Kirjastoon on tullut valittaviksi ensi syksyn uutuuskirjat, mutta ainakaan niiden joukossa ei ole uutta osaa Koskenniska-sarjaan. Sen tarkempaa tietoa meillä ei ole, mutta jos haluat tiedustella asiaa Essi Pajun kustantajalta niin täällä on yhteystiedot https://www.karisto.fi/sivu/yhteystiedot/Amanda Vaara on kirjailija Niina Hakalahden toinen kirjailijanimi. Amanda Vaara -nimellä ei syksyn uutuuksissa ole teoksia, mutta Niina Hakalahden nimellä on ilmestymässä syksyllä Hyvien ihmisten talo.
Kyseessä voisi olla Garth Nixin Vanha valtakunta -trilogia, jonka osat ovat Sabriel, Lirael ja Abhorsen.Lisätietoja kirjoista esim. Risingshadow-sivustolta: https://www.risingshadow.fi/book/744-sabriel
Kaikissa näissä yliopistoissa voi opiskella kasvatustiedettä. https://opintopolku.fi/-sivustolla voi tehdä hakuja koulutuksen tai oppilaitoksen mukaan ja tutkia tarkemmin, millaisia kasvatustieteen opintokokonaisuuksia on tarjolla.
Hyperthermophile-termiä käytetään ryhmästä mikro-organismeja, jotka kasvavat yli 80 C lämpötilassa.
Encyclopaedia Britannica Online -tietokannasta löytyy hakusanalla Hyperthermophile artikeli Hyperthermophiles: Beneficial Relics of a Hotter Earth. Encyclopaedia Britannica Online on käytettävissä Helsingin kaupunginkirjastossa ja Helsingin yliopiston kirjastossa.
Iate-tietokannasta, http://iate.europa.eu , löytyy suomenkielinen termi hypertermofiilinen bakteeri (hyperthermophilic bacteria). Muille nimille emme suomenkielisiä vastineita löytäneet.
Helsingin yliopiston kirjaston tietopalvelu http://www.helsinki.fi/kirjastot/palvelut/tietopalvelu.htm
auttaa ja neuvoo tiedonhaussa. Tässä vastauksessa on apuna ollut Viikin tiedekirjaston...
Palvelusta http://mainio.kirjastot.fi/aloitus.asp löytyvät kaikki yleisten kirjastojen tietokannat, joihin on WWW-käyttöliittymä. Sieltä selviää esimerkiksi se, että kaipaamanne teos Kohtalon vuodet 1939-1945 kotiseudulla : kansan kokemaa ja kertomaa 2. osa' on tällä hetkellä paikalla kaikissa Tampereen kaupunginkirjaston sivukirjastoissa. Esittäkää siis kaukolainapyyntö lähikirjastossanne.
Voit tehdä hankintaehdotuksia pääkaupunkiseudun kirjastoille HelMet-verkkokirjaston ( http://www.helmet.fi/ ) etusivulla olevien Hnakintaehdotukset-linkkien kautta. Tämän valtakunnallisen tietopalvelun kautta se ei valitettavasti onnistu.
Anni Swanin teosten luettelo löytyy esim. Sirpa Kivilaakson kirjasta Satukuningatar Anni Swan (2009). Kirja on muutenkin hyvä tiedonlähde esitelmää varten.
Kyllä vain. Muistilistat, tähdet ja kirjoitetut arvioinnit eivät tällä hetkellä näy HelMetissä asiakkaan Omissa tiedoissa. Nimekkeen tiedoissa tähdet ja arvioinnit näkyvät normaalisti. Ongelmaa tutkitaan.
Pahoittelemme häiriöstä aiheutuvaa haittaa.
Hei,
Hakemalla verkkokirjastosta asiasanalla "islamilainen kulttuuri" ja rajaamalla hakutuloksen tietokirjoihin, saa varsin kattavan listauksen (Keski-kirjastoissa 102 osumaa). Poimintoina mm. seuraavat teokset:
Islamilainen kulttuuri, 2016 (toim. Heikki Palva & Irmeli Perho)
Helena Hallenberg: Ruokakulttuuri islamin maissa, 2014
Marko Juntunen: Islamin arki - maailma marokkolaisen silmin, 2005
Pääasiassa kirjallisuus on suomenkielistä, joitakin teoksia löytyy myös englanniksi.
Runoa menneestä tulevaan en löytänyt, mutta mielestäni hauskan runon tulevaisuudesta, jossa mennyt jätetään taakse, löytyy Jyrki Heikkisen kokoelmasta U pui uje mui, 2002. Runossa täytetään 40 vuotta, mutta sen voi vaihtaa omaan ikäään.
Kyseisiin tuntomerkkeihin sopii ainakin vuonna 2005 valmistunut elokuva "Päivä ilman sotaa" (Joyeux Noël), jonka aiheena on ensimmäisen maailmansodan aikana vuonna 1914 pidetty yhden päivän jouluaselepo.
Elokuvan tiedot Elonetissä.
Elokuvan tiedot IMDB-tietokannassa.
Kyseisen tapauksen pohjalta tehtyjä elokuvia, näytelmiä ja lauluja on listattu vuosikymmenien varrelta myös englanninkielisen Wikipedian artikkelissa.
Kyllä netin kautta voit varata kirjoja ja muuta aineistoa. OUTI-kirjastoilla on yhteinen aineistohaku osoitteessa http://www.outikirjastot.fi/ Varataksesi kirjoja tarvitset kirjastokortin ja salanumeron, nämä molemmat saat kirjastosta käymällä ensin paikan päällä. Kun varaat kirjoja netin kautta, ideana on se että noudat aineiston siitä kirjastosta, johon jätät varauksen. Jos haluat vaikkapa Vihannissa sijatsevan kirjan Oulunsaloon, tulee tällainen OUTI-pyyntö tehdä virkailijan kautta. Minkä kirjan haluaisit varata? Voit nyt vastata tähän viestiin, tai lähettää sen osoitteella kirjasto@oulunsalo.fi niin teen varauksen puolestasi. Muista lähettää myös koko nimesi ja kirjastokorttisi numero.
