Tiedonhaku aiheestasi antoi niukanlaisesti viitteitä. Hain pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet -aineistohausta, Helsingin yliopiston Helka-tietokanasta ja Aleksista, joka on kotimainen artikkeliviitetietokanta.
Seuraavassa haun tulokset, joita on siis yksi kirja ja kaksi lehtiartikkelia.
- Välimäki, Anna-Leena
Lasten hoitopuu: lasten päivähoitojärjestelmä Suomessa 1800- ja 1900-luvulla, Suomen kuntaliitto 1999
Tämä kirja löytyy Helmet -aineistohausta (http://www.helmet.fi) .
Artikkelit:
-Kinos, Jarmo
Päivähoitoalan ammateilla kirjava koulutushistoria, Lastentarha, 1995/4, (s. 52-54)
- Välimäki, Anna-Leena ja Rauhala, Pirkko -Liisa:
Lasten päivähoidon taipuminen yhteiskunnallisiin murroksiin Suomessa,...
Kaikki kolme runoa löytyvät teoksesta Haahti, Hilja: Valittuja runoja (2.laaj.p. Otava 1926). (Häilyvä pisara on nimeltään Päilyvä pisara.)
Mikäli et omista lähikirjastoistasi tätä teosta löydä, voit pyytää kirjastoasi tilaamaan sen kaukolainana, esim. täältä Hämeenlinnasta.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Laitinen” perustuu muinaiseen germaaniseen henkilönnimeen, josta ovat peräisin esimerkiksi nimet ”Laitha” ja ”Laitu”. Nimen ”Laitinen” ja sen rinnakkaismuotojen ensimmäiset kirjalliset merkinnät ovat peräisin 1500-luvulta.
Tuntuu aika epätodennäköiseltä, että paikannimen ”Laitse” taustalla olisi sama germaaninen henkilönnimi. Osoitteesta http://www.laitseloss.ee/en/ löytyvä sivusto kertoo, että sen saksankielinen nimi on ”Laitz”. Saman lähteen 1200-luvulla nimi on esiintynyt muodossa ”Ladise”.
Hiukan tietoa löytyy nettisivulta http://www.raahe.fi/~sya/culture/kirj14.html . Jorma Nenonen on Antinkankaan koulun rehtori, koulun sivuilla on hänen sähköpostiosoitteensa jnenonen@raahe.fi. Voit varmaankin esittää hänelle sähköpostitse kysymyksiä. Nenosen Sakke-kirjoja on sekä Gummeruksen ( http://www.gummerus.fi ) että WSOY:n ( http://www.wsoy.fi ) kustantamina, mahdollisesti kustantajat pystyvät antamaan tietoja hänestä. Kysy myös lähimmästä kirjastostasi Kirjallisuusarvosteluja-lehteä, joka sisältää arvosteluja lasten- ja nuortenkirjallisuudesta. Joskus näissä arvosteluissa on myös henkilötietoja.
Kannattaisi varmaan tutustua kirjaan ’Karjala Lahdessa’. Takakannen tekstin mukaan kirja kuvaa nykylahtelaisten tutkijoiden silmin kaupungin karjalaistumista. Kirjassa ” karjalaisuutta tarkastellaan monipuolisesti evakuoinnin, asuttamisen, rakennustoiminnan, arjen ja jälkipolven näkökulmista sotien jälkeisessä Lahdessa”.
Karjala Lahdessa / toim. Marja Huovila & Terhi Willman. Palmenia-kustannus 2005. HelMet-kirjastojen ainoa kappale löytyy Itäkeskuksen kirjastosta. http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=karjala…
Myös Lahden historiassa on lyhyt luku Karjalan siirtoväestä. Alaotsikkoina mm. Lähtöalueet ja Syyt Lahteen muuttoon.
Lahden historia / toim. Jouko Heinonen. Lahden kaupunki 1980. Kirja kuuluu...
Anna-Leena Härkösestä löytyy tietoja ainakin kirjoista: Kotimaisia nykykertojia, BTJ Kirjastopalvelu, 1997, ISBN 951-692-397-6 s.45-46 ja Tulusto Esko: Elämää Suomessa : henkilögalleria, Weilin+Göös, 1990, ISBN 951-35-4768-X s. 71-74 sekä videolta: Kirjailijan puhetta 6 : Annaleena Härkönen, 1991.
Internetistä kirjailijasta löytyy tietoja osoitteesta: http://www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat/990525-174643.html.
Viralliset pohjoismaiset hotellisäännöt ovat liitteenä esimerkiksi Editan julkaisemassa teoksessa "Hotelli palveluiden tuottajana" (toim. Jouni Alén, Carola Nenonen, Tea Savola ja Leena Uusimäki, 1997). Säännöissä käydään läpi mm. varaukset ja vahvistukset sekä peruutukset ja saapumatta jättämiset. Kirjan saatavuustiedot Helsingin kaupunginkirjastosta näkee osoitteesta http://www.helmet.fi/
Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR:n mukaan ns. kansainvälisiä hotellisääntöjä käytetään alan yritysten kesken, ja nämä säännöt ovat vain SHR:n jäsenten käytettävissä.
SHR:stä suositeltiin tässä yhteydessä Mirja Rautaisen teosta "Hotellivaraukset", josta on uudistettu painos vuodelta 2000. Kirja on lainattavissa Helsingin kaupunginkirjastosta.
