Opetushallituksen linjauksen mukaan oppilas opiskelee peruskoulun aikana äidinkielen oppimäärän lisäksi vähintään yhden pitkän ja yhden keskipitkän kielen, joista toinen on kotimainen kieli (suomenkielisessä opetuksessa käytännössä ruotsi ja ruotsinkielisessä opetuksessa suomi) ja toinen jokin vieras kieli tai saamen kieli. Saamenkielisessä perusopetuksessa toisen kotimaisen kielen opiskelu ei ole pakollista. Perusopetuslain tuntijakoasetuksessa todetaan, että jos saamenkieliselle, romanikieliselle tai vieraskieliselle oppilaalle opetetaan äidinkielenä omaa äidinkieltä, voi opetuksen järjestäjä päättää, miten kielten opettamiseen käytettävä tuntimäärä jaetaan. Oppilaalle voidaan siis opettaa toisen kotimaisen kielen sijasta suomen tai...
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen johtoryhmä on sopinut, että laina-ja uusimiskiellon alaraja on 10 e.
Maksun tarkoituksena on saada aineisto kiertoon toisten käytettäväksi. Myöhästymismaksun välttäminen on helppoa: verkkokirjastossa uusiminen on mahdollista useimmille asiakkaista, ja ellei tätä mahdollisuutta ole, käy uusiminen myös puhelimitse.
Ahvenanmaan ainoa virallinen kieli on ruotsi. Ahvenanmaan peruskouluissa suomen kielen opiskelu on aina ollut vapaaehtoista, mutta lukioissa aiemmin pakollista. Vuonna 2005 toisesta kotimaisesta kielestä tuli vapaaehtoinen ylioppilaskirjoituksissa, näin myös Ahvenanmaalla. Suomen kieltä voi opiskella valinnaisena aineena viidenneltä luokalta lähtien.
Kansanlaulu Annan ja Pentin laulun sanat löytyvät ainakin alla mainituista kirjoista. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI
- Suuri toivelaulukirja 4
- Suuri kansanlaulukirja: 500 suomalaista kansanlaulua / Koonnut ja sovittanut Olli Heikkilä
- Sata suomalaista kansanlaulua
Kyseessä lienee Nuorisoseuralaismarssi, jonka sanat ja nuotti löytyy Suomen Nuorisoseurojen Liiton sivulta pdf-tiedostona http://www.nuorisoseurat.fi/modules/ContentExpress/img_repository/nuori… .
Hyvä lähdeteos on esim. Yrjo Hosiaisluoman kirja Kirjallisuuden sanakirja (WSOY 2003). Kirja selittää kirjallisuuden termejä antiikista nykypäivään. Realismia käsitellään myös mm. teoksissa Erich Auerbach: Todellisuudenkuvaus länsimaisessa kirjallisuudessa ( Suomalaisen kirjallisuuden seura 1992), AnnaMari Sarajas: Tunnuskuvia:Suomen ja Venäjän kirjallisen realismin kosketuskohtia ja Uudessa valossa: Kirjoituksia realismin kysymyksestä (toimittanut Päivi Lappalainen 1998) . Elokuvasta kattava kirja on Elokuvan historia, tekijänä Peter von Bagh (Otava 1998). Realismia kuvataiteessa käsitellään esim.englanninkielisessä kirjassa Realism, tekijänä Kerstin Stremmel (2004) ja American realism, tekijänä Edward Lucie-Smith (1994) sekä Socialist...
Paljon tietoa vanhoista rahoista löytyy Suomen Numismaattisen Yhdistyksen ja Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta:
http://www.snynumis.fi/
http://www.numismaatikko.fi/
Vanhoista rahoista on kirjoitettu paljon kirjojakin, mm.
- Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas / [työryhmä: Hannu Männistö ... et al.] (uusin painos)
- Suuri suomalainen setelikirja / Onni Viitala
Myös Numismaatikko-lehteä kannattaa seurata.
Verkko-YKL siirtyi vastikään Finto.fi -palveluun. Se löytyy osoitteesta https://finto.fi/ykl/fi/
Finto-palvelun asiakaswikistä löytyy kattava YKL-ohje: https://www.kiwi.fi/display/Asiasanastotjaontologiat/YKL+Ohjeet
Tuntematon sotilas -elokuvan käsikirjoitusta ei ole julkaistu kirjana. Tuntematon sotilas : elokuvapainoksessa on kuvia + ; johdantona Matti Kurjensaaren tutkielma Väinö Linna ja Tuntematon sotilas ; jälkikirjoituksena Eugen Terttulan katsaus Suomen filmiteollisuus oy:n elokuvaan. Kavin elokuva-arkistossa on Laineen ja Mollbergin versioiden käsikirjoitukset. Niitä saa lukea tutkimustarkoituksessa.
Kauhukirjallisuuden vaiheet selviävät hyvin seuraavista lähteistä:
Kirjallisuus, tunteet ja keskipäivän demoni, Suomalaisen Kirjalli-
suuden Seura, 1999 s. 39-63 Ilkka Mäyrä: Nykykauhun iloiset pirut -
kauhukulttuurin muuttuva minähirviö, Missä mennään? Kirjallisuuden
lajeja ja ilmiöitä, Tampereen yliopisto, 1999 s. 48-56 Ilkka Mäyrä:
Riemuitseva hirviö - Pahan voimien poetiikkaa, Haamulinnan perillisiä,
Kirjastopalvelu, 1992 s. 9-39 Matti Savolainen: Gotiikka eilen ja tänään.
