Tekijänoikeudellisesti vapaata musiikkia, jota voi ilman lupia käyttää vapaasti, on kaikki sellainen musiikki, jonka (a) säveltäjän ja sanoittajan kuolemasta on kulunut vähintään 70 vuotta ja jonka (b) levytyksen julkaisemisesta on vähintään 50 vuotta. Tällaisia ovat esimerkiksi useimmat historialliset äänitteet vanhojen mestareiden sävellyksistä. Populaarimusiikissa täysin vapaata aineistoa on vähemmän, koska yleensä säveltäjien kuolemasta ei ole ehtinyt kulua 70 vuotta. Kansanmusiikki on pääosin vapaata, kunhan levytyksen julkaisemisesta on tuo 50 vuotta kulunut. Kaikissa isoissa kirjastoissa on tällaista aineistoa, tervetuloa tutkimaan.
Alla muutama sirkusaiheinen kuvakirja, joissa esiintyy myös pelle:
- Klovnit Pulla ja Pitko / kirjoittanut Penny Dolan ; kuvittanut Bruno Robert
- Sirkus saapuu kirjastoon / Markus Majaluoma
- Miina ja Manu sirkuksessa / Jari Koivisto
Myös nämä ovat kuvakirjoja sirkuksesta:
- Pikku Papun värikäs sirkus / Liisa Kallio
- Sirkuskoira Roope ja Rops / Tuula Pere, taiteilija Francesco Orazzini
- Sirkuspoika Oliver -kirjat / Marjut Luukkonen, Veera Miettinen, taiteilija
Kirjat saa lainaan Lumme-kirjastoista:
https://lumme.finna.fi/
EL751226-sarjanumerolla varustettu Singer on valmistettu vuonna 1956 Clydebankin tehtaassa Skotlannissa. Lisätietoa löytyy täältä:
Singer Dating - by serial number (ismacs.net)
Ompelukoneen arvoa koskevaan kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla aiemminkin. Hinta riippuu paljon laitteen kunnosta ja saatavuudesta. Esimerkiksi eBay-myyntipalstalla vanhojen Singereiden hinnat liikkuvat muutamista kymmenistä euroista satoihin euroihin.
Lähteet ja lisätietoa:
How old is your Singer Sewing Machine? - Singer Outlet
Singer sewing machine serial number decoder. Date a Singer sewing machine by serial number (serial-number-decoder.com)
Turun kaupunginteatteri toimi evakossa kahdeksan vuotta Konserttitalolla vuodesta 1954 vuoteen 1962, joten kyseinen näytös on ollut Konserttitalolla. Sen sijaan mistä näytelmästä oli kyse, on vaikea sanoa. Sinä syksynä oli useita ensi-iltoja:Mika Waltari: Yövieras 8.9.1961Eckhardt, Fritz: Velipuolet Wienissä 30.9.1961Gibson William: Ihmeidentiekijä 13.10.1961Lähteet:Terho Henri: Teatteria Turussa 1940-luvulta 1970-luvulle (2006)Turun kaupunginteatterin ohjelmiston ensi-illat 1960-1969 https://tkteatteri.fi/ohjelmisto/esitysarkisto/ensi-illat-1960-69/
Hallitusta muodostettaessa ministerivalintoihin vaikuttavat pätevyys ja sen lisäksi alueellisuus. Ministereiden olisi hyvä edustaa Suomea maantieteellisesti mahdollisimman hyvin eri puolilta. Lisäksi ministerivalinnoissa on kyse myös palkitsemisesta esimerkiksi hyvästä työstä puolueensa kansanedustajana.Sopivia ministerikandidaatteja saattaa olla useita, enemmän kuin hallituksen kokoonpanoon kuuluvalla puolueella on ministeripaikkoja. Tämä on yksi syy, miksi ministereitä vaihdetaan esimerkiksi juuri hallituskauden puolivälissä. Molemmat saavat näin ministerisalkun. Ministereiden vaihto kesken hallituskauden on jo pitkään käytössä ollut toimintatapa.Tietoa kansanedustajan eläkkeestä ja sopeutumisrahasta...
