Eduskunnan verkkosivuilla on tietoa kansanedustajien palkkioista ja kulukorvauksista. https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/palkkiot-ja-kulukorvaukset/Sivut/default.aspx
Palkkioiden kehityksestä on myös tietopaketti https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/yhteiskunta/kansanedustajien-palkkioiden-kehitys/Sivut/default.aspx
Pohjoismaisen mallin mukaisesti eduskuntaan perustettiin vuoden 1999 vaalien jälkeen palkkiotoimikunta, joka koostuu eduskunnan ulkopuolisista jäsenistä. Vuodesta 2003 lähtien kansanedustajien palkkioista päättäminen on ollut ulkoistettua palkkiotoimikunnalle. Sama malli on käytössä Norjassa ja Ruotsissa.
Palkkiotoimikunta perustelee kansanedustajan palkkiota edustajan tehtävän...
Jos kirja on tarkoitettu myyntiin, se täytyy kustantaa. Kustantaja voi olla kustannusyhtiö, yhdistys jne. tai tekijä itse. Tietoa omakustanteen tekemisestä löytyy seuraavista teoksista:
-Vakkuri, Kai: Digitaalinen painaminen ja muita neuvoja omakustantajalle, Etelän kirja 2003
-Vakkuri, Kai: Omakustantajan käsikirja : näin kustannat ja markkinoit oman kirjan, BTJ Kirjastopalvelu 2005
Julkaisun suunnittelua ja julkaisutoimintaa käsittelee mm. teos:
-Niinikangas, Vesa: Ajatukset käyttöön : julkaisijan käsikirja, Enostone 2001
Kirjoittamiseen opastaa mm. Kai Vakkurin kirja:
-Sinä kirjoitat kirjan : luovan kirjoittamisen opas,BSV kirja 2001
Tai jos olet kiinnostunut oman ainutkertaisen kirjan tekemisestä käsityönä, voit tutustua...
Kysymyksesi on todella laaja. Haetko tietoa pukeutumisesta kautta aikojen vai nykyaikana? Jokaisessa Euroopan maassa on myös omat tapansa ja syynsä pukeutua omalla tavallaan.
Opetushallituksen ja Yleisradion etälukion sivuilta löytyy jonkin verran tietoa läntisen Euroopan pukeutumisen muodeista eri aikoina:
http://www02.oph.fi/etalukio/yhteiskuntaoppi/eurooppa/arvoja-muoti.html
Suomalaisista vanhoista kansanpuvuista saat perustietoa vaikka täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansanpuku
Pohjoisen Euroopan muinaisesta pukeutumisesta tietoa esim. täältä:
http://hopeavirta.greywolves.org/index.php?id=59
Hyviä ja perusteellisia kirjalähteitä ovat vaikkapa nämä:
- Waatteen wiesti ja wiettelys eli pukeutumisen historiaa kivikaudelta nykyaikaan...
Mailis on ilmeisesti syntynyt ruotsin Majlis-nimen pohjalta. Suomalainen esikuva on Maija-Liisa. Eniten Mailis-nimisiä suomalaisia syntyi 1920-50-luvuilla.
Eviran sivuilla on tietoa elintarvikkeiden lisäaineista ja e-koodeista,
https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/valmistus/yhteiset…
Ohjeita ja ruokatietoa sieltä ei kuitenkaan löydy. Paras vaihtoehto on kysyä Allergia- ja astmaliiton neuvontapalveluista. Siellä vastaavat allergia- ja sisäilma-alan asiantuntijat, https://www.allergia.fi/jarjesto/tukea-apua-tietoa/neuvontanumerot/#114…
Allergia-, iho- ja astmaneuvonta
Ma 14-18
To 8-12
Pe 8-12
puh. 09 4733 5520
allergianeuvoja@allergia.fi
Heillä on myös Kysy asiantuntijalta -palsta, https://www.allergia.fi/jarjesto/tukea-apua-tietoa/kysy-asiantuntijalta…
Sofiannaa ei löydy nimipäiväluetteloista eikä nimellä ole kalenterissa nimipäivää. Sofianna vaikuttaa Sofiasta ja Annasta yhdistellyltä. Sofian nimipäivä suomalaisessa nimipäiväkalenterissa on 15.5. ja Annan 9.12.
