Eetu, Edvardin suomalainen kutsumanimi, almanakassamme v:sta
1929 tämän perinteisenä päivänä 18.3.
Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja 1999.
Seuraavalta sivustolta voi etsiä tietoja eri nimien yleisyydestä Suomessa:
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/
Outi Lauhakankaan Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset tarjoaa sanonnan taustaksi kielellistä väärinkäsitystä: "joku ruotsinkielinen on kehottanut vierasta istumaan ja polttamaan savukkeen mutta vahingossa onkin kehottanut häntä istumaan ja palamaan".
Kappale Jumalan kämmenellä löytyy lukuisista nuottikirjoista, esimerkiksi Suuri toivelaulukirja 13. Veikkaisin, että löydät kappaleen lähimmästä kirjastostasi.
Risainen elämä -kirjan perusteella saattaa arvella, että elokuvan runo on poimittu Juicen 60-luvun lopun runoteksteistä, joihin Antti Heikkinen on päässyt tutustumaan kerätessään aineistoa kirjaansa. Muutamaa näistä ennenjulkaisemattomista runoista Risaisessa elämässä siteerataankin. ’Rakkauden haudalla’ -kappaleesta kerrotaan, että se perustuu Juicen Juankoskella kirjoittamaan runoon. ”Täyttymättömän rakkauden kuvaus oli parikymppisen Leskisen runoelma tytölle, jota hän katseli sillä silmällä, mutta jonka kanssa romanssista ei tullut koskaan totta.”
http://wiki.pomus.net/wiki/Rakkauden_haudalla
70-luvun nuori runo sisältää Juicelta kaksi levytettyä laulutekstiä (Odysseus, Syksyn sävel).
Elokuvan lopputeksteissä maininta joka viittaa...
Kopioin Kysy kirjastonhoitajalta arkistosta vastauksen aiemmin esitettyyn samaan kysymykseen: "Lyhyt kuvaus Lassi Sinkkosesta löytyy esim. teoksista:- Pekka Tarkka: Suomalaisia nykykirjailijoita, 1980
- Suomen kirjailijat 1945-1980 (sisältää myös luettelon teoksista ja lähdeviittauksia kirjoihin ja artikkeleihin)
Muuta tietoa ja teosten analysointia on jonkin mm. seuraavissa: Pertti Karkama: Impivaara ja yhteiskunta, Pohjoinen, 1985
- Kirjoita itsesi maailman väleihin, toim. Kirsti Mäkinen, SKS, 1997 (sisältää artikkelin Elina Niemissalo: Lassi Sinkkonen ja Matti Mäkelä miehen tiellä)
- Kirjallisuus Suomessa, toim. Antti Eskola, Katarina Eskola, 1974 (artikkeli Lassi Sinkkosen Sumuruiskun asemasta...)
- Pekka Tarkka: Sanat sanoista, Otava...
Kaikkia mainitsemiasi Tatu ja Patu -kirjoja löytyy HelMet-kirjastoista. Voit tarkastaa niiden saatavuuden HelMet-verkkokirjastosta www.helmet.fi .
Tässä vielä valmiiksi tehty tuloslista kaikista Tatu ja Patu -aineistoista. Kutakin nimekettä napsauttamalla voit katsoa, mistä kirjastoista niitä on saatavilla, niin pääset ratkomaan tehtäviä.
http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=tatu+ja+patu&searchscope=…
Kone on suomen vanhin hissejä rakentava yhtiö. Heidän historiikkinsä mukaan:" Ensimmäiset KONEen valmistamista osista kootut hissit asennettiin vuonna 1918 Helsinkiin. Sodan jälkeen hissien kysyntä oli vähäistä, ja KONE valmistikin vain neljä hissiä vuonna 1918. Luku kasvoi sataan vuonna 1924. Vuoteen 1928 mennessä KONE valmisti jo hissin päivässä."
Kone tosin maahantoi hissejä ruotsista jo 1910, mutta niistä en löytänyt tarkempaa tietoa. Kenties Kysy museolta -palvelu osaisi vastata tarkemmin?
