Valssiin "Kielon jäähyväiset" on tosiaankin olemassa toinenkin säkeistö, jota en kuitenkaan löytänyt mistään juuri nyt käsillä olevasta nuotista enkä kirjasta, mutta Populaarimusiikin museon (http://pomus.net) Harmony Sistersiä käsittelevässä artikkelissa (http://pomus.net/001714) kerrotaan, että yhtye on levyttänyt version, "jonka suomennoksessa (Kerttu Mustonen) on mukana myös harvoin kuultu toinen säkeistö: ”Onnekkaan ohikiitävän hetken vain / kirkkauden kesän kultaisen nähdä mä sain...”. Tämä versio löytyy ainakin cd-levyltä Harmony Sisters: Harmony Sisters. 2 : Kun on valoisaa taas : 1942-53 (Siboney, p1991, SIBCD2).
Myös Konsta Jylhän lauluun "Vaiennut viulu" on olemassa 3. ja 4. säkeistö, joita ei yleensä ole mukana nuoteissa....
Kirjastojen kokoelmissa ei ole Rai luolapoika –elokuvaa. Elokuva tai elokuvat ovat sarja japanilaisen Shootars Ishinomorin anime-elokuvia, joista ensimmäinen julkaistiin vuonna 1971. Ehkä kannattaisi pyytää Yleisradiota esittämään se uudelleen. Palautteen Ylelle voi jättää tämän linkin kautta:
http://www.yle.fi/palaute/
Hakemalla Joensuun seutukirjaston aineistotietokanta JOKUSESTA asiasanalla "teiniraskaus" löytyy kaunokirjallisuutta ja mm. seuraavat teokset:
Hornby, Nick: Skeittari
WSOY, 2009
Rantsi, Anneli: Kunnes kuolema vapauttaa
Pilot-kustannus, 2008
Sihvola, Seija: Tarinan taika : viestejä maailman lapsilta
Senergia, 2008 (novelli: Hammas ja peikko)
Parsons, Julie: Tiimalasi
Tammi, 2008
Martikainen, Tiina: Petran harha-askel
Myllylahti, 2007
Marttila, Hanna Marjut: Filmi poikki! : ensi-ilta tänään torstaina
Otava, 2007
Teräs, Mila: Sininen huone
Otava, 2006
Kaskiaho, Reija: Rastas
WSOY, 2005
Jacobsson, Anders: Vihaa ja rakkautta
Otava, 2003
Schuurman, Nora: Vahinkorakkaus
Otava, 1998
Matintupa, Tuula T.: Hullu vuosi
Otava, 1993
Jalo, Marvi: Elämän...
Kirjailija Maerja Jalosta löytyy tietoa ainakin seuraavista kirjoista:
- Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 3 / toim. Ismo Loivamaa
- Merja Jalo -bibliografia 1977-1998 / Simo Sjöblom
- Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän
Hyvä tietopaketti hänestä on Helsingin kaupunginkirjaston tekemällä Sanojen aika -sivustolla:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=296&lang=FI
Tietoa sota-ajalta voi löytyä sota-arkistosta http://www.sota-arkisto.fi/. Sota-arkistosssa on mm. asevelvollista laaditut kantakortit.
Sukututkimuksesta on hyödyllisiä linkkejä mm. Siirtolaisuusinstituutin sivuilla osoitteesta
http://www.migrationinstitute.fi/db/links/index.php .
Hakusanalla ”tunneterapia” ei näytä löytyvän ainakaan Helmet-kirjastojen valikoimista oikein mitään. Aiheesta näyttäisi kuitenkin olevan tietoa esimerkiksi Antti Pietiäisen teoksessa ”Tunne, antitunne, perimä : johdanto tunteiden dynamiikkaan” (Natura Medicina, 2013) ja Marja-Liisa Veijosen teoksesta ”Luontaisesti terveeksi” (Edico, 2008).
