Kustaa Vilkunan teoksessa Suuri nimipäiväkalenteri on seuraavat tiedot nimistä Salli, Salla: Salli on englannin Sally, joka on hellittelymuoto vanhasta Saara-nimestä. Sallin vakiintumista on mahdollisesti auttanut suomen kielen sallia-verbi. Salla on muodostunut Sallin a:lliseksi rinnakkaismuodoksi. Teoksen mukaan on myös mahdollista että Lapin-romantiikka on synnyttänyt nimen Salla, paikannimet Salla ja Sallatunturi ovat tuttuja kaikille. Pentti Lempiäisen teoksen Suuri etunimikirja mukaan Salla on ollut Sallin rinnakkaismuotona Suomen almanakassa 1950-72 23.2. ja 19.7. vuodesta 1973. Saman teoksen mukaan Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Sallan Sallin tavoin nimeen Saara.
Kirjailijoista saa tietoa Kirjasammosta nimellä hakemalla, https://www.kirjasampo.fi. Sivustossa on myös lista kotimaisista kirjailijoista, jossa kirjailijoita on luokiteltu eri tavoin esim. maakunnittain, genren mukaan tai ajan mukaan, https://www.kirjasampo.fi/fi/maakunnat.
Muita sivustoja, joista löytyy kirjailijoita ja tietoa heistä on muun muassa kustantajilla. Makupalat.fi:stä löytyy listaus kirjailijahakemistoista, https://www.makupalat.fi/fi/k/963/hae?category=114626&sort=title&order=….
Kirjastojen aineistotietokannoista kannattaa myös etsiä kirjoja kirjailijoista. Erityisesti klassikkokirjailijoista voi löytyä kiintoisia elämäkertoja, kirjeitä tai muuta valaisevaa materiaalia.
Verbi on tavallisesti yksikössä, kun tekijää tms. tarkoittavana subjektina on lukusanan sisältävä ilmaus. Verbi voi olla myös monikossa silloin, kun puhe on tyhjentävästi kaikista puheena olevista. Näin voisi siis olla "300 valitsijamiestä olisivat tehneet", koska valitsijamiehiä on aina tietty määrä.Mainitsemassanne tapauksessa kuitenkin lienee parasta, jos kumpikin verbi on yksikössä.Lisää aiheesta esimerkkeineen voit lukea Kielitoimiston ohjepankista:https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/verbi-yksikossa-tai-monikossa-…https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/verbi-yksikossa-tai-monikossa-…
Suomeksi löytyy tietoa Ukrainasta teoksista:
Hautala, Mikko: Suomalaisyrittäjän Ukraina-katsaus toimintaan markkinoilla 1998
Maailma tänään osa 14. IVY ja Baltian maat. 1997.
Tilastotietoa Ukrainan teollisuudesta on Tilastokeskuksen ylläpitämässä tietokannassa http://www.stat.fi/tk/tp/maailmanumeroina/maailmanumeroina.html .
Englanninkielinen artikkeli Ukrainasta (myös teollisuudesta) löytyy kirjasta
The Europa world year book 2000, volume 2. Kirja on luettavissa suurten kirjastojen käsikirjastossa.
Ukraina-linkkejä on myös osoitteissa
http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm
http://www.kolumbus.fi/eero.balk/BALK_5UK.HTM
Esimerkiksi linkistä http://www.ukraine-today.com/ kannattaa valita business ja sitten industry.
Mikäli haluat...
Islantia käsittelevää kirjallisuutta löytyy kirjastosta runsaasti. Pelkästään suomenkielisiä kirjoja on 30 kpl, ja jos mukaan otetaan ruotsin ja englanninkieliset kirjat, on valikoimaa jo 71 kirjan verran. Maantieteen luokasta 43.4 löytyy mm. Anne Ragnhild Nässin Islantikirja, keittokirjojen luokasta 68.25 mm. pohjoismaista ruokakultuuria käsittelevä Matkultur i Norden. Pohjoismaiden historian luokassa 93.4 on esimerkiksi Njördur P. Njardvikin kirja Muinainen Islanti. Lisäksi kirjastoon on hankittu islantilaista kaunokirjallisuutta (esim. Einar Karasonin, Vigdis Grimsdottirin ja Hallgrimur Helgasonin romaaneja) ja kansanrunoutta. Musiikkiosastolle on vieläpä hankittu islantilaista musiikkia.
Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa (1999) kerrotaan, että Maritsa-nimi on alunperin saksalaista perua (Mariza). Se on muuntuma nimestä Maria tai rinnakkaismuoto nimelle Marisa. Nimi esiintyy unkarilaisen säveltäjän Emmerich Kálmánin operetissa Kreivitär Mariza. Maritsa on myös maantieteellinen nimi (joki Bulgarian Rila-vuorilta Egeanmereen).
Maria-nimen merkityksestä löytyy tietoa Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta, hakusanakenttään voi laittaa hakutermeiksi 'Maria ja etunimet'. Marisa-nimen alkuperänä pidetään puolestaan nimeä Maris, joka tarkoittaa 'meren tähteä' (lähde: Eeva Riikonen: Mikä lapselle nimeksi?, 1992). Marisan on myös mainittu olevan yhdistelmä nimistä Maria ja Lisa (lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja,...
Usein sähköisissä kirjoissa on sivunumerot, mutta myös sivunumerottomia e-kirjoja on olemassa. Tällaisissa tapauksissa voit esimerkiksi viitata siihen lukuun tai kappaleeseen, jossa lainattava kohta on. Lisätietoa esimerkiksi täältä: https://libguides.centria.fi/oppariopas/viittaaminen.
On myös syytä pitää mielessä, että viitteiden merkitsemisessä on paljon erilaisia tapoja ja käytäntöjä, jotka vaihtelevat oppiaineiden ja -laitoksien välillä. Esimerkiksi laajaa opinnäytettä kirjoittaessa tällaiset käytännöt olisi hyvä selvittää jo aikaisessa vaiheessa.
Suomalaistettu versio BBC:n sadasta kirjasta, jotka tulisi lukea löytyy täältä http://www.kirjojentakana.fi/100-kirjaa-jotka-tulee-lukea-ennen-kuolema…, alkuperäinen ja Ilta-Sanomien 40 lista täältä, http://kirjakko.blogspot.fi/p/100-kirjaa.html .
Klassikon valintaa on myös blogissa Klassikkopaletti, https://klassikkopaletti.wordpress.com/teoksen-valinta/ .
Hyvä vaihtoehto kirjallisuuden valikoimiseen ja siihen tutustumiseen on yleisten kirjastojen tuottama Kirjasampo-palvelu, http://www.kirjasampo.fi .
Sadan kirjan esittely on koottu myös kirjaksi Jarmo Papinniemi: Sata kirjaa. Atena, 2003.
Ensi vuonna, Suomen satavuotisjuhlan kunniaksi, juhlitaan myös suomalaista kirjallisuutta. Juhlavuoden 101 kirjaa valikoima paljastuu ensi vuonna....
Lääkkeiden läpipaikopakkaukset voi laittaa muovinkeräykseen. Kierrätyksessä on kuitenkin huomioitava se, että jos muoviosa on PVC:tä niin pakkaus kuuluu sekajätteeseen.
https://hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/jateopas/Sivut/defaul…
https://hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/lajitteluohjeet/muovi…
Kirjasampo -kaunokirjallisuustietokannan demoversiosta löytyi Kirsi-Marja Niskasesta seuraavia tietoja:
synnyinaika 30.3.1960, asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat Luvia, ammatti kirjailijat, yrittäjät. Lasten- ja nuortenkirjallisuutta käsittelevän Virikkeitä -lehden numeroissa 2003:3, s. 49-50 ja 2007:1 s. 36-43 on arvosteltu hänen kirjansa. Siinä yhteydessä mainitaan ohimennen, että Kirsi-Marja Niskanen on porilainen kirjailija.