Kuvia Suomen vanhimmasta vielä käytössä olevasta hissistä löytyy YouTubesta.
Lisäksi löysi Koneen julkaiseman Hissibongarin oppaan, joka liityy Helsingin kulttuuripääkaupunkivuoteen 2012.
"Suomen kielen perussanakirjan" (v. 1994) mukaan 'toimipaikka' on 1) toimintapaikka; virka-, työpaikka, esim. suurlähettilään toimipaikka 2)toimisto, toimitilat, esim. pankin toimipaikat, postitoimipaikat.
"Suuressa suomen kielen sanakirjassa" (v. 2004, toim. Timo Nurmi) 'toimipaikka' määritellään näin: 1) työpaikka, esim. Olen matkalla toimipaikkaani. 2) toimintapaikka, esim. Tarkastajan toimipaikkana on Jyväskylän talousalue. 3) laitoksen, liikkeen tms. toimisto, konttori, myymälä jne.; esim. Liikkeellä on toimipaikkoja ympäri maata.
Yrjö Blomstedt mainitsee artikkelissaan Aleksis Kiven esivanhemmat (julkaisussa Genos: Suomen sukututkimusseuran aikakauskirja 1984, nro 4), että Aleksis Kiven äiti, Annastiina (Anna Kristiina) Hamberg syntyi Tuusulassa v. 1793. Hän asui kotonaan Tuusulan Nahkelassa (Nackskog), kunnes solmi avioliittonsa Eerik Johan Stenvallin kanssa. Annastiina toimi mm. pitokokkina, kankaankutojana ja ompelijana. Blomstedtin artikkelissa mainitaan myös Annastiinan isä Antti Juhaninpoika Hamberg (1800-luvun alkuun saakka Hannula), joka toimi seppänä sekä äiti Anna Juhanintytär, syntyisin Tuusulan Nahkelan Maulalta. Annastiina Hambergin sisaruksia ei tässä artikkelissa mainita.
V. Tarkiaisen teoksessa Aleksis Kivi: elämä ja teokset (1915, s. 40)...
Runokokoelmista Runo on vapaa, Suomen runotar 1 ja 2, Runojen kirja sekä Pää tallella; runoja ikääntyville löysin esim. seuraavia runoja: Dan Andersson: Koti-ikävä, Kaija Pakkanen: Lapsuuden muistot, Tommy Tabermannin runo Suomi minut synnytti runokokoelmasta Päivä päivältä rakkaampaa, Lauri Pohjanpää Lapsuuden maa, Einari Vuorela: Käynti mummon luona, Mika Waltari: Pikkuveli, V.A.Koskenniemi: Koulutie, Sakari Topelius: Laps Suomen, Eeva Kilpi: Elämän evakkona, Arvo Turtiainen: Minä paljasjalkainen, Kaarlo Sarkia: Velka elämälle, Heli Laaksonen: Pulu uis . Kollegat ja lukijamme keksivät varmaan lisää aiheeseen liittyviä runoja.
Lauluista tulee mieleen Jukka Kuoppamäen Sininen ja valkoinen sekä Veikko Lavin ja Juha Vainion laulut
http://...
"Aisankannattaja" on tarkoittanut petettyä aviomiestä,
siis sellaista miestä, joka on ikään kuin varamiehenä jollakin naisella. Sanan lähtökohtana on aisan-alkuinen
sanaliitto kuten aisanhaka, aisankannatin sekä aisan koukku. Aisankannatin on satulan varassa oleva, aisaa kannattava hihna. Lähde: Suomen Murteiden Sanakirja 1.