Useimmat hyönteiset, päiväperhosia lukuun ottamatta, eivät tosiaan pysty erottamaan punaista väriä. Punakukkaiset kasvit pölyttyvät yleensä lintujen avulla. Lisää tietoa tästä esimerkiksi Tieteen kuvalehden ja Ylen Oppiminen -sivuilta:
http://tieku.fi/kysy-meilta/miksi-kasveilla-on-varikkaat-kukat
http://oppiminen.yle.fi/kasvit-sienet/kasvitietoutta/mita-hyotya-on-pun…
Timo Nurmi määrittelee Gummeruksen suuressa suomen kielen sanakirjassa sanan opiskelija: muodollista opetusta koulunkäyntiä ylemmällä tasolla nauttiva henkilö, esim. fysiikan opiskelija. Näin ollen voinet käyttää titteliä yhteiskuntatieteiden opiskelija. Kaisa Häkkinen määrittelee puolestaan Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa opiskelija -sanan olevan oppitekoinen uudissana, jonka Elias Lönnrot otti käyttöön v. 1874. Erityisesti korkeakouluopiskelijoista on vanhimmassa kirjakielessä käytetty nimityksiä oppivainen tai oppiva.
Pylvästä näkemättä on vaikea sanoa, onko se nimenomaan kilometripylväs. Kilometrimerkissä on valkeapohjaiset kilvet. Merkki sijoitetaan kilometrien kasvusuuntaan katsoen ensisijaisesti radan oikealle puolelle.
Ratakilometrin pituus on yleensä noin tuhat metriä, mutta tähän on suuriakin poikkeuksia. Radan pituus on voinut muuttua rataoikaisujen ja raidemuutosten yhteydessä.
Suomen kielen perussanakirjan mukaan juippi-sanaa käytetään halventavassa merkityksessä epäluotettavasta tai muuten vastenmielisestä (nuoresta) miehestä (joku hämäräperäinen juippi). Suomen murteiden sanakirjan mukaan juippi-sanaa käytetään epäluotettavasta, tottelemattomasta, uppiniskaisesta tms. nuoresta miehestä tai keskenkasvuisesta pojasta vrt. lurjus, hunsvotti, sälli.
Yleisimmin sanaa lienee käytetty Pohjois-Karjalassa, Savossa ja Keski-Pohjanmaalla (ne on semmosia juippia ne poijjaat).
Juippia -verbiä on mm. Juvalla käytetty merkityksessä luikkia (kävelläj juppii nolona tieheese) ja Karstulassa verbiä juiputtaa merkityksessä huiputtaa.
Käytettävissämme olevista tiedonlähteistä ei ilmennyt että teos olisi ilmestymässä suomeksi. Toivon, että selviät englanninkielisen kirjan kanssa riittävän hyvin.
Tässä kannattaa kääntyä mainostoimistojen puoleen.
DNA:lle mainoksen on luonut mainostoimisto Folk ja mediatoimisto Dagmar.
https://media.sanoma.fi/kirjoituksia-markkinoinnista/2021-08-13-heinaku…
https://www.folkfinland.fi/
https://www.dagmar.fi/yhteystiedot/
Onnettomuustilastot löytyvät vuosittain ilmestyvästä kirjasta Tieliikenneonnettomuudet, jota julkaisee Tilastokeskus. Kirjan saatavuuden voit tarkistaa Helsingin kaupunginkirjastosta: http://www.helmet.fi/.
