Iisalmen kirjastosta vastattiin näin: Kyselin asiaa paikalliselta historiatietäjältä, hän ei keksinyt eikä tiennyt nimelle selitystä. Makkara on makkaraa, sanoi hän. Tunnettuja makkaran tekijöitäkään ei tienoolla ole ollut. Lahden topografinen muotokaan ei viittaa makkaraan. Sen sijaan hän tiesi, että nimi on ilmaantunut käyttöön siinä sotien jälkeen, 1945....
Hän lupasi kysellä vielä vanhoilta kantaiisalmelaisilta.
Ilmoittelemme, jos ilmenee uutta. Tässä Makkaralahden historiaa. https://docplayer.fi/19014232-Makkaralahden-rakentumisen-historiaa-makk…
Thomas Brezinasta on tietoa teoksessa Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 1, 2001.
Kirjailijan kotisivut löytyvät osoitteesta www.thomasbrezina.com
Kirjastoissa on käytössä lehtiartikkelitietokantoja. Etsimällä asiasanalla Brezina, Thomas löytyi esimerkiksi 2 lehtiartikkelia lehdestä Tyyris Tyllerö 1998 no 2, 1998 no 3.
Teoksessa Korroosiokäsikirja (Suomen Korroosioyhdistys SKY, 1988) s. 622 sanotaan seuraavasti: "Kulta on kestävää kaikkia muita mainittuja rasitustekijöitä vastaan, paitsi suuria klooripitoisuuksia. Kuitenkin usein käytetään niin ohuita kultapinnoitteita (alle 0,5µm), että niissä olevien huokosten kautta syövyttävät aineet pääsevät vaikuttamaan alla olevaan metalliin. Korroosiotuotteet kulkeutuvat tämän jälkeen kontaktipinnalle ja saattavat aiheuttaa häiriöitä. Tavallinen perusmetalli kullan alla on kupari (välikerroksena nikkeli) ja tässä yhdistelmässä rikkiyhdisteet ja kloridit on todettu pahimmiksi. Joskus kultapinnoitetta käytetään hopeakontaktien päällä estämässä hopean tummumista rikkiyhdisteiden vaikutuksesta. Vaikutus on tehokas,...
Anita Löfmanin kirjassa Lääkitysvoimistelijasta fysioterapeutiksi (1993)käsitellään ns. apuhenkilökunnan koulutusta s. 105-107 ja kerrotaan kuntohoitajakoulutuksen alkaneen syksyllä 1972. Kuntohoitajan koulutukseen liittyvää muuta kirjallisuutta:
Terveydenhuollon opetussuunnitelmatoimikunta
Terveydenhuollon opetussuunnitelmatoimikunnan mietintö : keskiasteen koulunuudistus 11. Opetusministeriö Nide = Band 11 : Kuntohoitajan koulutusammatin opetussuunnitelma (Komiteanmietintö, 1977, 3).
Terveydenhuollon peruslinja. Kuntohoitajan opetussuunnitelma peruskoulu- ja ylioppilaspohjaista koulutusta varten. Ammattikasvatushallitus, 1987.
Kuntohoitajan opetussuunnitelman perusteet. Ammattikasvatushallitus, 1989. 2. p. 1989. - 3. p. 1991.
NIMEKE:...
Kiia-nimi on venäläisperäinen. Se on lyhennys Kyriakia-marttyyrin nimestä. Nimikysymyksiä voi selvittää nimikirjojista, esim. Riihonen, Mikä lapselle nimeksi?
Maistraatti.fi-sivustolla sanotaan näin:
"Holhoustoimilain mukaan alle 18-vuotiaat ovat alaikäisiä ja sen vuoksi vajaavaltaisia.
Vajaavaltaisella ei ole oikeutta itse määrätä omaisuudestaan eikä tehdä tärkeitä
sopimuksia tai muita merkittäviä oikeustoimia. Alaikäinen, joka on täyttänyt 15
vuotta, saa kuitenkin itse määrätä siitä, minkä hän on omalla työllään ansainnut."