Vantaan kaupungin kirjastoautomaatioyksikön tietojärjestelmäasiantuntija vastaa, että tulostusjärjestelmät ovat erilaisia eri Helmet-kaupungeissa, eivätkä ne ole osa kirjastojärjestelmää. Kirjastokorttiin ei olla näillä näkymin lisäämässä kyseistä toimintoa. Helmet-kirjasto on Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan yhteinen.
Aiheesta voisi tietää Akustinen Seura ry tai oppilaitokset, joissa opiskellaan akustiikka. https://www.akustinenseura.fi/seura/yhteystiedot/
https://www.akustinenseura.fi/koulutus/
Myös Suomen Eristysyhdistys Ry:ltä kannattaa kysyä.
https://www.suomeneristysyhdistys.fi/fi/
Opinnäytetyö huoneistojen välisten seinien akustiikasta.
https://www.theseus.fi/handle/10024/144241
Lyhdyt ovat olleet rakennuksen valmistumisesta saakka paikoillaan. Ne näkyvät osana jo piirustussuunnitelmia ennen rakennuksen tekemistä. Vuonna 2013 niihin uusittiin valotekniikka, jolloin myös lyhdyistä tehtiin kopio ja vanhat annettiin museoomme. Alla olevassa blogitekstissä on kerrottu asiasta. Kokoelmissamme säilytämme kolmea alkuperäistä ja yhden sijaintipaikka on Visavuoren museo johon lahjoitimme sen. Visavuori on Emil Wikströmin taitelijakoti ja ateljee.
https://trafiikki.fi/esine-esittelyssa-helsingin-rautatieaseman-kivimiesten-lyhty/
Vastaus saatiin Suomen Rautatiemuseosta.
Kirkkolain 26.11.1993/1054 teksti löytyy tästä. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931054
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621 löytyy tästä. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=viranomaisen%20toiminnan%20julkisuus
Osoitteesta https://www.makupalat.fi/ löytyy valikoituja verkkosivuja haulla askartelu, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/askartelu. Sieltä löytää esim. Perhekerhon askartelusivun, http://www.perhekerho.net/askartelu/ ja aina hyvien Martat.fi-sivujen askarteluohjeet, https://www.martat.fi/marttakoulu/pikkukokki-sivusto/kadentoissa/askart…
Vantaan kirjastoissa on käytössä print@vantaa.fi -palvelu. Liitä sähköpostin liitetiedostoksi ne dokumentit, jotka haluat tulostaa. Viestikentän voi jättää tyhjäksi, mutta otsikkokenttään kannattaa kirjoittaa jotain. Lähetä viesti osoitteeseen print@vantaa.fi. Saat noin viiden minuutin sisällä vastausviestin, jossa on käyttäjätunnus ja salasana. Kirjaudu tunnuksilla monitoimilaitteelle, ja valitse tulostettavat tiedostot. Lisätietoa tulostamisesta ja kopioinnista Vantaan kirjastoissa voit lukea tästä artikkelista https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/J…
Valitettavasti tällä hetkellä tulostamisessa on häiriöitä. Vika on tiedossa ja se pyritään korjaamaan mahdollisimman pian. Pahoittelen tilannetta.
Anders on 5-vuotias ja Börje on 10-vuotias.
Ongelman voi ratkaista muodostamalla siitä yhtälöparin:
b = 2a
a + 5 = 2/3(b + 5)
Ohjeita yhtälöparien ratkaisemiseen löytyy täältä:
http://matwww.ee.tut.fi/jkkm/lineaari/linea04.htm
Mauri Kunnas on tunnettu suomalainen lastenkirjailija, jonka suosituimpia kuvakirjoja ovat mm. Koiramäki-kirjat sekä Koirien Kalevala.
Kunnaksesta ja hänen tuotannostaan löydät tietoja mm. kirjoista :
- Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita, osa 3
- Kotimaisia lastenkirjankuvittajia
Molemmat kirjat löytyvät Kotkan kaupunginkirjastosta. Lisää kirjoja Mauri Kunnaksesta voit hakea Kyyti-verkkokirjastosta (www.kyytikirjastot.fi) kirjoittamalla Aihe-kenttään hakusanaksi Mauri Kunnas.
Kunnaksesta on kirjoitettu myös lukuisia lehtiartikkeleita, mm. seuraavissa lehdissä :
- Tyyris Tyllerö v. 2005, nro 3
- Suomen kuvalehti v. 2004, nro 38
- Tyyris Tyllerö v. 1996, nro 3
Lehdet voit lainata Kotkan kaupunginkirjastosta.
Internetistä löytyy...
AutoCAD –ohjelmista löytyy useita suomenkielisiä opaskirjoja. Voit etsiä niitä esim. Seinäjoen kaupunginkirjaston kotisivulla Seitti-haun kautta osoitteessa https://seitti.seinajoki.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=find2 laittamalla asiasana-kohtaan hakusanaksi Autocad. Mm. Kimmo Illikainen on kirjoittanut teoksia eri AutoCAD –versioista.
YK:n huumausaine- ja rikosasioiden toimisto UNODC (UN Office on Drugs and Crime) arvioi, että maailmassa kuoli vuonna 2021 murhan uhrina 457 945 ihmistä, eli päivässä noin 1 255 ihmistä.
Lähde: YK:n huumausaine- ja rikosasioiden toimisto UNODC, Victims of intentional homicide – Regional Estimate.
