Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan sukunimet Tuovinen ja Tuovila voivat olla peräisin skandinaavisesta miehennimestä Tove tai savolaisalueilla Daavid-nimen kutsumamuodoista Tuovetti ja Tuovikka. Vanhimmat tiedot Tuovisista ovat Savosta 1500-luvulta. Viittauksia Dufving-nimeen ei löytynyt. Suomen sukututkimusseuran (http://www.genealogia.fi/) Hiski-hakuohjelman avulla Suomessa on elänyt muutamia Dufving-nimisiä:
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi
Ehkä asiaa kannattaisi tiedustella Sukututkimusseuran Suku Forumilta:
http://suku.genealogia.fi/
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy paljonkin tietoa Kahlil Gibranista, mutta selvää vastausta kysymykseen, oliko hän kristitty, on vaikea saada.
Seemiläisen kirjallisuudenhistorian luokassa 86.92 olevassa teoksessa "Rakastettu profeetta: Gibranin ja Haskellin kirjeitä", päätekijä Kahlil Gibran, kerrotaan kirjailijan vanhemmista, että he olivat maroniitteja, Rooman paavin alaisia Idän kristittyjä, jotka erosivat latinalaisesta kirkosta siinä, että heillä oli syyriankielinen liturgia ja papistolla oikeua avioitua (s. 15).
"Otavan kirjallisuustieto" luokassa 86.03 kertoo Gibranin olleen libanonilaissyntyinen runoilija ja taidemaalari (s. 241).
"Tietojätti: Gummeruksen suuri tietosanakirja A-Ö" luokassa 03 luonnehtii Gibrania...
Ensimmäiseksi sinun kannattaa mennä oman kotipaikkakuntasi kirjaston musiikkiosastolle ja
ja katsoa mitä sieltä löytyy. Internetin kautta voit etsiä kirjastoissa olevia nuotteja
Finna.fi:n kautta kohdasta maakuntakirjastot. Jos kiinnostavaa aineistoa löytyy muualta kuin kotikuntasi kirjastosta, voit todennäköisesti kaukolainata nuotteja kirjastosi kautta.
Verkosta nuotteja löytyy Makupalat.fi:stä, Nuotit, https://www.makupalat.fi/fi/k/125672/hae?category=125685&sort=title&ord…
ja Musiikkikirjastot.fi:stä, Nuotteja netistä, https://www.musiikkikirjastot.fi/kuuntele-musiikkia/nuotteja-netista/.
Lars Sund on kirjoittanut seuraavat teokset:
Ögonblick (1974), Natten är ännu ung (1975), Vinterhamn (1983), Colorado Avenue (1991; suom. Colorado Avenue 1992), Lanthandlerskans son (1997; suom. Puodinpitäjän poika 1998).
Sinun kannattaa tulla kirjastoon käymään saadaksesi tietoja kirjailijasta ja tutustuaksesi saatavissa olevaan materiaaliin. Porin kaupunginkirjaston lehtiartikkelikokoelmasta löytyy muutama artikkeli Lars Sundista. Voit kysyä tietopalvelusta myös kirja-arvosteluja.
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyivät mm. seuraavat viitteet:
Hämäläinen, Timo: Lars Sund on omassa kunnassaan johtaja, sielunhoitaja ja kylähullu (Helsingin Sanomat 17.8.1997); Carlson, Kristina: Colorado Avenue (Suomen Kuvalehti 1992, nro 36, s. 70; kirja-...
Meksikolaisesta ruuasta on olemassa useita kirjoja, joista osassa on vain ruokaohjeita, osassa sekä ruokaohjeita että ruokaperinnettä.
Ruokakulttuuria sisältävät kirjat ja kirjojen saatavuuden saat selville Oulun kaupunginkirjaston Intro-tietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 asiasanoilla ruokakulttuuri Meksiko. Esimerkkejä löytyneistä:
- Huhtala, Ulla: Maailman keittiöt
- Autti, Marja: Makuja maailmalta
- Fernandez, Julia: Cookery around the world
Myös Kultainen keittokirja -sarjassa esitellään muiden maiden ruokakulttuuria.
Hyviä internetosoitteita muiden maiden ruokakulttuureihin on Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloissa http://www.makupalat.fi/resepti2.htm , esim. Matkaile makumaihin http://www.mainio.net/...
Helsingin kaupunginkirjaston kesätyöpaikkailmoitukset tulevat maaliskuussa osoitteeseen http://www.helsinkirekry.fi/StaticHTML/kesatyot.html. Kesällä 2009 otetaan kesäsijaisia kirjastoapulaisen tehtäviin n. 15 ja lisäksi muutamia 16-17 vuotiaita nuoria. Kesätyöpaikkoja voi hakea vain sähköisesti Helsingin kaupungin avoimet työpaikat/kesätyöt sivujen kautta.
