Selma Lagerlöfistä löytyy kohtuullisen hyvin kirjallisuutta. Sinun kannattaa kokeilla Piki-verkkokirjastossa hakua, jossa laitat asiasanaksi Lagerlöf, Selma. Mikäli haluat tulokseksi vain suomenkielistä materiaalia kannattaa laittaa vielä kielirajaus. Lagerlöfin teokset löydät puolestaan laittamalla tekijä-hauksi Lagerlöfin ja kielirajauksen. Samalla voit tarkistaa mistä kirjastoista teoksia löytyy. Osa Tampereen kaupunginkirjaston materiaalista on vain pääkirjasto Metson varastossa. Varastokirjoja saam myös lainaksi.
Tässä muutama suomenkielinen elämäkerrallinen lähde: Tapola, Äitini puutarhassa (2002); Koski, Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita (1998); Palola, Brontesta Lagerlöfiin (1950), Wägner, Selma Lagerlöf (1944); Lagerlöf,...
Nuottia ei ainakaan vielä ole. Iiro Rantalan vuonna 2008 ilmestyneellä levyllä, jolla on musiikkia Mari Rantasilan ohjaamasta Risto Räppääjä -elokuvasta, laulu on. Levyn tekstiliitteessä on laulun sanat. Levy on tulossa Pirkkalan kirjastoon, ja se on myös myytävänä.
Usein sähköisissä kirjoissa on sivunumerot, mutta myös sivunumerottomia e-kirjoja on olemassa. Tällaisissa tapauksissa voit esimerkiksi viitata siihen lukuun tai kappaleeseen, jossa lainattava kohta on. Lisätietoa esimerkiksi täältä: https://libguides.centria.fi/oppariopas/viittaaminen.
On myös syytä pitää mielessä, että viitteiden merkitsemisessä on paljon erilaisia tapoja ja käytäntöjä, jotka vaihtelevat oppiaineiden ja -laitoksien välillä. Esimerkiksi laajaa opinnäytettä kirjoittaessa tällaiset käytännöt olisi hyvä selvittää jo aikaisessa vaiheessa.
Ensimmäiseksi sinun kannattaa mennä oman kotipaikkakuntasi kirjaston musiikkiosastolle ja
ja katsoa mitä sieltä löytyy. Internetin kautta voit etsiä kirjastoissa olevia nuotteja
Finna.fi:n kautta kohdasta maakuntakirjastot. Jos kiinnostavaa aineistoa löytyy muualta kuin kotikuntasi kirjastosta, voit todennäköisesti kaukolainata nuotteja kirjastosi kautta.
Verkosta nuotteja löytyy Makupalat.fi:stä, Nuotit, https://www.makupalat.fi/fi/k/125672/hae?category=125685&sort=title&ord…
ja Musiikkikirjastot.fi:stä, Nuotteja netistä, https://www.musiikkikirjastot.fi/kuuntele-musiikkia/nuotteja-netista/.
Lars Sund on kirjoittanut seuraavat teokset:
Ögonblick (1974), Natten är ännu ung (1975), Vinterhamn (1983), Colorado Avenue (1991; suom. Colorado Avenue 1992), Lanthandlerskans son (1997; suom. Puodinpitäjän poika 1998).
Sinun kannattaa tulla kirjastoon käymään saadaksesi tietoja kirjailijasta ja tutustuaksesi saatavissa olevaan materiaaliin. Porin kaupunginkirjaston lehtiartikkelikokoelmasta löytyy muutama artikkeli Lars Sundista. Voit kysyä tietopalvelusta myös kirja-arvosteluja.
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyivät mm. seuraavat viitteet:
Hämäläinen, Timo: Lars Sund on omassa kunnassaan johtaja, sielunhoitaja ja kylähullu (Helsingin Sanomat 17.8.1997); Carlson, Kristina: Colorado Avenue (Suomen Kuvalehti 1992, nro 36, s. 70; kirja-...