Kirjailija Antti Tuomaisesta löytyy tietoa pääasiassa liittyen hänen tuotantoonsa. Me naiset -lehden artikkelissa (22.9.2016) Tuomainen kertoo nuoruutensa alkoholiongelmasta:
https://www.menaiset.fi/artikkeli/ihmiset-ja-ilmiot/ihmiset/alkoholin-jattanyt-menestyskirjailija-antti-tuomainen-en-voinut
Hänen lapsuuteensa liittyviä lähteitä emme löytäneet.
Valtiotieteellisessä tiedekunnassa esitettiin 19.4.1997 tarkastettavaksi VTL Anni Vilkon väitöskirja "Omaelämäkerta kohtaamispaikkana. Naisen elämän kerronta ja luenta". Kirja on hankittu ainakin pääkaupunkiseudun yleisiin kirjastoihin sekä useimpiin maakuntakirjastoihin. Jos omassa kirjastossasi ei kirjaa ole, sen voi saada kaukolainaksi muualta.
Muita kirjoja: Otteita kulttuurista : kirjoituksia nykyajasta, tutkimuksesta ja elämäkerrallisuudesta. Kust. Jyväskylän yliopisto, 2000,
Kerro vain totuus : elämäkertatutkimuksen omaelämäkerrallisuus / toim. Elina Haavio-Mannila ym. Kust. Gaudeamus 1995,
Aikanaisia : kirjoituksia naisten omaelämäkerroista / toim. Ulla Piela. Kust. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1993.
Omaelämäkerran...
Hei!
Sinun pitää tosiaan kirjautua palveluun kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla.
Tässä vielä Helmet-sivuilta löytyvät ohjeet siitä, miten PressReader-palveluun kirjaudutaan.
PressReader
PressReader sisältää ulkomaisia aikakaus- ja sanomalehtiä. Voit lukea lehtiä joko laitteesi selaimessa tai mobiilisovelluksella. Tarvitset kirjautumista varten kirjastokorttisi numeron ja PIN-koodin.
PressReaderin käyttö selaimella
Avaa PressReader-sivusto, napauta Käyttäjä -kuvaketta sivuston oikeassa ylälaidassa ja valitse Library or group -kirjautumisvaihtoehto. Kirjoita hakukenttään Helmet ja valitse hakutuloksesta HELMET Helmet Libraries. Kirjoita kirjastokorttisi numero ja PIN-koodisi niille varattuihin...
Vuoden 1898 1-pennisen arvo voi vaihdella yhdestä eurosta kahteenkymmeneen euroon riippuen kolikon kunnosta. Suurimpaan summaan rahan täytyy olla täysin virheetön ja täysin leimakiiltoinen. Lähde: Suomen rahat arviohintoineen 2005: Keräilijän opas (Julkaisija: Suomen Numismaattinen Yhdistys). Kirja on ei-kaupallisen tahon julkaisema luettelo eivätkä siinä mainitut hinnat ole osto-tai myyntihintoja vaan objektiivisia arvioita rahojen keräilyarvosta kirjoitusajankohtana.
Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx löytyy paljon tietoa rahojen arvoista. Kirjoita Etsi arkistosta kohtaan esimerkiksi: rahat
Hei
Tarkoitat ilmeisesti Gwen Grantin kirjoittamaa kirjaa?
Kysymyksestäsi ei ilmene haluatko ostaa vai lainata kirjan. Lainaksi sen saat kääntymällä kirjastosi puoleen ja pyytämällä heitä tilaamaan ko. teoksen Varastokirjastosta. https://vaari.finna.fi/?lng=fi
Mikäli olet halukas ostamaan sen, niin pikaisella haulla löytyi verkkosivu, jossa se on myös saatavilla:
https://www.antikvaari.fi/
Tilastokeskus julkaisee vuositilastoja kuolleista. Tuoreimman tilaston mukaan vuonna 2022 kuoli hiukan yli 63 000 ihmistä. Kuolemat eivät toki jakaudu vuorokausille aivan tasaisesti, mutta suuntaa antaa jos kuolleiden määrän jakaa vuoden vuorokausilla. Tällöin keskimääräisenä päivänä kuolee vajaa parisataa ihmistä.