Kirjastossa olevista kirjoista, esim. Kalat, sammakkoeläimet ja matelijat, Kodin suuri eläinkirja 8 ja Nuutila: Sillikirja, löytyy jonkin verran tietoa silleistä ja myös niiden kuvia, tosin kaikki löytämäni kuvat olivat melko pieniä. Internetistä löysin melko hyvän kuvan osoitteesta http://www.karesuando.se/fiske/ritade/sill.jpg .
Tervetuloa kirjastoon. Voit kysyä apua tietopalvelusta, neuvomme sinua mielellämme tiedonhaussa.
Kansalaisopistot.fi -verkkosivujen usein kysytyissä kysymyksissä kerrotaan kansalaisopistojen nimien historiasta seuraavasti:
"Mikä ero on kansalaisopistolla, työväenopistolla, aikuisopistolla ja opistolla?
Rakkaalla lapsella on monta nimeä, ja kansalaisopistoilla on pitkä historia takanaan.
Ensimmäiset opistot perustettiin kaupunkeihin, ja ne olivat nimeltään työväenopistoja. Vuonna 1899 perustettu Tampereen työväenopisto on maamme vanhin. Opistotyön levitessä käyttöön otettiin myös sana kansalaisopisto. Ensimmäinen kansalaisopisto-niminen oppilaitos aloitti toimintansa Kuopiossa vuonna 1916. 1960-luvulla kansalaisopistoja perustettiin maaseudulle runsain määrin. Sittemmin kansalaisopisto on muotoutunut tämän sivistysmuodon yleisnimeksi....
Viola-tietokannan mukaan tämä Bernice Petkeren sävellys "Lullaby of the leaves" on levytetty Suomessa instrumentaalina sekä alkuperäisellä nimellä että nimellä "Metsän kehtolaulu". Tyylilaji vaihtelee rautalangasta jazziin. Yhtään laulettua versiota ei löytynyt, ei ainakaan virallisesti julkaistuna versiona.
Vuonna 1932 sävellettyyn lauluun on kyllä olemassa Joseph Youngin tekemät sanat, mutta näyttää siis siltä, että kukaan ei meillä ole lähtenyt sitä suomentamaan.
Heikki Poroila
Warner Music Finland tosiaan lanseerasi vuonna 2013 Suomalaisen musiikin historia -nimisen nettipalvelun, jonka kautta digitoitua aineistoa saattoi kuunnella, jos kuuntelijalla oli Spotify-tili:
https://musicfinland.fi/fi/kuulumisia/suomalaisen-musiikin-historia-digitaalisesti-kuunneltavissa
Tätä sivustoa ei kuitenkaan enää löydy. Kannattaa varmasti ottaa yhteyttä Warner Musiciin asian selvittämiseksi. Yhteystiedot löytyvät alta:
http://www.warnermusic.fi/yhteystiedot/#warner-music-finland
Suomalainen paikannimikirjakaan ei tuntenut Maukari -nimeä. Kotuksen sivustolta sen sijaan löytyi pieni maininta Maukari-nimestä, hakemistossa paikkainnimiä ja paikallistarinoita 1879-1882, Maukarista on maininta Ylivieskan kohdalla ja nimi näyttäisi merkinneen tiettyä, paikallista niitty- ja korpialuetta:
http://kaino.kotus.fi/korpus/nimet/pnpt/viite/Y.php
http://kaino.kotus.fi/korpus/nimet/pnpt/kuvat/0082.jpg
En löytänyt suomennettuna Christina Crawfordin kirjaa Mommie dearest. Kirjan pohjalta on tehty elokuva, jonka suomennettu nimi on Äiti kulta. Jyväskylässä ei ole kirjaa eikä elokuvaa, mutta kummankin voi tilata kaukolainaksi. Näiden teosten kaukolainaus on ilmaista. Tässä linkki Keskikirjastojen kaukolainasivulle:https://keski.finna.fi/Content/info#interlibraryloans Siellä on lisätietoa kaukolainoista ja lomake, jolla voit jättää tilauksen.
Valitettavasti näillä tiedoilla ei löytynyt mitään. Pohdin, voisiko etsimäsi runo olla esimerkiksi Tommy Tabermannin? Hän oli tunnettu ja paljon siteerattu, ja kirjoitti rakkausrunoja. Hän käsitteli tuotannossaan erityisesti rakkautta ja erotiikkaa naisen ja miehen välisessä suhteessa. Tabermann julkaisi paljon, mutta esimerkiksi Niitylle minä sinut veisin ja Tähtiä kämmenellä -kokoelmat sisältävät hänen rakkausrunojaan.
Niitylle minä sinut veisin Helle-verkkokirjastossa: https://helle.finna.fi/Record/helle.715768?sid=3305530092
Tähtiä kämmenellä: https://helle.finna.fi/Record/helle.450908?sid=3305533203
Kanan (tai käärmeen) pään irti pureminen on joskus ollut osa Amerikassa kiertäneitä "geek show" -esityksiä. Se siis on oikea sirkusjuttu.LähteetMerram-Webster: Geek: https://www.merriam-webster.com/dictionary/geekThe New Yorker 29.10.1995: https://www.newyorker.com/magazine/1995/11/06/geek-showsThe Daily Omnivore: https://thedailyomnivore.net/2022/03/13/geek-show/
