Toimittaja Jakke Tiainen on minäkertoja Mari Mörön kirjassa Pulukeikka. Hänen ulkonäköään ei kuvailla kirjassa, joten täytyy käyttää mielikuvitusta. Joitakin viitteitä on hänen pukeutumisestaan. Hänellä on samettihousut (s. 31) ja parhaimpiinsa pukeutuneena hän on lankannut kenkänsä mustalla tussilla ja hangannut margariinilla (s. 76). Hänen pojallaan on valkoista tukkaa kuin ylikukkineella horsmalla ja ginipullon etiketin väriset silmät (s. 60). Jospa tästä voisi jotain päätellä toivoen, että omena ei ole pudonnut kauas puusta.
Porstua-verkkopalvelu otettiin pois käytöstä viime vuoden toukokuussa tietoturvasyistä. Järjestelmä oli jo niin vanhentunut ettei sitä ollut järkevää pitää yllä. Tänä keväänä on tulossa uudet Porstua- sivut, jotka on tehty Omeka-järjestelmällä. Porstuasta löytyvät myös Seinäjoen kaupunginkirjaston Laari-artikkeliviitetietokannan viitteet. Sivusto on siirretty Seinäjoen kaupunginkirjaston palvelimelle ja mahdollisesti jo tämän kuun aikana saamme julkaistua sivut. Julkaisupäivää ei ole kuitenkaan vielä lyöty lukkoon.
Martti Seppälän Juorulaulun sanat löytyvät nuottikokoelmasta Siikajokilaakson laulukirja (julk. Siikajoen kotiseutu- ja kulttuuriliitto, 1993).
Nuottikokoelmaa on ainakin Oulun kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Mukavaa, kun olet kiinnostunut kirjaston töistä. Voisit ensimmäiseksi tutustua kirjaston töihin tet-jaksolla. Tet tarkoittaa työelämään tutustumista ja se järjestetään yleensä peruskoulun 8. ja 9. luokalla. Se on peruskoulun oppimäärään sisältyvä lyhyt työharjoittelu. TET on osa koulunkäyntiä, joten siitä ei makseta palkkaa. Tet-jakson kesto vaihtelee. Se voi olla esim. viikko tai kaksi viikkoa. Tet-jakson aikana näkisit, kiinnostaako sinua jatkossa hakea työtä kirjastosta.
Jokainen kirjasto valitsee erikseen oman tet-harjoittelijansa. Sinun kannattaa kysellä omaa tet-paikkaa jo hyvissä ajoin. Mieti ensin, mikä kirjasto olisi sinulle sopivin (esim. työmatkan kannalta) ja laita valitsemasi kirjaston omaan sähköpostiin kysely tet-paikasta...
Kyllä tämä suoritus ehdottomasti on kovan tason onnistuminen ja huippunautinto suomalaisille jalkapallofaneille.
Wikipedian mukaan "Suomen paras saavutus jalkapallossa on vuoden 1912 Tukholman olympialaisten neljäs sija." Muuta tästä saavutuksesta onkin jo yli sata vuotta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_jalkapallomaajoukkue
Valitettavasti en löytänyt sanan alkuperää. Nykysuomen sanakirja: uudissanat vuodelta 1980 tuntee jo nikkarin kanadalaisena jääkiekkoilijana, sen sijaan Nykysuomen sanakirja 6: etymologinen sanakirja ei nikkaria mainitse. Neuvoisin kääntymään asiassa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen puoleen, osoite on http://www.kotus.fi/etusivu.shtml
Olisikohan tässä merkittävin tekijä kuitenkin se, että käännettäessä englanninkielistä alkuperäiskappaletta (YMCA) suomeksi on M-kirjaimen lausuminen ("em") siirtynyt alkuperäisesityksestä kotimaiseen tulkintaan sellaisenaan, jolloin myös N on ollut luontevinta lausua "en".Toisaalta, NMKY-lyhenteen lausumiseen tuntuu aina liittyneen kysymyksen esiin nostama kahtiajako "en"- ja "än"-versioiden välillä, eikä se välttämättä selity edes ruotsinkielisyydellä: joillekin se on en-em-koo-yy, toisille än-äm-koo-yy. Kyse saattaa olla jopa kontekstuaalisesta seikasta: ehkä normaalipuheessa edeltävä sana vaikuttaa siihen, kumpi tapa tuntuu paremmalta – kenties Pieksämäen NMKY houkuttelee käyttämään en-em-koo-yytä (-mäen en-), kun taas Mäntsälän NMKY...
Olin kolmannella luokalla 1974-1975 Helsingissä eikä meitä eroteltu eri luokkiin sukupuolen mukaan. En muista kuulleeni, että kenellekään ystävällenikään olisi käynyt nän. Liikuntatunnit olivat erikseen sekä kädentaitotunnit: tytöt tekivät käsitöitä, kun taas pojilla oli veistoa.