Me kirjastolaiset emme ole lakiasioiden asiantuntijoita, joten emme ryhdy tulkitsemaan tekstiä. Kannattaa kuitenkin tutustua sivustoon tarkemmin. Tietoa nuorten oikeuksista löytyy myös vaikkapa nastanetti-sivustolta:
https://www.maistraatti.fi/Documents/Holhoustoimi/Alaikaisen%20lapsen%20omaisuuden%20hoitaminen.pdf?epslanguage=fi
http://www.nastanetti.fi/...
Thore Skogmanin säveltämä alunperin ruotsinkielinen Neiti Sievänen ja minä (Fröken Johanson och jag) -laulu on levytetty suomeksikin useaan kertaan, mutta näyttää siltä, että laulun sanoja ei ole saatavilla.
Laulun sanat voi kuunnella esim. levyltä Muistojen 60-luku: 1961: rakkautta, rokkia ja muuta hauskaa (ilmestynyt 2000)
(Lähde: Suomen kansallisdiskografia Viola).
Kirja kertoo mm. koulukiusaamisesta ja vastuun ottamisesta. Päähenkilö on 12-vuotias Nora. Kirjaa esitellään vaikkapa Seinäjoen kirjaston lukuvinkeissä:
http://web.seinajoki.fi/kirjasto/new_lasten/lu_thor.htm
Erilaisten huvimajojen rakennusohjeita ja rakennuspiirustuksia löydät pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista http://www.libplussa.fi/ asiasanahaulla, sanana huvimajat. Näin löytyy mm.
Johanna Reija & Johannes Jani: "Tee itsellesi tai lahjaksi huvimaja" (mittakaavaan piirrettyjä mittapiirroksia ja värikuvia)
Johanna Reija: "Tee itse rakenteet" (mm. huvimaja, tuulimylly, suihkulähde ym.)
David Stiles: "Tree houses you can actually build"
Espoossa aihetta käsittelevät kirjat on sijoitettu luokkaan 66.35
Jos ei näin hakien löydy sopivaa, kannattaa hakea laajemmalla käsitteellä piharakentaminen.
Orvokki Autiosta on tosiaan kysytty aiemminkin. Vastaukset löytyvät arkistostamme. Valitettavasti nuo aikanaan linkitetyt nettisivut eivät enää ole löydettävissä.
Kuten vastauksissa kerrottiin Orvokki Autiosta löytyy tietoa seuraavista teoksista:
Otavan kirjallisuustieto, Otava 1990,
Koskela, Lasse: Suomalaisia kirjailijoita Jöns Buddesta Hannu Ahoon,
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita, Tammi 1990, (Huom! ei enää uusimassa vuoden 2000 painoksessa)
Saaristo, Helena: Suomalaisia nykykertojia, Kirjastopalvelu 1987
Suomen kirjailijat 1945-1980, SKS 1985.
Sinnemäki, Anssi : Kapina rippituolissa ja muita kirjallisuusesseitä, Tamara Press, Hki, 1989
"Sain roolin johon en mahdu" : suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja / toim. Maria-...
Asperger-diagnosointi ei ole millään muotoa yksinkertainen asia, eikä tilannetta helpota se, että Aspergerin oireyhtymästä ja sen sukuisista häiriöistä tuntuu tulleen jonkinlainen muoti-ilmiö julkisuuden henkilöitä koskevassa keskustelussa, niin kuin autismin kirjon verkkolehti Puoltaja huomauttaa: "Viime aikoina on yleistynyt ilmiö, jossa julkisuuden henkilölle tai historian hahmolle ollaan asettamassa maallikoiden – ja joskus ammattilaistenkin – toimesta milloin mitäkin diagnoosia. Usealle näistä henkilöistä on tarjottu myös Asperger-diagnoosia, minkä takia kyseinen diagnoosi on saanut ikävän muoti-ilmiön leiman. Diagnosointi ilman asianmukaisia lääketieteellisiä tutkimuksia on kuitenkin epäasiallista ja aiheuttaa turhia...
Kirjallisuuspalkinnot ovat palkintoja kirjojen tekijöille, ja suurin osa kirjailijoista kokee palkinnon olevan täysin ansaittu. Mutta jotkut kirjailijat kieltäytyvät palkinnosta. Tämä tapahtuu yleensä aatteellisista syistä.