Verkkotietosanakirja Wikipedian mukaan kirjailija Anna-Leena Härkönen asuu Helsingissä miehensä ja poikansa kanssa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Anna-Leena_H%C3%A4rk%C3%B6nen) Kirjailijasta löytyy tietoa myös esim. Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika –tietokannan kautta: http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=36&lang=FI . Härkösestä on artikkelit Kotimaisia nykykertojia (toimittanut Ismo Loivamaa) ja Suomalaisia nykykirjailijoita (Pekka Tarkka) –kirjoissa. Myös monet lehdet ovat kirjoittaneet hänestä.Tuoreimmat artikkelit ovat Anna-lehdessä (2006, nro 37, s. 12-17) ja Eeva-lehdessä (2006, nro 9, s. 66-73). Ehkä näiden avulla löydät vastauksia kysymyksiisi.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Peppina ja Peppiina ovat pidentymiä Peppi-nimelle. Peppi taas on Pippi-nimen suomennus ruotsista, ja peräisin Astrid Lindgrenin kirjasta Peppi Pitkätossu (ruotsiksi Pippi Långstrump).
Internetistä löytyy paljon tietoa tukkimiehentäistä esimerkkeinä seuraavat linkit: http://www.uudenmaanmaaseutuopisto.com/karsakas.htm kuva:http://photoweb.lodestone.org/photo/2363?res=2&lang=fi
Lisää sivustoja löytyy esim. Googlesta http://www.google.fi/ hakusanalla tukkimiehentäi.
Tukkimiehentäistä on tietoa myös mm. seuraavissa kirjoissa:
Olsen, Henrik: Murkkuja ja mehiläisiä : metsien pikkueläimiä, WSOY, 1997.
Nuorteva, Matti: Metsätuholaiset, Kirjayhtymä, 1982.
Tukkimiehentäi (Hylobius abietis) on kärsäkkäisiin kuuluva kovakuoriainen, joka kuuluu vahingollisimpiin havupuittemme taimia vahingoittaviin kuoriaisiin. Se on metsien tuhohyönteinen. Sisätilojen yleisimmästä kutsumattomista vieraista on olemassa esim. seuraava...
Minna Canthin näytelmän Työmiehen vaimo ensi-ilta oli vuonna 1885. Näytelmä oli suuri menestys ja sai paljon ylistäviä arvosteluja. Se aiheutti myös paljon kiistelyä ja närkästystä, ja sitä on moitittu liian ohjelmalliseksi. Näytelmän katsotaan olevan Suomen ensimmäinen realistinen näytelmä.
Tarkempaa analyysia voi lukea monista Minna Canthin elämänkerroista, alla joitakin uusimpia:
- Minna! : Minna Canthin uskomaton elämä ja vaikuttavat teot / teksti: Leena Virtanen
- Rouva C. / Minna Rytisalo
- Herkkä, hellä, hehkuvainen : Minna Canth / Minna Maijala
- Salonkielämää : rakkautta, riitoja ja kirjoittamisen paloa / Tarja Lappalainen
WSOY:n sivuilta löytyy kirjallisuudentutkija Minna Maijalan esittely kirjasta:
https...
Saamelaisia tytönnimiä nimipäivineen löytyy Yliopiston nimipäiväalmanakasta. Mikäli almanakkaa ei löydy kotikirjastosi kokoelmista, voit saada sen käyttöösi menemällä lähimpään kirjastoon ja tekemällä siellä kaukolainapyynnön. Esimerkiksi Kauniaisten kirjastosta almanakan voi lainata.
Eoin Colfer on irlantilainen, Wexfordin kaupungissa asuva opettaja. Hänellä on 1 poika. Ennen nyt suomennettua Artemis Fowl-kirjaa hän on kirjoittanut 3 lastenkirjaa ja kaksi kirjaa aikuisille. Artemis Fowlista muodostui heti kansainvälinen läpimurto, jonka menestys yllätti sekä kirjailijan että kustantajat. Teoksen käännösoikeudet on myyty lähes kaikkiin Euroopan maihin ja kirjasta on tulossa elokuva - todennäköisesti jo v. 2003.
Uusista kirjailijoista, kuten Eoin Colferista, on aluksi hyvin vähän elämäkertatietoja. Turun lastenkirjastossa on muutama lehtiartikkeli, lähinnä kirja-arvosteluja.
Voit katsoa myös esim http:// www.google.com - hakupalvelusta erikseen sekä kirjan että kirjailijan nimellä. Löydät näin muutaman kuvan...
