Ajan voi varata soittamalla toimipisteeseen, jossa digitointia haluaa tehdä. Valitettavasti Joensuun pääkirjastolla videokasettien digitointimahdollisuus on kuitenkin toistaiseksi pois käytöstä vioittuneen laitteiston vuoksi.
Tällä hetkellä VHS-digitointiin on mahdollisuus seuraavissa Vaara-kirjastojen toimipisteissä:
Ilomantsin kirjasto (vhs suoraan dvd:lle)
Kiteen kirjasto (vhs tietokoneelle, josta tikulle tai dvd:lle)
Lieksan pääkirjasto (vhs tietokoneelle, josta tikulle tai dvd:lle)
Digitointi toimii pääasiassa itsepalveluna, mutta ohjeet ovat hyvät ja opastusta toki annetaan. Joensuun pääkirjastolla on myynnissä 64GB muistitikkuja, johon mahtuu videota varmasti useampi kasetillinen. Muistitikkujen saatavuus kannattaa varmistaa...
Suomen kielellä on niukasti aineistoa aiheesta kehitysvammaisten homoseksuaalisuus. Kehitysvammaisten seksuaalisuutta ja/tai seksuaalikasvatusta käsittelevissä teoksissa homoseksuaalisuus käsitellään ylimalkaisesti mainiten. Teoksessa "Haaveita ja haluja : selkokielisiä tarinoita seksuaalisuudesta/Satu Hyttinen. Kehitysvammaliitto, 2009" on tarinat sekä nais- että miespareille. Teos on selkokielinen ja suunnattu erityisesti (vammaisille) nuorille.
Teoksessa "Sexuality and learning disabilities : A handbook /ed. by Michelle McCarthy and David Thompson. Pavilion, 2010" homoseksuaalisuutta on käsitelty lyhyesti. Teos on suunnattu erityisesti kehitysvammaisten parissa työskenteleville. Tieteellisiä artikkeleita aiheesta on julkaistu...
Kummankin nimen merkitystä on kyselty jo aiemmin ja vastaukset löytyvät tämän palvelun arkistosta esim. kirjoittamalla k.o. nimi JA etunimet
Aliisa:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=a1a7…
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=2e87…
Johanna:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=48ff…
Stina Grandellin esittämänä kappale löytyy vain Yleisradion omista äänitteistä, jotka on haettavissa FONO-tietokannan kautta. Äänitteet ovat oikeastaan vain Yleisradion sisäiseen käyttöön ja valitettavasti Yleisradion äänilevystöstä ei voi tilata kopioita Fonossa luetelluista äänitteistä.
Tätä äänitettä ei näytä olevan missään kirjastossakaan saatavilla saati myynnissä.
Yliopistolaissa on asetus Opintosuoritusten arvioinnista ja opintojen hyväksilukemisesta. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090558#Pidp3162656
Yliopistojen sivuilta löytyy tietoja siitä, kuinka aiemmat opinnot hyväksiluetaan tai korvataan. Esimerkiksi Lapin yliopiston kasvatustieteellisessä vastaavuutta haetaan erillisellä lomakkeella https://www.ulapland.fi/Suomeksi/Yksikot/Kasvatustieteiden-tiedekunta/O… .
Turun yliopiston vastaavat sivut https://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/opiskelu/opinnot/hyvaksilukeminen/Siv… .
Oulun yliopisto http://www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/opinto-oikeudet-ja-ilmoittautumin…
Aaltoyliopisto https://into.aalto.fi/pages/viewpage.action?pageId=1968884
Kappaleen nuotit löytyvät Suuri toivelaulukirja 20:sta, muita nuotteja siitä ei näytä kirjastoissa olevan. Tästä linkistä voit tarkistaa nuottikirjan saatavuuden Eepos-kirjastoissa.
Käytöstä poistettuja mikrokorttien lukulaitteita voi tiedustella Pakilan työkeskuksesta Jakokunnantie 26 -28, 00660 HELSINKI Yhteyshenkilöt varastossa ovat : Pekka Turunen ja Jim Rannila p. 7548 8578 tai
GSM: 050-3296 200. http://www.hel.fi/sosv/tyoto/pakila.htm
Helsingin kaupunginkirjastossa jäljellä olevat mikrokorttien lukulaitteet ovat käytössä ja valitettavasti kirjasto ei myy poistettuja mikrokorttien lukulaitteita suoraan asiakkaille.
Vladimir Nabakovin teos Lolita ilmestyi v. 1955 englanniksi ranskalaisen Olympia Press kustantamon julkaisemana. Nabakov käänsi teoksen itse venäjäksi (käännöstyö alkoi v. 1963). Sitä ennen teos julkaistiin mm. italiaksi ja ranskaksi. (Ks. Chronology of Nabokov's Life and Main Works | The Nabokovian) Myös Ville Hänninen on käsitellyt teosta Lolita kirjassaan "Erotiikan taitajia". Hänninen (2013) toteaa Lolitan julkaistun aluksi ainoastaan muutamissa Euroopan maissa ja, että julkaisua seuranneen kohun vuoksi Nabakovin amerikkalainen kustantaja oli kehottanut Nabakovia tuhoamaan kaikki kirjan jäljennöksetkin.
Kirjapainotaidon historiaa esittelevässä teoksessaan Lars-Erik Gardberg (2011) toteaa vuoden 1964 olleen tietokoneladonnan...
