Perintölaista on olemassa oppaita, jotka löytää kirjaston
tietokannasta Plussa (www.lib.hel.fi/plussa) siten, että valitsee
hakusivulta vaihtoehdon "asiasana tai luokka" ja kirjoittaa
hakusanaksi "perintöoikeus".
Selkeä kirja on esim. Aarnio Aulis: Perunkirjoitusopas (uusin
painos 1998). Siinä käsitellään monipuolisesti perintöasioita. Kirja
on hyvin suosittu, mutta siitä on monissa kirjastoissa kappale,
jota ei lainata, ja joka on siten aina paikan päällä luettavissa.
Kirjan saatavuuden voi tarkastaa Plussasta.
Itävaltalaisesta lasten- ja nuortenkirjalija Thomas Brezinasta (s. 1963) ja hänen teoksistaan löytyy tietoja teoksesta KOSKI, MERVI: "Ulkomaisia nuortenkertojia", osa 1. Kirjaa on saatavilla Jyväskylän kaupunginkirjastosta, luokka 86.1103 KOS.
Suomenkielisiä www-sivuja kirjailijasta ei löydy, kun käyttää apuna osoitteita:
http://www.google.fi > haku: "thomas brezina"
http://www.makupalat.fi/ > kirjat> lasten- ja nuortenkirjallisuus
ALEKSI -lehtiartikkelitietokannasta löytyy kaksi artikkelia lehdessä Tyyris Tyllerö, jota on Jyväskylän kaupunginkirjaston lastenosastolla.
"Kirjassa on monta mediaa" Tyyris Tyllerö 1998, no. 2
"Polvihousujengi: huvittava ja hyödyttävä lukemisen unilukkari" Tyyris Tyllerö 1998, no. 3
Ainakin tällaisia julkaisuja löytyy Raajärven ja Kärväsvaaran kaivoksista, jotka sijaitsivat lähellä Misiä.
Erkki Siiraman artikkeli Kaivostoiminta Misin rautamalmialueella vuosina 1958-1975, Vuoriteollisuus-lehdessä 1976: 2, 114-118
ja Erkki Siiraman artikkeli : Misin rautamalmialue
Titaani-lehdessä 1976:6, s.32-35
NUUTILAINEN, Juhani 1964. Misin rautamalmialueen geologiasta. , 89, [7] s. + liitek.
Yllämainitut julkaisut löytyvät Geologian tutkimuskeskuksen Rovaniemen kirjastosta, osoite Lähteentie 2
96440 Rovaniemi, Puhelin: 020 550 4130, 020 550 4131
sähköposti: roilibrary@gtk.fi
Mikäli et ole vielä Celian asiakas, voit rekisteröityä Celian palvelujen käyttäjäksi osassa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä ja saat samalla Pratsam reader -tunnukset. Rekisteröintejä tehdään tällä hetkellä Itäkeskuksen, Kallion, Kannelmäen, Lauttasaaren ja Pasilan kirjastoissa. Espoossa voit rekisteröityä Celia-asiakkaaksi Ison Omenan ja Sellon kirjastoissa ja Vantaalla Tikkurilan kirjastossa. Tilanne voi muuttua, joten ajantasainen tilanne kannattaa tarkistaa Helmet-sivustolta.
Rekisteröintejä tehdään myös Malmin kirjastossa, joka tosin on suljettuna 18.4.2017 saakka.
Jos olet jo Celian asiakas eli sinulla on Celian asiakastunnus, voit tilata Pratsam reader -tunnukset alla olevasta linkistä löytyvällä verkkolomakkeella.
https...