Oppikouluvaiheessa (vastaa perruskoulun luokkia 5-9) oli olemassa tyttö- ja poikakouluja, mutta muuten koulua käytiin samoissa kouluissa ja luokissa
Hakusanalla ”tunneterapia” ei näytä löytyvän ainakaan Helmet-kirjastojen valikoimista oikein mitään. Aiheesta näyttäisi kuitenkin olevan tietoa esimerkiksi Antti Pietiäisen teoksessa ”Tunne, antitunne, perimä : johdanto tunteiden dynamiikkaan” (Natura Medicina, 2013) ja Marja-Liisa Veijosen teoksesta ”Luontaisesti terveeksi” (Edico, 2008).
Ilmeisesti tunneterapialla on läheinen suhde vyöhyketerapiaan. Siihen liittyvää koulusta antavia tahoja löytyy Googlella käyttämällä hakusanoja ”vyöhyketerapia” tai ”tunneterapia” ja ”koulutus”. En anna suoraan linkkejä, jotten tulisi mainostaneeksi mitään koulutusta antavaa tahoa. Vyöhyketerapiasta on myös enemmänkin kirjoja kirjastojen valikoimissa.
Sinänsä lienee ehkä syytä muistuttaa, että...
Ruunaa-sana esiintyy muutamassa itäsuomalaisessa paikannimessä (Ruunaa, Ruunaanjärvi, Ruunaankosket, Ruunaansilmä, Ruunaanselkonen, Ruunaankallio, Ruunaanonsi), mutta näiden nimien alkuperä ei ole selvillä. Äänteellisesti lähtökohdaksi sopisi ehkä venäjän sana struna (soittimen kieli, jänne, pingotettu lanka), josta on saatu karjalan kieleen sruuna (metallilanka, soittimen kieli), mutta tältä pohjalta nimeämismotiivia on kuitenkin vaikea osoittaa. Yhteyden puolesta puhuu kuitenkin se, että 1500-luvulta peräisin olevissa varhaisimmissa karttamerkinnöissä Ruunaa on juuri Struna. 1600-luvun lopulla on kirjattu ruotsinkielinen muoto Runaby, ja Pielisjärven kirkonkirjoissa 1600-, 1700- ja 1800-luvuilla nimestä tavataan satunnaisesti...
Paloniemi on ns. asutusnimilähtöinen sukunimi. Sitä esiintyy sukunimenä mm. Posiolla, Kuusamossa. Alavudella, yleensäkin Länsi- ja Pohjois-Suomessa.
Sukunimistä osa on Salmesta tulleilla siirtolaisilla. Viipurissa ja Heinjoella nimi on vaihdettu Bryggäri - Paloniemi.
Väestörekisterikeskuksen sivustolla voi hakea tilastotietoja etu- ja sukunimistä.
Lisätietoja nimestä on mm. teoksessa Mikkonen: Suomalaiset sukunimet.
Kyseinen laulu on R. Raalan säveltämä Pieni pilvi. Äänitettä laulusta ei löydy. Karkea melodianuotinnos ilman sointumerkkejä löytyy R. Raalan julkaisusta Laululeivonen. Tämän sävelmäkokoelman on julkaissut Kustannusosakeyhtiö Otava useina erillisvihkoina 1912-1930. Joissakin kirjastoissa erillisvihot löytyvät yksiin kansiin koottuna kokoelmana.
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteet siirtyvät yksitellen uuteen järjestelmään maaliskuun loppuun mennessä. Osa kirjastoista käyttää siis vielä vanhaa järjestelmää, osa uutta. Uuteen järjestelmään tehdä lisäksi vielä hienosäätöä siirtymiskauden ajan.
Sivu asiakastulostus.hel.fi pitäisi näkyä suomeksi. Kielen voi valita oikeassa yläreunassa olevasta valikosta, jossa näkyy lipun kuva. Valitettavasti aktivointiviesti, jonka asiakas saa sähköpostilla rekisteröidessään tilinsä, tulee kaikille vielä englanninkielisenä. Suomennos saadaan myöhemmin.
Uudessa järjestelmässä asiakastietokoneille kirjautumiseen ei tarvita enää kirjastokortin numeroa tai sen tunnuslukua. Toisin kuin aiemmin, käyttäjän tallennetut ja...
Netistä sivulta www.marinshopen.se (->Motorguiden) pitäisi löytyä perämoottoreiden vuosimallitiedot. En kuitenkaan löytänyt tuota sinun perämoottorin koodia sieltä. Kannattaakin nyt ottaa yhteyttä suoraan Marinekauppaan, puh. 010 548 5605. Myös muilla perämoottoreiden huoltoon erikoistuneilla liikkeillä pitäisi olla käytössään tietokantoja, joista asia selviää. Netistä etsimällä Kotkasta löytyy mm. Extra Marine Oy, joka huoltaa Hondan perämoottoreita (puh. (05) 225 0079, pvk[ät]extramarine.fi).