Maailman pienin kala näyttää Tiedelehden nettisivujen mukaan (Tiede uutiset 27.1.2006) olevan Paedocypris progenetica, joka löytyi Sumatran saarelta ja se on toinen kahdesta uudesta kalalajista, jotka kuuluvat tieteelle uuteen sukuun Paedocypris. Se on vain 7,9 mm pitkä.
Voit tehdä haun sanoilla Paedocypris progenetica ja saat kalasta lisää tietoa ja myös kuvia. Hakuja tutkiessa selviää, että se todellakin on tällä hetkellä pienin löydetty kala.
Kummallakaan nimellä ei almanakassa nimipäivää. Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Innaa on käytetty mm. Inan, Ingan ja Inkan kutsumamuotona tai se on annettu lapselle nimeksi siksi, että se on lapsen äidin Anni-nimi lopusta alkuun luettuna. Tiko-nimeä ei läydy etunimikirjoista.
Olisikohan tässä merkittävin tekijä kuitenkin se, että käännettäessä englanninkielistä alkuperäiskappaletta (YMCA) suomeksi on M-kirjaimen lausuminen ("em") siirtynyt alkuperäisesityksestä kotimaiseen tulkintaan sellaisenaan, jolloin myös N on ollut luontevinta lausua "en".Toisaalta, NMKY-lyhenteen lausumiseen tuntuu aina liittyneen kysymyksen esiin nostama kahtiajako "en"- ja "än"-versioiden välillä, eikä se välttämättä selity edes ruotsinkielisyydellä: joillekin se on en-em-koo-yy, toisille än-äm-koo-yy. Kyse saattaa olla jopa kontekstuaalisesta seikasta: ehkä normaalipuheessa edeltävä sana vaikuttaa siihen, kumpi tapa tuntuu paremmalta – kenties Pieksämäen NMKY houkuttelee käyttämään en-em-koo-yytä (-mäen en-), kun taas Mäntsälän NMKY...
Tietokone riittää. Mitään piuhoja ei tarvita edellyttäen, että tietokoneen akussa on virtaa. Aikaa ei tarvitse varata.
Helsingin kaupunginkirjaston asiakkailla on käytettävissään langattomia WLAN Internet-yhteyksiä. Yhdessä Helsingin kaupungin opetusviraston kanssa tarjottu Stadinetti on käytettävissä kaikissa toimipisteestä. Sen käyttöön tarvitaan Helmet-kirjastokortti ja siihen liitetty tunnusluku; sama kuin käytettäessä lainausautomaatteja ja Helmet-hakua.
Stadinetti-palvelun käyttäjän tulee itse huolehtia sekä päätelaitteen että henkilökohtaisten tietojen tietoturvasta käyttämällä asianmukaisia antivirus- ja palomuuriohjelmistoja
Tietoturvaoppaasta löytyy tietoa miten haittaohjelmilta suojaudutaan
http://www.tietoturvaopas.fi/...
Liiketaloutta ja siihen liittyviä aloja käsittelevää aineistoa on seuraavissa luokissa:
69 LIIKETALOUS. MARKKINOINTI. KAUPPA. LIIKENNE
69.1 Liiketalouden hallinto
69.11 Johtamisen tekniikka ja menetelmät
69.12 Tuotannon organisointi ja suunnittelu
69.13 Henkilöstöpolitiikka
69.15 Työntutkimukset. Työanalyysi. Työn suunnittelu
69.16 Toimistotyö. Toimistotekniikka
69.162 Konekirjoitus. Tekstinkäsittely. Pikakirjoitus
69.163 Kauppakirjeenvaihto
69.2 Liiketaloudellinen laskentatoimi
69.21 Liiketaloudellinen kirjanpito ja tilintarkastus
69.3 Markkinointi. Kauppa
69.32 Tavaraoppi
69.33 Materiaalitoiminnot
69.34 Asiakaspalvelu. Myyntityö
69.35 Mainonta. Organisaatioviestintä
Kauppaoikeutta käsittelevä aineisto on luokassa Siviili- ja kauppaoikeus...