Ilmeisesti tunneterapialla on läheinen suhde vyöhyketerapiaan. Siihen liittyvää koulusta antavia tahoja löytyy Googlella käyttämällä hakusanoja ”vyöhyketerapia” tai ”tunneterapia” ja ”koulutus”. En anna suoraan linkkejä, jotten tulisi mainostaneeksi mitään koulutusta antavaa tahoa. Vyöhyketerapiasta on myös enemmänkin kirjoja kirjastojen valikoimissa.
Sinänsä lienee ehkä syytä muistuttaa, että...
Ruunaa-sana esiintyy muutamassa itäsuomalaisessa paikannimessä (Ruunaa, Ruunaanjärvi, Ruunaankosket, Ruunaansilmä, Ruunaanselkonen, Ruunaankallio, Ruunaanonsi), mutta näiden nimien alkuperä ei ole selvillä. Äänteellisesti lähtökohdaksi sopisi ehkä venäjän sana struna (soittimen kieli, jänne, pingotettu lanka), josta on saatu karjalan kieleen sruuna (metallilanka, soittimen kieli), mutta tältä pohjalta nimeämismotiivia on kuitenkin vaikea osoittaa. Yhteyden puolesta puhuu kuitenkin se, että 1500-luvulta peräisin olevissa varhaisimmissa karttamerkinnöissä Ruunaa on juuri Struna. 1600-luvun lopulla on kirjattu ruotsinkielinen muoto Runaby, ja Pielisjärven kirkonkirjoissa 1600-, 1700- ja 1800-luvuilla nimestä tavataan satunnaisesti...
Paloniemi on ns. asutusnimilähtöinen sukunimi. Sitä esiintyy sukunimenä mm. Posiolla, Kuusamossa. Alavudella, yleensäkin Länsi- ja Pohjois-Suomessa.
Sukunimistä osa on Salmesta tulleilla siirtolaisilla. Viipurissa ja Heinjoella nimi on vaihdettu Bryggäri - Paloniemi.
Väestörekisterikeskuksen sivustolla voi hakea tilastotietoja etu- ja sukunimistä.
Lisätietoja nimestä on mm. teoksessa Mikkonen: Suomalaiset sukunimet.
Kyseinen laulu on R. Raalan säveltämä Pieni pilvi. Äänitettä laulusta ei löydy. Karkea melodianuotinnos ilman sointumerkkejä löytyy R. Raalan julkaisusta Laululeivonen. Tämän sävelmäkokoelman on julkaissut Kustannusosakeyhtiö Otava useina erillisvihkoina 1912-1930. Joissakin kirjastoissa erillisvihot löytyvät yksiin kansiin koottuna kokoelmana.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan sukunimet Tuovinen ja Tuovila voivat olla peräisin skandinaavisesta miehennimestä Tove tai savolaisalueilla Daavid-nimen kutsumamuodoista Tuovetti ja Tuovikka. Vanhimmat tiedot Tuovisista ovat Savosta 1500-luvulta. Viittauksia Dufving-nimeen ei löytynyt. Suomen sukututkimusseuran (http://www.genealogia.fi/) Hiski-hakuohjelman avulla Suomessa on elänyt muutamia Dufving-nimisiä:
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi
Ehkä asiaa kannattaisi tiedustella Sukututkimusseuran Suku Forumilta:
http://suku.genealogia.fi/
Netistä sivulta www.marinshopen.se (->Motorguiden) pitäisi löytyä perämoottoreiden vuosimallitiedot. En kuitenkaan löytänyt tuota sinun perämoottorin koodia sieltä. Kannattaakin nyt ottaa yhteyttä suoraan Marinekauppaan, puh. 010 548 5605. Myös muilla perämoottoreiden huoltoon erikoistuneilla liikkeillä pitäisi olla käytössään tietokantoja, joista asia selviää. Netistä etsimällä Kotkasta löytyy mm. Extra Marine Oy, joka huoltaa Hondan perämoottoreita (puh. (05) 225 0079, pvk[ät]extramarine.fi).