Pelkästään antamiesi tietojen pohjalta rahan arvoa ei voi määritellä. Vanhan rahan arvoon vaikuttaa lyöntivuoden lisäksi esimerkiksi rahan kunto.
Sinun kannattaa kääntyä alan asiantuntijoiden puoleen. Internetistä löydät Suomen Numismaatikkoliiton sivut http://www.numismaatikko.fi ja Suomen Numismaattisen yhdistyksen sivut http://www.snynumis.fi.
Nurmijärven kirjastossa on Fred Reinfeldin kirja Catalogue of the world's most popular coins, josta saattaisi olla sinulle apua.
Hedelmäpuiden varttamista eli jalontamista käsitellään lähes kaikissa puutarhanhoidon yleisteoksissa ja niihin varmasti olettekin tutustunut, koska olette varttanut omenapuita.
Metsäntutkimuslaitoksen sivuilla http://www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/treebreeding/slides/dia15.htm olevassa metsänjalostuksen kuvasarjassa sanotaan varttamisesta, että "pluspuiden monistaminen varttamalla on sekä metsänjalostustutkimuksen ja jalostustyön että jalostetun metsänviljelyaineiston tuottamisen perusta".
Yliopistokirjastojen LINNEA- sekä eViikki-tietokannoista löytämäni kirjallisuuden perusteella ainakin männyn, koivun, kuusen ja hevoskastanjan varttamista on harjoitettu ja tutkittu. Seuraavassa luettelossa on tutkimukseen liittyviä raportteja ja...
Kirsti Manninen on syntynyt Seinäjoella 22.10.1952 ja asuu nykyisin Mäntsälässä. Hän on kirjailija ja kirjallisuudentutkija ja toiminut Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden dosenttina vuodesta 1988. Hän on kirjoittanut lastenkirjoja ja tietokirjoja sekä Enni Mustosen nimellä romanttisia romaaneja.
Lisätietoa löytyy lähteinä käytetyistä teoksista,
Kotimaisia nykykertojia 1-2, 2003.
Suomalaisia kirjailijoita, 2004.
lehtiartikkeleista,
Tarkka-Tierala, Hannele: Kirsti Manninen rakensi tornin arjen yläpuolelle, ET-lehti 12/2002 s. 6-9
Salovaara, Erja: Kirsti Manninen on iloinen heimopäällikkö (Näin meillä eletään)Kotiliesi 20/1998, sivut 12-15, 132
ja Internet-sivuilta:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=1482&lang=FI...
WSOY:n sivulla löytyi vähän enemmän tietoa, joka on alla. Tämän palvelun arkistossa löytyy monta tietoa, kirjoita luukkuun Marilyn Kaye
Tässä tiedot WSOY:n sivulta:
Marilyn Kaye on syntynyt USA:ssa, Connecticutin osavaltiossa 19. kesäkuuta 1949. Nykyään hän asuu osan vuotta New Yorkissa ja osan Pariisissa. Kirjailijalla ei ole omia lapsia. "Elämässäni on kuitenkin paljon lapsia - kummilapsia ja sisarusten lapsia."
Kaye työskentelee St. Johnin yliopistossa informatiikan apulaisprofessorina jo yhdeksättätoista vuotta. Aikaisemmin hän on hoitanut koulukirjastoa, arvostellut lasten ja nuorten kirjoja eri lehtiin ja opettanut yliopistossa.
Harrastuksikseen hän kertoo lukemisen, taidenäyttelyt, matkustelun, ranskan kielen, elokuvat sekä "...
Täysikasvuisen käärmeen ikää on erittäin vaikeaa arvioida ulkonäön perusteella. Käärmeet luovat nahkansa ja vaihtavat säännöllisesti näennäisen vanhaksi ja kuluneeksi käyneen olemuksensa uudeksi ja kirkkaaksi elämänsä loppuun saakka: uusi nahka ei käy entisiä harmaammaksi käärmeen ikääntyessä. Tämä käärmeiden kyky uudistua onkin monissa kulttuureissa tulkittu syvän symbolisesti.
Käärmeet kasvavat pituutta koko elämänsä ajan, joten vanhat käärmeet voivat olla nuorempia lajitovereitaan kookkaampia. Kasvunopeus kuitenkin hidastuu iän myötä ja lopulta pysähtyy melkein kokonaan, joten idioottivarmaksi käärmeen iänmäärityskriteeriksi ei eläimen koostakaan ole.
Lähteet:
Maailman eläimet . Kalat, sammakkoeläimet, matelijat
Uusi zoo : suuri...