Runouden kaanon vaikuttaa olevan vaikea määritellä. Googlettamalla ei löydy listoja "sadasta parhaasta/tärkeimmästä" runosta. Suomalaisen runouden osalta lähteenä voisi käyttää teosta Kai Laitinen: Suomen kirjallisuuden historia, mutta se on ilmestynyt jo 80-luvulla. Tai Pekka Vartiainen: Länsimaisen kirjallisuuden historia (2009)
Toinen tapa voisi olla aloittaa lukeminen erilaisista runokokoelmateoksista eli antologiosta. Yhtenä esimerkkinä Jenni Haukion kokoama Katso pohjoista taivasta: runoja Suomesta. Jos näitä lukemalla oppisi tuntemaan omaa makua ja sitten lukea kiintoisilta vaikuttavilta runoilijoita enemmän.
Kirjallisuutta ja erityisesti runoutta kannattanee lähestyä niin, että oikeaa vastausta paremmuudesta / täytyy lukea -...
Urheilussa sana "base" viittaa lähtöön ja maaliin sekä esim. baseballissa pesään. Kuten suomenkielessäkin pesäpallossa puhutaan pesästä; ykköspesä, kakkospesä, kotipesä...
Tarkempia yhtäläisyyksiä voinee kysyä esim. Kielitoimistosta. He antavat mm. puhelinneuvontaa. Kielitoimiston kotisivu on http://www.kotus.fi/kielitoimisto/ .
Hei!
Kuopiossa ilmestyneet sanomalehdet kesäkuussa 1941:
Pohjois-Savo
Savo
Savon Sanomat
Savon työmies/Savon kansa
Lähde:
Piironen, Kaija: Sanan valtaa Kallaveden kaupungissa II: Kuopion sanomalehdistön historia 1918–1979. Kuopio: Savon Sanomain Kirjapaino Oy, 1982. ISBN 951-657-103-4.
Yllämainituista lehdistä löytyy tuolta ajalta mikrofilmitallenteet Kuopion kaupunginkirjastosta. Kaupunginkirjasto kaukolainaa mikrofilmejä kotimaisiin kirjastoihin, joissa asiakkaan on mahdollista käydä niitä lukemassa. Asiakkaan täytyy tehdä kaukolainapyyntö omasta kirjastostaan.
Verkkoon ei ole digitoitu mainittuja lehtiä vielä. Savon ja Savon Sanomien vuosikerrat löytyvät digitoituina Kansallisarkistosta niiden...
Ranskanopiskelijoille voisivat sopia esimerkiksi:
Sarjakuvat: Goscinny-Uderzo: Astérix, Hergé: Les Aventures de Tintin, Peyo: Les Schtroumpfs
Azzeddine, Saphia: Mon père est femme de ménage
Camus, Albert: L'Étranger
Claudel, Philippe: La petite fille de Monsieur Linh
Duras, Marguerite: L'amant
Fournier, Jean-Louis: Où on va, papa?
Goscinny, René: Le petit Nicolas -kirjasarja
Sagan, Francoise: Bonjour tristesse
de Saint-Exupéry, Antoine: Le petit prince
Tove Janssonin muumi-kirjat ranskannettuina
Kuntien yhteinen E-kirjasto avautui keväällä 2024. Kokoelmaan hankitaan uutta aineisto jatkuvasti, jotta käytettävissä oleva määräraha jakautuu koko vuoden ajalle. Muuten tämän vuoden aikana julkaistavia uutuuskirjoja ei voitaisi hankkia E-kirjastoon ollenkaan. Sähköisten kirjojen lisenssit ovat yleensä voimassa vuoden kerrallaan. Jos kaikki aineisto olisi hankittu keralla, myös kaikki lisenssit vanhenisivat samaan aikaan. Aineiston hankintaa rajoittavat sekä budjetti että aineiston tarjonta. Tavoitteena on, että ensimmäisen vuoden aikana kokoelmassa on noin 10 000 nimekettä. E-kirjaston kokoelmapolitiikassa kerrotaan tarkemmin aineiston hankkimisesta E-kirjastoon.E-kirjastoon liittyneet kunnat eivät enää hanki uusia kirjoja...
