Ainakin osoitteessa http://www.filmifriikki.fi on myynnissä elokuvajulisteita, iso koko näytti olevan 70 x 100 cm. Muita elokuvasivujen osoitteita löydät, kun haet esim. Altavistasta (http://www.altavista.com) sanalla elokuvajuliste*
Voisiko kyse olla kielikuvasta? Vesi on todella tyyni, ei minkäänlaista virettä pinnassa. Öljy on jontekin paksumpaa raskaampaa, liikkumatonta. Pinta on enemmän kuin tyyni, se on öljytyyni.
Sanojen merkitysiä voi katsoa Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta löytyvästä Kielitoimiston sanakirjasta: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
Kuparisia 5-pennisiä toimitettiin rahaliikenteeseen vuosina 1963-77 niin paljon, että Numismaattisen aikakauslehden Keräilijän opas 2018 noteeraa vain vuoden 1964 kolikon - ja senkin vain kahdessa ylimmässä kuntoluokassa. Vuoden 1966 5-pennisellä on keräilyarvoa ainoastaan avaamattomassa rahapajan rullassa (vuonna 2018 rullan arvo oli 40 €/kpl) .
Seitsemän tassua ja Penny -sarjan uusin Viidakon lait ilmestyy viikolla 24. Valitettavasti emme voi sanoa, milloin kirja on lainattavissa meillä Lahden kaupunginkirjastossa. Tilatuista kirjoista voi kuitenkin tehdä varauksia. Tilatut kirjat näkyvät aineistohaussa. Lasten- ja nuortenkirjojen varaaminen on maksutonta.
Ruotsalaisperäisen "sukunimiperheen" Selin/Sellin/Sällin alkuperää ei tunnu kiistattomasti selvitetyn. Aiheesta löytyy mielenkiintoista keskustelua ja mielipiteidenvaihtoa ruotsalaisten sukututkijoiden verkkosivustolla osoitteessa http://aforum.genealogi.se/cgi-bin/discus/discus.cgi?pg=prev&topic=576&…. Ruotsissa Seliniä on käytetty ns. sotilasnimenä, joten luultavaa on, että osa suomalaisistakin Selineistä on tätä perua: ruotsalaisia sotilasnimiä levisi supisuomalaiseen ympäristöön parin vuosisadan ajan, sillä Ruotsin vallan aikainen ruotujakolaitos suosi lyhyitä, ruotsinkielisiä nimiä, joita saivat niin sukunimettömät kuin nekin, joilla oli suomalainen sukunimi.
Ruotsin kielen sanakirjoissa tavallisimmat selin-sanan merkitykset...
Ville Pernaan kirjassa Uutisista, hyvää iltaa: Ylen TV-uutiset ja yhteiskunta 1959-2009 (2009) kerrotaan, että uutistenlukijan rooli oli alkuajan uutislähetyksissä suuri. Hän valitsi illan sähkeuutiset uutistoimistojen materiaalin joukosta ja muokkasi tekstin itselleen sopivaan muotoon. Kun kuvallista materiaalia vielä siihen aikaan oli vähän, lukijan rooli korostui.
Ensimmäisiä television uutistenlukijoita oli Kauko Saarentaus. Hän toimi lukijana syksystä 1959 vuoden 1967 lopulle. Hän oli lukijana persoonallinen ja uskalsi vinoilla ja "heittää väliin satiirin suolaa". (s. 28) Saarentaus oli uutistenlukijana vain sivutoimisesti. Päätoimenaan hän työskenteli kansakoulunopettajana.
Kielitoimiston sanakirja määrittelee uutisankkurin...
Virallisia lyhenteitä kananmunattomalle ruoalle tai kananmunattomille ruokavalioille ei Kielitoimistolla ole. Siksi käytäntö on kirjavaa. Jos päädyt käyttämään yhden tai kahden kirjaimen ratkaisua, asiakkaan olisi varmasti hyvä saada ruokalistalla myös luettelo käyttämistäsi lyhenteistä. Siitä käy ilmi lyhenteiden käytön johdonmukaisuus.
Käyttöyhteys Kielitoimiston mukaan ratkaisee, mikä on mielekästä.
Jos päädyt viittaamaan kananmunattomiin ruokavalioihin, ajattele asiaa sanan lopusta sanan alkuun päin ja pistä mielekkäässä kohdassa konsonantin jälkeen piste. Esimerkiksi "laktoveget. ruokavalio."
Nimien kirjoittasemista kiinaksi on kysytty aikaisemminkin. Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
voit etsiä vastauksia hakusanalla: kiinan kieli.
Tässä muutama linkki josta voit etsiä käännöksiä
http://www.chinese-tools.com/names/search.html http://www.mandarintools.com/chinesename.html http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm
Runo löytyy Tamara Maunosen kokoamasta Lasten oma rukouskirja -nimisestä pienestä kirjasesta, jonka Alea-kirja on kustantanut vuonna 1982. Saatavuustieto löytyy HelMet -aineistohausta http://www.helmet.fi/ .
Kysy kirjastonhoitajalta, aikaisempien vastausten Arkistossa on vastauksia, joista on ehkä apua kysyjälle.
Ks. linkki
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Sivun alareunassa on aakkosin asiasanojen selailu. Klikkaamalla kirjainta V löytyy esim. termi valtuutus, klikkamalla kirjainta P löytyy vastauksia liittyen kohtaan perukirjat.