Voisiko kyseessä olla Lumikki-kirja? Kirja on pop-up-kirja, jossa on kuva muun muassa Lumikista lasiarkussa, kuvia löytyy tästä myynti-ilmoituksesta, https://auctionet.com/fi/2225339-lastenkirja-pop-up-kirja-lumivalkoinen…. Kannessa on pyöreä aukko, joka on peili, jossa näkyy Lumikki. Finna.fi:stä löytyvät tämän kirjan tiedot, julkaisija on Tammi, sarja Tammen isot kultaiset kirjat ja teksti on Marjatta Kurenniemen. Sitä ei näytä olevan oikein missään lainattavissa, https://finna.fi/Record/fikka.3569071?sid=5189071457 .
Sisko Istanmäen romaanista Liian paksu perhoseksi on tehty elokuva ja sitä on esitetty myös näytelmänä useissa paikoissa. Lisätietoja http://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/05/27/liian-paksu-perhoseksi
Tampereen työväenteatterissa on vuonna 2010 esitetty musiikkinäytelmää Kilon paloina http://www.ttt-teatteri.fi/ohjelmisto/kilon-paloina
Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry ylläpitää näytelmäkirjastoa http://www.sunklo.fi/toiminta/n%C3%A4ytelm%C3%A4kirjasto . Heiltä voi myös tiedustella.
HelMet-kirjastot kokeilevat 1.6.2007–30.11.2007 välisenä aikana lähinnä klassista musiikkia tarjoavan Naxos Music Libraryn soveltuvuutta kirjaston musiikkipalveluihin (ks. http://www.helmet.fi/screens/naxos_fin.html).
Muutoin ei toistaiseksi ole mahdollista saada elokuvia eikä musiikkia maksutta katsottavaksi tai kuunneltavaksi kirjaston välityksellä, ei kirjaston koneella eikä omalla koneella. Toistaiseksi kirjaston määrärahat uppoavat lainattaviin esine-tallenteisiin. On kuitenkin selvää, että tulevaisuudessa samat sisällöt tullaan välittämään asiakkaille myös sähköisesti. Aivan lähiaikoina tämä ei kuitenkaan toteudu - mm. tähän liittyvät tekijänoikeudelliset ja taloudelliset ongelmat ovat monimutkaiset.
Voisiko se olla Eric Hillin kirjaan perustuva piirretty, koirahahmosta nimeltään Tippen. Se on ainakin esitetty kerran Buu-klubben lastenohjelmassa? Mitään muuta emme täällä valitettavasti keksi.
Kirjastojärjestelmässä on tällä hetkellä ohjelmistovirhe, jonka vuoksi lainojen uusiminen ei onnistu Helmetissä jos varauksia on 50. Voit soittaa omaan kirjastoosi, ja pyytää virkailijaa uusimaan lainat.
Ohjelmistovirhe pyritään korjaamaan mahdollisimman pian.
Aaro Hellaakosken runo Ilon pyyntö kokoelmasta Jääpeili (1928) alkaa juuri noilla sanoilla.Voit lukea koko runon Kansalliskirjaston digitoimasta Jääpeili-teoksesta:https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925621?page=29
Kyseistä runoa en tunnistanut enkä löytänyt hakemistoista. Tyyli toi mieleeni Immi Hellénin, mutta hyllyssämme olevista hänen runoistaan en tuollaista löytänyt. Kansalliskirjaston Etusivu - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto ja Finnan Hakupalvelu | Arkistot, kirjastot, museot | Finna.fi haut eivät tärpänneet, mutta niitä voisit kokeilla itsekin. Säkeet kirjoittanut tyttö oli lotta, joten kysymäsi runo voisi olla ilmestynyt esimerkiksi Lotta Svärd -lehdessä (ilmestyi 1928 - 1944). Lehti ei sisälly Vaski-kirjastojen kokoelmin. Ks. mainitusta lehdestä tarkemmin Lehdet - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto. Osa vuosikerroista on digitoitu. Lukukappaleita voit tiedustella myös Turun yliopiston ja Åbo Akademin kirjastoista...