Internetiin liittyvästä lainsäädännöstä kertovia teoksia voit hakea pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta Helmetistä http://www.helmet.fi sanahakua käyttäen antamalla hakusanoiksi internet lainsäädäntö. Näin saat viitteiksi mm. teokset Rahnasto, Ilkka: Internet-oikeuden perusteet, Helsinki : Lakimiesliiton kustannus, 2002, ja Wirzenius, Arno: Vastuu laittomasta sisällöstä verkkoviestinnässä, Helsinki : Liikenneministeriö, Edita, jakaja, 2000. Teoksia on useissa pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa, saatavuustiedot voit tarkistaa aineistotietokannasta. Sisäasiainministeriö on julkaissut teoksen Internetissä julkaistavan rikollisen materiaalin rajoittamista selvittäneen työryhmän raportti, Helsinki :...
Suomenkielistä tietoa Anders Jacobssonista on internetissä melko vähän: lähinnä Wikipediassa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Anders_Jacobsson_ja_S%C3%B6ren_Olsson) ja lyhyesti myös kustantaja Otavan sivuilla (http://www.otava.fi/kirjailijat/ulkomaiset/j-l/jacobsson___olsson/fi_FI…).
Mervi Kosken kirjassa Ulkomaisia nuortenkertojia 1 on artikkeli kirjailijasta.
Anders Jacobssonia koskevia kysymyksiä on lähetetty meille aiemminkin. Voit selata vanhoja vastauksia menemällä arkistoomme (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx) ja kirjottamalla Etsi arkistosta -kohtaan "Anders Jacobsson".
Kirjastoista löytyy paljon kirjoja, joissa kerrotaan etunimien alkuperistä, merkityksistä ja historiasta. Tällaisia ovat esimerkiksi Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja, Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi, Kustaa Vilkunan Etunimet, vain muutamia mainitakseni. Kysy kirjastonhoitaja -palvelun arkistosta löytyy myös paljon vastauksia tällaisiin kysymyksiin. Mikko -nimestä on kysytty aiemmin ja vastauksen löydät hakusanoilla etunimet ja Mikko.
Luterilaisuuden ja katolisuuden eroista on kysytty tässä palvelussa ennenkin. Tässä linkki aiempaan vastaukseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mimmoisia-yhtalaisyyksia-ja-eroavaisuuksi…
Aiheesta voi lukea myös esim.filosofian maisteri ja teologian tohtori Emil Antonin blogista, jossa hän käsittelee katolisuuden ja luterilaisuuden eroja:
https://hyviauutisia.wordpress.com/2010/11/01/katolisuuden-ja-luterilai…
Osaa vanhoista ylioppilaskokeiden koesuorituksista säilytetään Ylioppilastutkintolautakunnan arkistossa. Äidinkielen koesuoritukset ovat säilyneet vuodesta 1955 ja reaalikokeen vastaukset vuodesta 1961. Näin ollen myös äitisi äidinkielen ylioppilasaineen pitäisi olla tallessa. Aineistoon liittyy kuitenkin käyttörajoituksia, joten lupaa vastauksen katseluun kannattaa tiedustella Ylioppilastutkintolautakunnalta.Lautakunnan yleinen sähköpostiosoite: lautakunta@ylioppilastutkinto.fiTietoa arkistosta esimerkiksi: Ylioppilastutkintolautakunta | Arkistojen Portti
Fiona Kellystä on kysytty aikaisemminkin tässä palvelussa.
Vastaukset löydät linkistä
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?ID=…
Kirjassa Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita (toimittaneet Niklas Bengtsson ja Tittamari Marttinen)
sanotaan, että kirjailija Fiona Kelly on keksitty nimi, jonka takana on useampia kirjoittajia.