Kirjasto Omena puolestaan kuuluu Espoon kaupunginkirjastoon. Espoon kaupungin avoimia työpaikkoja voi etsiä sivustolla https://www.tyonhaku.espoo.fi/
Hatsa on baarimestari Uudessa Apteekissa (viralliselta nimeltään Seurusteluravintola Kaskenkatu 1), joka on Markku Haapion Vareksen Turku -oppaan mukaan Mäen Vares-kirjojen eräänlainen keskipiste. "Siellä harvemmin tapahtuu mitään mainittavaa, mutta se on kaikkien tarinoitten alku- ja loppupiste, solmukohta, suvantopaikka ja kiitorata." Kyypakkaus taas on Vareksen ystävä alamaailmasta, "kaveri kadun varjoisalta puolelta", "mies, jolla ei ollut verokirjaa eikä velkaista tiilitalonpätkää". Molemmat ovat tuttuja henkilöitä Vares-sarjan aikaisemmista kirjoista.
Kollega oli keskustellut lääketieteen toimittajatuttavansa kanssa. Hänen mielestään hedelmiä eikä vihanneksia voi syödä liikaa.
Netistä löyty artikkeli, joka sivuaa jonkin verran aihetta http://www.talouselama.fi/tyoelama/article163031.ece . Tuntematon bloggaaja Kuntoguru-sivulla viittaa torjunta-aineisiin ja arvelee, että niiden vuoksi vihanneksia ja hedelmiä voisi syödä liikaa, http://kuntoguru.blogspot.com/2010/01/voiko-hedelmia-syoda-liikaa-kunto… .
Valion sivuilla on artikkeli lisä- ja säilöntäaineista, jossa myös otetaan esille kysymys siitä, voiko niitä saada liikaa. Sivulla todetaan vain, että Suomessa lisäaineiden saanti on hyväksyttävällä tasolla ja että lisäaineet käyvät läpi tarkan hyväksyntäprosessin ennen kuin ne...
Microsoftin omien tukisivujen mukaan Windows-käyttöjärjestelmän päivittäminen versioista 7 tai 8.1 versioon Windows 10 onnistuu hankkimalla Windows 10 -käyttöjärjestelmän.
Uuden käyttöjärjestelmän hinta vaihtelee asennettavista ominaisuuksista sekä järjestelmää myyvistä kauppiaista riippuen noin 10–200 euron välillä. Näissä kuitenkin kannattaa olla tarkkana, millä tavalla käyttöjärjestelmä toimitetaan. Toimitustavat vaihtelevat, järjestelmä voidaan toimittaa esimerkiksi USB-tallennuslaitteella tai sähköpostin kautta aktivoitavalla lisenssikoodilla.
Käyttöjärjestelmiä ei voi päivittää enää ilmaiseksi Windows 10 -versioon, koska Microsoftin mukaan "Windows 10:n maksuton päivitysmahdollisuus Windows 10:n hankinta (GWX) -sovelluksella...
Suurin osa Suomessa viljellyistä kasvilajikkeista on saapunut tänne ulkomailta jossain kohtaa, esimerkiksi peruna saapui 1700-luvulla. Muinaistulokkaiksi, eli lajikkeiksi jotka ovat saapuneet Suomeen ennen 1600-lukua, voidaan laskea ainakin viljat (kaura, ohra, ruis, vehnä), tattari, nauris, härkäpapu ja herneet. Muita pitkään kasvatettuja vihanneksia ovat kaali, lanttu, palsternakka, porkkana, sipuli, peruna ja punajuuri, jotka joko saapuivat 1600-luvun jälkeen tai joiden saapumisajankohtaa en onnistunut löytämään.
Lisää viljojen historiasta: https://syotavakaupunki.fi/maanviljelyn-historian-vaiheita-suomessa/
Tietoa 1700-luvun viljelyksistä: https://suomisyojajuo.fi/2020/01/03/pihapellon-perukoilta/
Eduskunnan kirjaston periaatteena on, ettemme tee lain sisällön tulkintaa. Ohjaamme asiakkaat ainoastaan tietolähteiden pariin.
Tässä tapauksessa ajantasainen Tekijänoikeuslaki löytyy Finlexistä: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
Kirjailijan tekijänoikeuteen voi tutustua täällä:
https://kirjailijaliitto.fi/kirjailijalle/tekijanoikeus/
https://www.sanasto.fi/kirjallisuuden-tekijanoikeudet/
Kansalaisille tietoa tekijänoikeuksista löytyy täältä:
https://tekijanoikeus.fi/
Suomenkielellä tietoa Aasian kirjallisuudesta kannattaa etsiä esim. ns. suurista kirjallisuushistorian sarjoista. Esim. Kansojen kirjallisuus -sarjassa osassa 1 kerrotaan Iranin ja Intian muinaisista teksteistä, osassa 2 näiden käsitellään samojen alueiden lisäksi Japanin ja Kiinan keskiaikaisia tekstejä. Lisäksi ainakin osat 4 ja 10 kannattaa tarkistaa.