Kirjat ovat Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Monipuoliset ja ajantasaiset nettisivut Timo Parvelasta löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämästä Sanojen aika -kirjailijatietokannasta. Sivuilla kerrotaan perustiedot Parvelasta, listataan hänen julkaisunsa ja annetaan tekstinäytteitä. Sivuilla on myös linkkejä kirjailijan kotivulle, hänen haastatteluihinsa ja kirja-arvosteluihin.
Linkki Timo Parvelan esittelyyn Sanojen ajassa löydät tästä osoitteesta: http://kirjailijat.kirjastot.fi/kirjailija.aspx?PersonId=538&PageConten…
Tämän lisäksi katso myös kustannusyhtiö Tammen nettisivut, jossa kirjailijaesittelyn lisäksi listataan hänen teoksensa, teosten käännökset ja hänen saamansa palkinnot. Löydät sivut täältä: http://www.tammi.fi/kirjailijat/kirjailija/64
Hei!
Netistä löytyy useampia kirjallisuussivustoja, joissa on mm. kirja-arvosteluja. Eräs kattavimmista on Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat www.makupalat.fi, jossa on alahakemisto Kirjallisuus. Tämän Kirjallisuus-hakemiston alla on mm. Lasten- ja nuortenkirjallisuus -hakemisto, josta löydät eri nettisivustoja.
Etsimästäsi Marita Hauhian kirjasta "Se eka" on kirjoitettu kirja-arvostelu, jonka löysin Aleksi-tietokannasta. Arvostelu on julkaistu Virke-nimisessä lehdessä v.1989. Tässä tarkemmat tiedot:
Hauhia, Marita
Se eka
Arvostelijat Rantakari, Leena
Virke 1989 ; 5 ; 39
Voit kysyä tätä numeroa omasta kirjastostasi.
Espoon kaupunginkirjaston asiakastyöasemilla olevista artikkelitietokannoista olen löytänyt seuraavat artikkelit:
Salo, Merja: Zen ja taide. Taide 1973/5
Kalha, Harri: Hiljaisuuden estetiikka. Muoto 1993/4 ss.21-25
Krohn, Inari: Tässä ja nyt: Penti Kaskipuro ja puutarha. Taide 1998/5 ss. 40-41
Teoksia:
Pohdin: filosofinen aikakauskirja 6. toim. J. Varto. Tampere 1992.
Zen-mestari Sesshu ja hänen seuraajansa: japanilaista taidetta 1400-1800 luvulta. Helsingin kaupungin taidemuseo näyttelyluettelo 23.8.-12.11.2000
Hintikka, Juha: Zen, taiteet ja taidekasvatus. Sivulaudatur Jyväskylän yliopisto 1986.
Zenbuddhalaisuudesta on kysytty aikaisemminkin tässä palvelussa. Asiasanalla zenbuddhalaisuus löytyy arkistosta vastaus:
"Alan W. Watts...
Toimittaja Jakke Tiainen on minäkertoja Mari Mörön kirjassa Pulukeikka. Hänen ulkonäköään ei kuvailla kirjassa, joten täytyy käyttää mielikuvitusta. Joitakin viitteitä on hänen pukeutumisestaan. Hänellä on samettihousut (s. 31) ja parhaimpiinsa pukeutuneena hän on lankannut kenkänsä mustalla tussilla ja hangannut margariinilla (s. 76). Hänen pojallaan on valkoista tukkaa kuin ylikukkineella horsmalla ja ginipullon etiketin väriset silmät (s. 60). Jospa tästä voisi jotain päätellä toivoen, että omena ei ole pudonnut kauas puusta.
Porstua-verkkopalvelu otettiin pois käytöstä viime vuoden toukokuussa tietoturvasyistä. Järjestelmä oli jo niin vanhentunut ettei sitä ollut järkevää pitää yllä. Tänä keväänä on tulossa uudet Porstua- sivut, jotka on tehty Omeka-järjestelmällä. Porstuasta löytyvät myös Seinäjoen kaupunginkirjaston Laari-artikkeliviitetietokannan viitteet. Sivusto on siirretty Seinäjoen kaupunginkirjaston palvelimelle ja mahdollisesti jo tämän kuun aikana saamme julkaistua sivut. Julkaisupäivää ei ole kuitenkaan vielä lyöty lukkoon.
Kilpisjärvellä sijaitsevan kolmen valtakunnan rajapyykin nimi on proosallisesti Kolmen valtakunnan rajapyykki.
Kolmen valtakunnan rajapyykki (kilpisjarvenretkeilykeskus.fi)
Martti Seppälän Juorulaulun sanat löytyvät nuottikokoelmasta Siikajokilaakson laulukirja (julk. Siikajoen kotiseutu- ja kulttuuriliitto, 1993).
Nuottikokoelmaa on ainakin Oulun kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Tällä hetkellä voimassa olevien HelMet-kirjastojen (eli Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen) käyttösääntöjen mukaan myöhässä palautetusta lasten aineistosta ei peritä myöhästymismaksua. Aikuisten aineistosta myöhästymismaksu on tällä hetkellä 0,20 € / vrk (enintään 6,00 € / kpl).
(Lasten aineisto ei tarkoita lasten kirjastokortilla lainassa olevaa materiaalia, vaan kirjaston tietokannassa lasten aineistoksi määriteltyä materiaalia.)
Myöhässä olevasta teoksesta lähetetään ensimmäinen muistutus 14 vuorokauden kuluttua eräpäivästä, paitsi videokasetista ja DVD-levystä 7 vuorokauden kuluttua eräpäivästä. Toinen muistutus lähetetään 28 vuorokauden kuluttua eräpäivästä.
Kirjasto siirtää saatavansa perintätoimiston...