Eduskunnan kirjaston periaatteena on, ettemme tee lain sisällön tulkintaa. Ohjaamme asiakkaat ainoastaan tietolähteiden pariin.
Tässä tapauksessa ajantasainen Tekijänoikeuslaki löytyy Finlexistä: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
Kirjailijan tekijänoikeuteen voi tutustua täällä:
https://kirjailijaliitto.fi/kirjailijalle/tekijanoikeus/
https://www.sanasto.fi/kirjallisuuden-tekijanoikeudet/
Kansalaisille tietoa tekijänoikeuksista löytyy täältä:
https://tekijanoikeus.fi/
Lauri Pohjanpään runo "Kalajuttu" on alkuruno 10-osaisesta sikermästä "Eriskummainen uni merikäärmeestä" ja se julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa "Sininen hämärä" vuonna 1933.
"Kalajuttu" löytyy kokonaisuudessaan esimerkiksi teoksista "Lausuntarunoja nuorelle väelle" (toim. Eero Salola, 1949) ja "Viides lukukirjani" (toim. Laurinen, 1955).
Lähteet:
https://finna.fi
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Lausuntarunoja nuorelle väelle (toim. Eero Salola, 1949)
Viides lukukirjani" (toim. Laurinen, 1955)
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteet siirtyvät yksitellen uuteen järjestelmään maaliskuun loppuun mennessä. Osa kirjastoista käyttää siis vielä vanhaa järjestelmää, osa uutta. Uuteen järjestelmään tehdä lisäksi vielä hienosäätöä siirtymiskauden ajan.
Sivu asiakastulostus.hel.fi pitäisi näkyä suomeksi. Kielen voi valita oikeassa yläreunassa olevasta valikosta, jossa näkyy lipun kuva. Valitettavasti aktivointiviesti, jonka asiakas saa sähköpostilla rekisteröidessään tilinsä, tulee kaikille vielä englanninkielisenä. Suomennos saadaan myöhemmin.
Uudessa järjestelmässä asiakastietokoneille kirjautumiseen ei tarvita enää kirjastokortin numeroa tai sen tunnuslukua. Toisin kuin aiemmin, käyttäjän tallennetut ja...
Kannattaa tutustua informaatiotutkimuksen (ent. kirjastotieteen ja informatiikan) perusteoksiin. Näitä löydät vaikkapa Plussa-tietokannasta ( http://www.libplussa.fi/ ) esimerkiksi asiasanoilla kirjastotiede, informaatiotutkimus, luettelointi, luokitusjärjestelmät jne. Sopivia asiasanoja voit varmasti keksiä itse lisää - sehän on hyvää harjoitusta tähän alaan. Kannattaa myös käyttää apuna Vesa-verkkosanastoa
( http://vesa.lib.helsinki.fi/yhteishaku/index.html ). Hyvää opiskeluintoa!
Nimeä Sipari on esiintynyt Lappeella ja Valkjärvellä, molemmissa on myös kylä nimeltä Siparila. Merkintöjä on myös Kivennavalta, Muolaasta, Parikkalasta sekä muutama tieto Säämingästä.
Uusi suomalainen nimikirja arvelee, että nimi voisi olla kansanjohdos nimestä Sigfrid, josta tulevat myös nimet Sipa, Sipi, Sippo ja Sipri. Toisena vaihtoehtona mainitaan yhtäläisyydet nimen Skippari muotoutumisen kanssa. Siinä taustana on laivuria tarkoittava ammattinimitys, ruotsin skeppare, muinaisruotsin skipari.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja. Otava 1988
Eroottista kirjallisuutta voi hakea nettisivuiltamme www.helmet.fi. Hakusanoiksi voi laittaa erotiikka and kaunokirjallisuus, jolloin saa listan kirjoista. Sieltä voi valikoida itselle sopivaa kirjallisuutta.
