktergal", "Tu tu tu!" och "Junker Nils av Eka"). Tarinoista on mainitsemasi "Sunnanäng" suomennettu nimellä Päivärinne (WSOY, 2003), "Spelar min lind, sjunger min näktergal" suomennettu 1984 nimellä Soittaako lehmus, laulaako satakieli? (WSOY, 1984). Kaikki löytyvät suomennettuna (kaksi muuta nimillä: Tuku tuku tuku! ja Tammiston Niilo-junkkeri) Satuja -kokelmasta (uusin p. WSOY, 2024)
Valitettavasti kukaan vastaajista ei tunnistanut kyseistä satukirjasarjaa. Ehkä joku palstan lukijoista tietää, mistä saduista on kyse? Vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