Hellevi Salmisen Viidestoista yö kuvaa 16-vuotiaan Jukan elämää aikana, jolloin hänen vanhempansa eroavat. Parhaiten saat juonen selville lukemalla kirjan, itse en ole sitä lukenut. Kirjassa Suomalaisia kirjailijakuvia (Kirjayhtymä, 1987) kerrotaan Hellevi Salmisesta ja hänen teoksistaan. Siinä on myös lyhyt kuvaus Viidestoista yö -kirjasta. Voit kysyä kirjaa lähikirjastostasi. Lisäksi Salmisen kirjaa on käsitelty Virke-lehden numerossa 5 vuodelta 1982.
Helsingissä kaikissa Helmet-kirjastoissa on mahdollista tulostaa. Kirjastoissa, joissa on itsepalvelutulostus, saat viisi sivua ilmaiseksi aina kolmen kuukauden jaksolla. Ylimeneviltä sivuilta veloitetaan 40 senttiä sivulta. Lista kirjastoista, joissa on itsepalvelutulostus löytyy pudotusvalikosta Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot ja palvelut.
Vantaalla voit tulostaa kaikissa muissa toimipisteissä paitsi Pähkinärinteen tai Hiekkaharjun kirjastoissa. Vantaan kirjastoissa saa 20 tulostetta ilmaiseksi. Lopuista sivuista veloitetaan 40 senttiä sivulta.
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_maksut(37588)
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI
Jos kirja on tarkoitettu myyntiin, se täytyy kustantaa. Kustantaja voi olla kustannusyhtiö, yhdistys jne. tai tekijä itse. Tietoa omakustanteen tekemisestä löytyy seuraavista teoksista:
-Vakkuri, Kai: Digitaalinen painaminen ja muita neuvoja omakustantajalle, Etelän kirja 2003
-Vakkuri, Kai: Omakustantajan käsikirja : näin kustannat ja markkinoit oman kirjan, BTJ Kirjastopalvelu 2005
Julkaisun suunnittelua ja julkaisutoimintaa käsittelee mm. teos:
-Niinikangas, Vesa: Ajatukset käyttöön : julkaisijan käsikirja, Enostone 2001
Kirjoittamiseen opastaa mm. Kai Vakkurin kirja:
-Sinä kirjoitat kirjan : luovan kirjoittamisen opas,BSV kirja 2001
Tai jos olet kiinnostunut oman ainutkertaisen kirjan tekemisestä käsityönä, voit tutustua...
Internetlähteistä onnistuin löytämään tiedon vain Concorden ensimmäisestä käynnistä Helsingissä. Kyseessä oli British Airwaysin kone, joka toi englantilaisia jalkapallofaneja seuraamaan Suomen ja Englannin välistä ottelua 22. toukokuuta 1985 (http://fi.wikipedia.org/wiki/Concorde).
Mahdollisista muista käynneistä voisi kysyä esim. ilmailuharrastajien keskustelupalstalta osoitteessa http://www.flightforum.fi/. Palstalta löytyy paljon lentokonebongareita, jotka varmaankin osaavat auttaa. Kokeilla voi myös yhteydenottoa Finaviaan, jonka nettilomake löytyy osoitteesta http://www.finavia.fi/palaute.
Tuollaista Tannerin levytykset sisältävien CD-levyjen sarjaa ei näytä löytyvän kirjastoista eikä periaatteessa kaiken Suomessa ilmestyneen musiikin sisältävästä Viola-tietokannastakaan. Ehkäpä kyseessä on jokin Ylen sisäiseen käyttöön tehty levy eikä varsinainen yleinen julkaisu.
Sen sijaan 15 Tannerin esittämää kappaletta löytyy digitoituina Raita-tietokannasta osoitteesta http://www.doria.fi/handle/10024/66373/browse?value=Tanner%2C+J.+Alfred…. Tannerin kappaleita on enemmänkin digitoituina Kansalliskirjastossa, joten niitä voi halutessaan kuunnella siellä. Osittain samoja kappaleita kuin Raita-tietokannassa löytyy myös Ylen Elävästä arkistosta osoitteesta http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=47&t=325&a=2528....