Osaa vanhoista ylioppilaskokeiden koesuorituksista säilytetään Ylioppilastutkintolautakunnan arkistossa. Äidinkielen koesuoritukset ovat säilyneet vuodesta 1955 ja reaalikokeen vastaukset vuodesta 1961. Näin ollen myös äitisi äidinkielen ylioppilasaineen pitäisi olla tallessa. Aineistoon liittyy kuitenkin käyttörajoituksia, joten lupaa vastauksen katseluun kannattaa tiedustella Ylioppilastutkintolautakunnalta.Lautakunnan yleinen sähköpostiosoite: lautakunta@ylioppilastutkinto.fiTietoa arkistosta esimerkiksi: Ylioppilastutkintolautakunta | Arkistojen Portti
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy paljonkin tietoa Kahlil Gibranista, mutta selvää vastausta kysymykseen, oliko hän kristitty, on vaikea saada.
Seemiläisen kirjallisuudenhistorian luokassa 86.92 olevassa teoksessa "Rakastettu profeetta: Gibranin ja Haskellin kirjeitä", päätekijä Kahlil Gibran, kerrotaan kirjailijan vanhemmista, että he olivat maroniitteja, Rooman paavin alaisia Idän kristittyjä, jotka erosivat latinalaisesta kirkosta siinä, että heillä oli syyriankielinen liturgia ja papistolla oikeua avioitua (s. 15).
"Otavan kirjallisuustieto" luokassa 86.03 kertoo Gibranin olleen libanonilaissyntyinen runoilija ja taidemaalari (s. 241).
"Tietojätti: Gummeruksen suuri tietosanakirja A-Ö" luokassa 03 luonnehtii Gibrania...
Meksikolaisesta ruuasta on olemassa useita kirjoja, joista osassa on vain ruokaohjeita, osassa sekä ruokaohjeita että ruokaperinnettä.
Ruokakulttuuria sisältävät kirjat ja kirjojen saatavuuden saat selville Oulun kaupunginkirjaston Intro-tietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 asiasanoilla ruokakulttuuri Meksiko. Esimerkkejä löytyneistä:
- Huhtala, Ulla: Maailman keittiöt
- Autti, Marja: Makuja maailmalta
- Fernandez, Julia: Cookery around the world
Myös Kultainen keittokirja -sarjassa esitellään muiden maiden ruokakulttuuria.
Hyviä internetosoitteita muiden maiden ruokakulttuureihin on Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloissa http://www.makupalat.fi/resepti2.htm , esim. Matkaile makumaihin http://www.mainio.net/...
Helsingin kaupunginkirjaston kesätyöpaikkailmoitukset tulevat maaliskuussa osoitteeseen http://www.helsinkirekry.fi/StaticHTML/kesatyot.html. Kesällä 2009 otetaan kesäsijaisia kirjastoapulaisen tehtäviin n. 15 ja lisäksi muutamia 16-17 vuotiaita nuoria. Kesätyöpaikkoja voi hakea vain sähköisesti Helsingin kaupungin avoimet työpaikat/kesätyöt sivujen kautta.
Kirjasto Omena puolestaan kuuluu Espoon kaupunginkirjastoon. Espoon kaupungin avoimia työpaikkoja voi etsiä sivustolla https://www.tyonhaku.espoo.fi/
Kysymyksesi on tavallaan erittäin laaja, vaikka tarvitsetkin vain kahta kirjaa. Jos etsit tietokannastamme
( http://www.libplussa.fi/ ) vastausta, voit käyttää asiasanoina sanoja kaunokirjallisuus ja Helsinki, jolloin saat yli tuhat nimekettä käsittävän listauksen. Vastaavasti kaupunkiaiheista maailmankirjallisuutta voit etsiä asiasanoilla kaunokirjallisuus ja kaupungit tai sitten käyttää eri kaupunkien nimiä yhdistettynä sanaan kaunokirjallisuus. Näilläkin hauilla saat varsin mittavia viiteluetteloita.