Suomessa ainakin kaksi kirjailijaa on kieltäytynyt tai palauttanut mitalinsa. Leena Krohn palautti saamansa Pro Finlandia-mitalin poliittisena kannanottona (HS 11.1.1998), ja Pirkko Saisio lahjoitti kirjallisuuden Finlandia-palkintorahansa Seksuaalinen tasavertaisuus Seta ry:lle (https://yle.fi/uutiset/3-5151707).
Matti Yrjänä Joensuusta löytyy tietoa seuraavista lähteistä:
Kotimaisia nykykertojia, toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa, 1997//
Pollari, Riitta: Matti Yrjänä Joensuun uuden elämän ensimmäinen luku, Kotiliesi 1993, n:o 15, s.10-13//
Lindstedt, Risto: Matti Yrjänä Joensuu : kirjailija, Suomen kuvalehti 1993, n:o 35, s.52-53, 55//
Hannula, Risto: Harjunpää Englannissa , Ruumiin kulttuuri
1987 n:o 2, s.46//
Kangaspunta, Inkeri: Todellisuus on liian julma kerrottavaksi, Anna 1983, n:o 23, s.12-14//
Peltola, Satu-Lotta: Matti Yrjänä Joensuu: perheenisä, kirjailija, poliisi, Nuori voima, 1983, n:o 5-6, s.6-7//
Alapuro, Kristina: Kirjailija Matti Yrjänä Joensuu: väkivallan virkamies, Suomen kuvalehti, 1982 ; 30 ; 24-26//
Tietoa löytyy myös...
Vaara-nimitystä käytetään Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja entisen Oulun läänin alueen mäkisten itäosien kivisistä mäistä. Tämän alueen korkein vaara on Kuusamon Valtavaara (korkeus 492 m). Tiedot Wikipediasta: Suomen maakuntien korkeimmat maastonkohdat:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_maakuntien_korkeimmat_maastonkohdat
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaara
Korkein vaaraniminen kohta Suomessa on Enontekiön Urtasvaara (1 157,5 m), mutta se ei sijaitse vaara-alueella:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_korkeimmista_kohdista
Facta-tietopalvelun tietosanakirjan mukaan: fasetti (< ransk.), hionnassa syntyvä tasopinta (tahko) jalokivissä ym.; peilin, kuvalaatan tms. syrjässä oleva viiste.
Informaatiotutkimuksessa faseteiksi (facets) kutsutaan keskeisiä tietoa kuvailevia ominaisuuksia eli pääkäsitteitä (Informaatiotutkimuksen fasetti-käsite). - Tietohuollon sanasto (1993) antaa fasetti-käsitteelle merkityksen 'ominaisuus tai näkökulma, jonka perusteella dokumentti voidaan luokittaa'.
Englanninkielisen Wikipedian artikkelissa osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/Wilbur_Smith on melko hyvin listattu Smithin sarjojen kronologinen järjestys. Cortney- ja Ballantyne-sarjoista on vielä omat artikkelinsa, joissa kerrotaan sarjan teoksista tarkemmin. Otavan sivuilla osoitteessa http://www.otava.fi/kirjailijat/wilbur_smith/ ovat suomenkielisten teosten listaukset.
Kansainvälisissä yhteyksissä Mianna ja Mianne on tavallisimmin tulkittu lyhentymiksi nimistä Marianna ja Marianne. Suomalaisittain voisi ehkä ajatella sen olevan muunnos Miasta tai Mian ja Annan yhdistelmä. Mahdollista on myös nähdä Mianna muunnoksena mahdollisesti kelttiläisperäisestä nimestä Rianna, jonka taustalla on kelttiläisen hedelmällisyyden jumalattaren Rhiannonin nimi. Viime vuosina Rianna ja muut samankaltaiset nimet ovat saaneet sijaa suomalaisessa etunimistössä: nimille Briana, Brianna, Kiana, Kianna, Lianna, Miana, Mianna, Tiana, Tianna, Vianna löytyy kaikille useita kantajia, ja lisäksi on vielä muutama uniikki nimi (Fianna, Jianna, Pianna, Xianna).
Juri Nummelin ja Elina Teerijoki, Eemu, Ukri, Amelie : 2000...
Viivi on suomalainen muoto ruotsalaisesta nimestä Vivi. Viivi on ollut tavallinen nimi, mutta erityiseen suosioon se on noussut 1980-luvulla.
Lähteenä käytetty Vilkuna: Etunimet