Tässä joitain klassikkoja:
Henry Millerin teokset, esim. Kravun kääntöpiiri, Kauriin kääntöpiiri, Sexus
Charles Bukowskin teokset, esim. Kaupungin kaunein nainen (novelleja)
D.H. Lawrencen Lady Chatterleyn rakastaja
Markiisi de Saden Justine eli Hyveellisen neidon kovat kokemukset
Vladimir Nabokovin Lolita
Marguerite Duras'n teokset.
Suuren suosion on saavuttanut tuore E. L. Jamesin Fifty Shades, joka on suomennettu ja on jo kirjastoissakin. Kirjastossa joutuu tällä hetkellä tätä teosta jonottamaan, varauksia on runsaasti.
Kari Hotakaisen elämäkertatietoja löydät mm. teoksista Kotimaisia nykykertojia (2003) ja Miten kirjani ovat syntyneet (2000).
Lisäksi internetin kautta löytyy Hotakaisesta tietoa esim. seuraavista osoitteista:
http://www.uudetkirjat.fi/uk/index.jsp?c=page&id=151
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=37&lang=FI
http://bibliografia.kuopio.fi/kirjailijat/he_ho/hotakainen_kari/
Mielenkintoista luettavaa saattaa olla myös Hotakaisen haastattelu City-lehdessä:
http://www.city.fi/artikkeli/Kari+Hotakainen/598/
Hyviä vinkkejä löytyy sisustuslehdistä. Eri Helmet-kirjastoihin tulee useita suomen- ja muunkielisiä lehtiä, esim. seuraavat country-aiheiset lehdet: Country Living; Country Homes and Interiors; Country Homes. Myös useita kirjoja löytyy eri kirjastoista, tässä joitakin:
Lovatt-Smith: Provence interiors; Wilhide: Traditional country style; Musgrave: Cottage gardens; Dos Santos: Living in Provence. Laura Ashleyn kirjoja löytyy useita.
Internetistä löytyy (esim. google-haulla) paljon aihetta koskevia sivuja (hakusanana voi käyttää esim. cottage style; country style; country living; farmhouse and country).
Suomalaisesta talonpoikaistyylistä löytyy tietoja lähinnä kansatieteen kirjoista, esim. Timo Niirasen kirjasta Miten ennen asuttiin....
Täysikasvuisen käärmeen ikää on erittäin vaikeaa arvioida ulkonäön perusteella. Käärmeet luovat nahkansa ja vaihtavat säännöllisesti näennäisen vanhaksi ja kuluneeksi käyneen olemuksensa uudeksi ja kirkkaaksi elämänsä loppuun saakka: uusi nahka ei käy entisiä harmaammaksi käärmeen ikääntyessä. Tämä käärmeiden kyky uudistua onkin monissa kulttuureissa tulkittu syvän symbolisesti.
Käärmeet kasvavat pituutta koko elämänsä ajan, joten vanhat käärmeet voivat olla nuorempia lajitovereitaan kookkaampia. Kasvunopeus kuitenkin hidastuu iän myötä ja lopulta pysähtyy melkein kokonaan, joten idioottivarmaksi käärmeen iänmäärityskriteeriksi ei eläimen koostakaan ole.
Lähteet:
Maailman eläimet . Kalat, sammakkoeläimet, matelijat
Uusi zoo : suuri...
Seppo Wallinin vuonna 1969 ohjaamasta tv-sarjasta Pidättekö ostereista? ei ole tehty tallennetta levitykseen.https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1344828https://finna.fi/Sarja on katsottavissa Radio- ja televisioarkiston katselupisteissä, joista yksi sijaitsee Keskustakirjasto Oodissa. Kaikki katselupisteet näet alla olevasta listasta.https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteethttps://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=pid%C3%A4ttek%C3%B6+ostereista%3Fhttps://rtva.kavi.fi/