Rafael Koskimiehen toimittaman Maailman kirjallisuus -sarjan ensimmäisessä osassa kerrotaan varhaisista teksteistä Itämaistä; mukana mm. Intia.
Kiinan klassisesta runoudesta saat tietoa ainakin Pertti Niemisen kirjasta Mandariini kainalossa.
Jonkinmoista apua saattaisit saada myös Suomennoskirjallisuuden historiasta, jonka toisessa osassa käsitellään mm. Intian, Arabian, Kiinan ja Japanin...
Lauri Pohjanpään runo "Kalajuttu" on alkuruno 10-osaisesta sikermästä "Eriskummainen uni merikäärmeestä" ja se julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa "Sininen hämärä" vuonna 1933.
"Kalajuttu" löytyy kokonaisuudessaan esimerkiksi teoksista "Lausuntarunoja nuorelle väelle" (toim. Eero Salola, 1949) ja "Viides lukukirjani" (toim. Laurinen, 1955).
Lähteet:
https://finna.fi
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Lausuntarunoja nuorelle väelle (toim. Eero Salola, 1949)
Viides lukukirjani" (toim. Laurinen, 1955)
Painetuista lähteistä ei löytynyt tietoja Pentikin astiastojen hinnoista. Kirjoissa: Helanderillla huudettua 2001-2003 ei ollut Pentikin tuotteita. Pentik-yhtiön kotisivulla on esitelty vain myynnissä olevia tuotteita.
Hinnan selvittämiseksi täytyisi varmaan käydä Pentikin liikkeessä tiedustelemassa asiaa tai jonkin antiikki- tai vanhojen tavaroiden liikkeen asiantuntijalta.
Yleisradion palauteyhteystiedot löytyvät Ylen nettisivuilta: Mielipiteesi on tärkeä – anna palautetta Ylelle – Usein kysyttyä – yle.fiKyseisellä sivulla on myös ohjeet, mitä palautteita voi lähettää minnekin. Sivulla olevan linkin kautta pääset asiakaspalvelun lomakkeille kirjoittamaan oman palautteesi.
Laalo, joka on karjalainen sukunimi, perustuu ortodoksiseen nimeen, jonka venäläisiä muotoja ovat Lala, Falalei ja Fallelei. Laalo-nimeä on esiintynyt ainakin Joutsenossa ja Kirvussa. Lähde Mikkonen, Pirjo: Sukunimet.
Eroottista kirjallisuutta voi hakea nettisivuiltamme www.helmet.fi. Hakusanoiksi voi laittaa erotiikka and kaunokirjallisuus, jolloin saa listan kirjoista. Sieltä voi valikoida itselle sopivaa kirjallisuutta.
Tässä joitain klassikkoja:
Henry Millerin teokset, esim. Kravun kääntöpiiri, Kauriin kääntöpiiri, Sexus
Charles Bukowskin teokset, esim. Kaupungin kaunein nainen (novelleja)
D.H. Lawrencen Lady Chatterleyn rakastaja
Markiisi de Saden Justine eli Hyveellisen neidon kovat kokemukset
Vladimir Nabokovin Lolita
Marguerite Duras'n teokset.
Suuren suosion on saavuttanut tuore E. L. Jamesin Fifty Shades, joka on suomennettu ja on jo kirjastoissakin. Kirjastossa joutuu tällä hetkellä tätä teosta jonottamaan, varauksia on runsaasti.
Poststrukturalismi tai jälkistrukturalismi on filosofinen suunta, joka syntyi Ranskassa 1960-luvulla kriittisenä reaktiona strukturalismin objektiivisuus- ja laaja-alaisuusvaatimuksia vastaan. Se tähdentää mm. tulkinnan ja totuuden subjektiivisuutta. Ranskassa suuntaa hiipui jo 1970-luvulla, mutta sen merkitys angloamerikkalaisen kulttuurin piirissä kasvoi 1980- ja 1990-luvuilla. (Lähteet: Hosiaisluoma, Yrjö: Kirjallisuuden sanakirja, WSOY, 2003 ja Factum 6, Weilin & Göös, 2005)
Poststrukturalismi liittyy läheisesti postmodernismiin. Kysymyksiin postmodernismista kirjallisuudessa on vastattu Etätietopalvelussa aiemmin. Näitä kysymyksiä ja vastauksia pääsee selaamaan arkistosta. Sen osoite on http://www.kirjastot.fi/ . Hakuruutuun...