Lämminverisiä ovat kaikki täysi- ja puoliveriset hevoset. Täysiverisiä ovat arabialaiset täysiveriset, englantilaiset täysiveriset ja niiden risteytys eli angloarabialainen täysiverinen. Näiden rotujen kantakirjat ovat suljettuja, eli rodut on yritetty pitää mahdollisimman puhtaina. Puoliveriset ovat täysi- ja kylmäveristen hevosten risteytyksiä. Suomalaiset lämminveriset ovat Suomen Hippoksen ylläpitämään FWB-kantakirjaan (Finnish Warmblood) kirjattuja puoliverihevosia.
Kylmäverisiin lasketaan kaikki raskasrakenteiset hevosrodut, ei kuitenkaan ponirotuja. Suurin osa kylmäverisistä on työhevosrotuja.
Lähteet:
Lauri Jalkanen, Suomalaisen lämminveriratsun matka huipulle : toistasataa vuotta jalostusta ja ratsastusurheilua
Tonja Mylläri...
Suomen kansallisdiskografian Violan mukaan Johanna Kurkelan esittämästä laulusta "Prinsessalle" (säv. Tuomas Kantelinen, sanat Paula Vesala) ei ole saatavilla nuottia.
https://finna.fi
Tiedekeskus Heurekassa on ollut "Kysy mitä vaan" -päivä, jossa koululaiset ja muut ihmiset saivat kysyä professoreilta ja tiedemiehiltä mitä vaan. Maailman vaikeimmaksi kysymykseksi on valittu "elämän tarkoitus" http://www.nelonen.fi/b-studio/ .
Alkoholin ostamiseen ja nauttimiseen liittyvistä ikärajoista 18 vuotta on kansainvälisesti tavallisin. Monissa maissa 18 vuotta on myös täysi-ikäisyyden raja. Kuitenkin esim. Yhdysvalloissa alkoholin ostamisen ikäraja on 21 vuotta, ja Ruotsissa yli 3,5 prosenttista alkoholia myymälästä ostavan tulee olla vähintään 20-vuotias.
Nuorten vielä kehitysvaiheessa olevat aivot ovat eritysen herkkiä alkoholin haittavaikutuksille. Yhteiskunnan tehtäväksi on katsottu suojella lapsia ja nuoria näiltä haitoilta.
http://www.potilaanlaakarilehti.fi/kommentit/alkoholi-ja-nuoret-aivot/
https://yle.fi/uutiset/3-9338039
https://www.hel.fi/itsehoito/fi/tietoa-eri-aiheista/paihteet-ja-riippuv…
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27865039
https://en....
Storm Sisters -sarjan kolmas osa Ocean of secrets ilmestyi 2016. Valitettavasti suomenkielisten aikaisempien osien kustantajan, Tammen, nettisivulla ei ole tietoa milloin kolmas osa ilmestyy suomeksi.
Ylioppilasmerkonomi/yo-merkonomi ei ole virallinen tutkintonimike.
Liiketalouden perustutkintonimike on merkonomi.
Joissakin oppilaitoksissa on mahdollista suorittaa liiketalouden perustutkinto lukiopohjaiselta linjalta, jolloin koulutus on kestoltaan lyhyempi kuin peruskoulupohjalta. Tällaiselta opiskelulinjalta valmistuneita on kutsuttu epävirallisesti yo-merkonomeiksi.
Lähteet
Ammatilliset tutkintonimikkeet
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/ammatilliset-perustutkinnot
Sellaista kirjaa ei löytynyt, jossa olisi vanhat reaalikoekysymykset ja vastaukset esim. uusimuotoisen reaalikokeen ajalta vuosilta 2005- 2007 . Sellaisia julkaisuja, joissa annetaan yleisiä vastaamisohjeita reaalikoekysymyksiin ovat:
Sihvola, Ilkka: Yo-reaalin käsikirja 2005-2006 ilm. 2005 tai
Ainerealis, ilm 2005, jossa on yleisten ohjeiden lisäksi muutamien oppilaiden kommentoituja vastauksia kokeissa olleisiin kysymyksiin.
Netistä löytyy reaalikokeen historian kysymykset vuosilta 2005-2007 osoitteessa : http://oppiminen.yle.fi/abitreenit_reaali_historia
Osoitteessahttp://opinnot.internetix.fi/fi/structure/sisalto/01oppimateriaalit/03_…
pääsee myös katsomaan vanhoja koekysymyksiä.