Kaivattu kirja voisi olla Joyce Strangerin Paimenkoira Rex (Tammi, 1967). Skotlantiin sijoittuvassa tarinassa Johnny-poika saa haltuunsa villinä syntyneen bordercollien pennun.
"Valkoisen diskurssin" mukaista kaunokirjallisuutta on vaivattomimmin löydettävissä välittömästi sodan jälkeen sekä 20- ja 30-luvuilla kirjoitettujen teosten joukosta. Termi on peräisin Elina Martikaisen tutkimuksesta Kirjoitettu sota. Tässä muutama esimerkki:
Maila Talvio, Kurjet
"Talvion teos edustaa valkoista arvomaailmaa painottaen sodan luonnetta vapaussotana. Päähenkilönä on kirkkoväärtin tytär Riikka Tuuna, joten teosta voi pitää yrityksenä valaista sotaa erityisesti valkoisen naisen näkökulmasta."
Joel Lehtonen, Kuolleet omenapuut
"Joel Lehtosen novellikokoelma Kuolleet omenapuut kuvaa itäsuomalaisen pikkukaupungin -- herrasväkeä ja ympäröivän maaseudun rahvasta. Sota on aiheena kokoelman viimeisissä novelleissa Muttisen Aapeli...
Suomeksi kirjoitettuja varhaisnuorille suunnattuja vain elektroniikkaa käsitteleviä kirjoja ei tunnu löytyvän. Elektroniikkaa esitellään M.Johnsonin teoksessa "Keksijän kirja" ja jonkin verran myös David Macaulayn kirjassa "Kuinka kaikki toimii".
12-vuotias on sikäli hyvässä iässä, että kykenee ymmärtäen lukemaan myös vanhemmille suunnattuja kirjoja kuten yläasteen fysiikan kirjoja, jotka ovat useimmiten asiantuntevasti ja kiinnostavasti kirjoitettu.
Samoin kannattaa tutustua keksintöjä käsitteleviin yleisteoksiin, esimerkkinä "Kaiken maailman keksinnöt" ja tekniikan yleisteoksiin, esimerkkinä 8-osainen Tek - tekniikan tietokeskus.
Kysy lähikirjastostasi mitä kirjoja siellä on paikalla ja mihin luokkiin ne on sijoitettu. Valitettavasti...
Pahoittelen, että vastaus on hieman viipynyt; ilmeisesti kukaan vastaajista ei ole oikein ymmärtänyt kysymystä. En itsekään pysty varmuudella sanomaan, mistä voisi olla kyse, koska varaustoiminnossa ei ole tiettävästi ollut mitään vikaa.
Katsoin lainaajatietojanne asiakasrekisteristämme. Tiedoissanne näkyy yksi peruttu varaus ja se on ollut James Pattersonin teoksesta Kolmas aste. Tämän varauksen olette itse peruuttanut HelMet-verkkokirjaston kautta 14.10.09 klo 14:17. Olisiko mahdollista, että olisitte esim. yrittänyt vaihtaa varauksen noutokirjastoa ja erehdyksessä rastittanut tässä yhteydessä ruudun "Poista"?
Mainitsemastanne aikaisemmasta tapauksesta ei rekisterissä enää ole tietoja, joten siitä pystyn sanomaan vielä vähemmän....
Wikipedian artikkelin perusteella tämä "Vastarintaopas" on käännös sveitsiläisestä kirjasta, jonka alkuperäistä nimeä kukaan ei tunnu tietävän. Pertti Riutan tekemä suomennos on julkaistu Ranskassa, mistä se ei ole kulkeutunut esimerkiksi Kansalliskirjaston kokoelmaan. Suojelupoliisilla epäilemättä on käännöksestä kopio ajalta, jolloin Riutta ja Heikki Eskelinen tuomittiin ehdottomaan vankeuteen vakoilusta Ranskan hyväksi (1984). Yhtä epäilemättä Suojelupoliisi ei ole halukas tällaista dokumenttia lainaamaan ulkopuolisille, vaikka kukaan ei kiellä kysymästä. Suomalaisissa kirjastoissa sitä ei ole.
Heikki Poroila