Tässä kuitenkin esimerkkinä muutamia Helsinki-aiheisia kirjoja, joiden uskoisin sopivan tarkoituksiisi:
Mutka, Allan: Palttoonnappi - Kallion kundin stoori
Joensuu, Matti Yrjänä: Väkivallan virkamies - dokumentaarinen romaani Helsingissä...
Maksusitoumus voidaan myöntää Suomessa asuvalle henkilölle, siis Suomen kansalaiselle tai maahanmuuttajalle, joka on perustoimeentulotuen piirissä. Toimeentulotukisäännöstön mukaan maksusitoumus voi koskea henkilöasiakirjoja, joita ovat "passi, henkilökortti tai muu välttämätön asiakirja". Ajokortti ei ole virallinen henkilöllisyystodistus, joten sitä tuskin luetaan välttämättömäksi asiakirjaksi.
Julkisissa Kelan tilastoissa ei ole sen tason tietoa, kuinka usein, mille asiaksaryhmille tai mihin tarkoitukseen toimeentulotukea myönnetään. Lisää Kelan tilastoja aiheittain: https://www.kela.fi/tilastot-aiheittain
Lisätietoja kannattaa kysyä Migriltä, Kelalta tai poliisilta.
Ilkka Remes ei ole antanut kovin paljon tietoja taustastaan ja käyttää kirjoittaessaan salanimeä, vaikka hänen oikea nimensäkin kyllä tiedetään. Remeksestä löytyy tietoa esimerkiksi seuraavista kirjoista:
- Kotimaisia nykykertojia. 3 (BTJ Kirjastopalvelu, 2000)
- Kotimaisia nykykertojia. 8 (Avain, 2010)
Remeksestä on kirjoitettu myös lehtiartikkeleita, joista voi saada tietoa hänestä. Tässä muutama mahdollisesti hyödyllinen artikkeli:
- Karemaa, Outi: Remes : hätäinen eteläkarjalainen tarinankertoja (Ruumiin kulttuuri 1/1999)
- Rytkönen, Annika: Ilkka Remes - suuri tuntematon (Iltalehti, http://www.iltalehti.fi/viihde/2012122116378637_vi.shtml)
- Salovaara, Kyösti: Ajan hermolla, menneisyyden pauloissa : Ilkka Remes, 50, virittää yhä...
Jouluaiheisia runoja löytyy runsaasti. Lapsuuden Joulu 1-2 (Kirjayhtymä 1979,1980) sisältää perinteisiä joulurunoja ja lauluja. Muita hyviä ovat esimerkiksi Joulu ihanin: joulurunoja (Otava, 1997), Kirja jouluiloksi (Gummerus, 1997) ja Lapsuuden joulu: rakkaimmat joulurunot (Tammi, 2005).
Suomenkielellä tietoa Aasian kirjallisuudesta kannattaa etsiä esim. ns. suurista kirjallisuushistorian sarjoista. Esim. Kansojen kirjallisuus -sarjassa osassa 1 kerrotaan Iranin ja Intian muinaisista teksteistä, osassa 2 näiden käsitellään samojen alueiden lisäksi Japanin ja Kiinan keskiaikaisia tekstejä. Lisäksi ainakin osat 4 ja 10 kannattaa tarkistaa.
Rafael Koskimiehen toimittaman Maailman kirjallisuus -sarjan ensimmäisessä osassa kerrotaan varhaisista teksteistä Itämaistä; mukana mm. Intia.
Kiinan klassisesta runoudesta saat tietoa ainakin Pertti Niemisen kirjasta Mandariini kainalossa.
Jonkinmoista apua saattaisit saada myös Suomennoskirjallisuuden historiasta, jonka toisessa osassa käsitellään mm. Intian, Arabian, Kiinan ja Japanin...