Internetissä on Suomen lakiopas ja siellä välilehti Asiakirjamallit ja Valtakirjat on ensimmäisenä kohtana. Kirjastossa on myös perunkirjoitukseen liittyviä oppaita, samoin kirjoja asiakirjamalleista. Esim. Norri, Matti: Perintö ja testamentti : käytännön käsikirja (Talentum, 2007) sekä ASIAKIRJAMALLEJA / Seppo Kemppinen ... [et al.](Lakimiesliiton kustannus, 2002). Lakiasiain asiantuntijalta...
Tässä muutama kirja, joista saattaisi olla apua:
Paavo Nurmi : elämä, tulokset ja harjoitusmenetelmät
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1327159?lang=fin
Paavo Nurmi : Flying Finn - koko elämä aikaan 60.00
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2311259?lang=fin
Paavo Nurmi, juoksijain kuningas
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1468597?lang=fin
Mies josta tehtiin patsas : Paavo Nurmen ennätykset, maine ja perintö
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2299714?lang=fin
Urheilumuseossa voisi tästä olla tietoa, yhteystiedot https://www.urheilumuseo.fi/yhteystiedot/
Kysyjä ei määrittele ilmaisua "kunnollinen" muutoin kuin viittaamalla yleisesti yhden kustantajan julkaisemiin suomennoksiin, joita ei pidä sellaisina. Avoimeksi siis jää, mitkä ominaisuudet ratkaisevat käännöksen kelpoisuuden. Toisaalta voidaan suoraan todeta, että ensimmäisen kerran vuonna 1582 julkaistusta kokoelmasta Piæ Cantiones ecclesiasticæ et scholasticæ veterum episcoporum ei ole olemassa ns. modernia, kattavaa suomennosta, tuoreinkin on 1960-luvulta.
Ensimmäinen suomennos julkaistiin vuonna 1616 nimellä Wanhain Suomen maan Piispain ja Kirkon Esimiesten laulud Christuxesta ja inhimillisen elämän surkeudhesta, mutta pahoin pelkään, ettei tämä olisi kysyjän tarkoittama "kunnollinen" käännös. Ilmeisesti sellainen ei ole myöskään...
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta löytyy useita piharakennusten rakennusoppaita. Esimerkeiksi valitsin seuraavat:
Qvist, Leif
Pihanikkari : rakennusohjeita linnunpöntöstä leikkimökkiin
Suikkanen, Eino E.
Penkki, koppi, pukki : rakennamme pihaan ja puutarhaan
HelMetistä löydät lisää vaihtoehtoja käyttämällä esimerkiksi hakusanoja: pihakalusteet, rakennusohjeet, vajat
Aineistohaku löytyy osoitteesta:
http://www.helmet.fi
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on tekeillä 20-osainen ja noin 20 000-sivuinen Suomen murteiden sanakirja, jossa on yhteensä 300 000 – 350 000 sanaa, ja joka käsittää kansanmurteiden koko sanaston. Valmiina on vasta seitsemän osaa. Siellä on myös Suomen murteiden sana-arkisto.
http://www.kotus.fi/
Erikseen on julkaistu pieniä eri murteiden sanastoja : esimerkiksi Turun ja Oulun murteiden sanakirjat, joita on saatavilla HelMet-kirjastoissa :
Wiik, Kalevi, Jottan tarttis tehrä : Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY : 1999
Ukkola, Jukka, Ookko nä : Helsinki : WSOY : 2000
Internetissä on julkaistu lähinnä huvittavia sivuja, joilla on jonkin verran murteiden sanastoa tai, joilla kirjakielisen tekstin voi kääntää jollekin murteelle. Ne ovat...
Suomen pankin kirjastosta vastattiin, että Suomen pankki ei tällä hetkellä vastaanota ulkomaisia rahoja. Kannattanee kysyä numismaattisista yhdistyksistä.
Hei!
Slovakiassa puhutaan siis slovakkia. Asiantuntevan vastauksen kielten nimistä saat nimineuvonnan kysymyslomakkeella. https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/nimineuvonnan_kysymyslomake
Vuoden 1963 yhden markan setelille ei ole määritelty keräilyarvoa. Täysin virheetön seteli, jossa ei ole pienintäkään taitosta (kuntoluokka 0) on keräilyarvoltaan 0,50 euroa, muille kuntoluokille ei ole keräilyarvoa annettu.
Lähde: Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas.
Heprean kieltä kirjoitetaan oikealta vasemmalle heprealaisella kirjaimistolla, jossa on pelkkiä konsonanttimerkkejä. Vokaalit voidaan merkitä näkyviin erillisillä vokaalimerkeillä, mutta yleensä ne jätetään pois. Heprealaista kirjaimistoa ei tavallisella, Suomessa käytössä olevalla tietokoneen näppäimistöllä pysty kirjoittamaan. Esimerkiksi tältä sivustolta saat tietoa heprean kielen kirjoittamisesta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Heprean_kieli#Heprean_kirjoittaminen
Hevosurheilu-lehden numerosta 80/2005 löytyy artikkeli "Sopiva koko ratkaisevin tekijä loimen käytännöllisyydessä", jossa annetaan neuvoja loimen ompelemiseen.