Hei!
Olen sama kirjastonhoitaja kuin edellisen kerran vastatessani.
Tutkin asiaa tarkemmin ja löysin ajantasaisen nettisivuston osoitteesta http://www.tampere.fi/ytoteto/kartta/map.php
Esimerkiksi Eniron karttasivulla Ukkopekankatu edelleen on.
Pahoittelen kovasti sitä, että jouduitte odottamaan näin kauan tietoa.
Varsin paljon internet-viitteitä Islannin energiataloudesta löytyy esimerkiksi Metacrawler-haulla (http://www.metacrawler.com/index_power.html) hakusanoilla 'Iceland energy'. Näin löytyvät mm. seuraavat:
National Energy Authority of Iceland - http://www.os.is/eng/
Iceland Energy - http://www.icelandenergy.is/sitemap.html
Utilization of Enery in Iceland - http://www.ml.is/hca_ml/energy.htm
Lisäksi esim. Iceland State Electricityn tai National Power Companyn osoitetiedot löytyvät kirjasta The Europa World Yearbook 1999. Kirja löytynee suurista kirjastoista.
Kirjastoalan koulutuksesta yleensä löydät tietoa Kirjastot.fi-sivuilta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Kirjastoalan koulutusvaatimuksista: http://www.minedu.fi/OPM/Kirj...?lang=fi
Varsinaisesti alan koulutusta ei ole Lappeenrannassa, mutta oppisopimuksellakin voi kouluttautua. Katso aiemmin vastattu kysymys oppisopimuskoulutuksesta:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=99ad708a-23c…
Hei
Pahoittelen etten kykene antamaan vastausta kysymykseesi. Lisätiedot olisivat tarpeen.
Mistä tämä lainaus on peräisin?
Asiayhteydestään irrotettuun sitaattiin ja sen merkitykseen on mahdoton löytää selkeää vastausta.
Uskoisin, että pääset jo aika pitkälle, kun etsit kirjastosi/internetissä
olevien kirjastotietokantojen kokoelmista aineistoa asiasanahaulla,
jonka hakusana on "entistäminen" tai jos haluat tarkemmin rajatun hakutuloksen,
niin entistäminen ja rakennukset.
Esim. pääkaupunkiseudun tietokannasta Plussasta (http://www.libplussa.fi)
löytyi hakusanalla "entistäminen" 80 julkaisua ja "entistäminen : rakennukset"
20 julkaisua.
Museovirastossa on tämän alan asiantuntemusta ja siellä on esim. erityinen
restaurointiyksikkö, jonka www-sivut ovat osoitteessa: http://www.nba.fi/MONUMENT/RESTAUR/Infofin.htm Täältä löytyvät myös yhteystiedot.
Valitettavasti emme tunnistaneet taulua. Kannattaa olla yhteydessä taidehuutokauppoihin: Hagelstam ja Bukowskikis
Hagelstam https://www.hagelstam.fi/osta-myy
Bukowskis https://www.bukowskis.com/fi/sell
Kyseessä on varmaankin Amanda Lydia Granfeltin kirjoittama Satu Suomen vanamosta. Se on julkaistu useissa lasten lukemistoissa, mm. Urho Somerkiven kokoamassa Lasten viides lukukirja -teoksessa (Otava, 1961).
Missään Helsingin kirjastojen soittohuoneissa ei näytä olevan congarumpuja. Näet kirjastojen soittohuoneet Helmetin palveluvalikosta. Voit etsiä suoraan kirjastot, joissa on soittohuone.https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut . Tarkemmat tiedot soittohuoneista näet, kun tarkastelet kirjastojen sivuja. Soittohuoneiden varauksista ja muista asioista löydät tietoa https://varaamo.hel.fi/ -sivustolta.
Helmet-kirjastojen lainattavat soittimet löydät Helmet-hausta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssoittimet__Ff%3Afacetmediatype%3Aq%3Aq%3AEsine%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt (hakusana SOITTIMET, rajaa haku esineisiin)
Koeistua on yhdysverbi, jolla on merkitys "istua kokeeksi".
Esimerkkejä:
"Selväksi kävi, että tuoli kannattaa ehdottomasti koeistua ennen ostamista. Jokaisen työtehtävät ja mitat ovat hieman erilaiset, joten sama tuoli ei käy kaikille." (Anu Saarelainen, Selkänojatonta satula- tai polvituolia suositellaan käytettäväksi osan työpäivää. Karjalainen, 24.9.2008)
"Mopon voi koeistua Järvenpään Next Hotel Rivolissa, jonka aulaan se on sijoitettu kunniapaikalle." (Risto Kunnas, Pappamopolla sotavammatukea. Iltalehti, 5.4.2006)
Suomenkielisissä kirjoissa ei ole nimettyjä päähenkilöitä. Näissä teoksissa Kakkakirja (Bajsboken) ja Karvakirja (Hårboken) käsitellään lapsia kiinnostavia aiheita vapautuneesti ja kiertelemättä. Kakkakirjassa Pernilla Stalfelt kuvailee kakan olomuodot ja käyttötavat höystäen tietopaketin mainioin piirroksin. Karvakirjassa Stalfelt kertoo ihmisen karvoituksesta päästä varpaisiin.
