Aihetta on viimeksi kommentoinut Hannu Narsakka teoksessaan Tulimyrsky Kollaalla : Rautjärven miehet talvisodan polttopisteessä. Hänen mukaansa mistään lähteistä ei ole voitu todeta puna-armeijan tienneen Simo Häyhä -nimisen tarkka-ampujan toimineen Kollaalla. Simo Häyhälle lahjoitetun tarkkuuskiväärin luovutustilaisuus 17.2.1940 uutisoitiin laajalti, joten periaatteessa tieto Häyhästä on median kautta voinut jalkautua myös Kollaan rintamalle. Simo Häyhään usein liitetty lisänimi "valkoinen kuolema" ilmaantuu suomalaiseen kirjallisuuteen vasta 1980-luvulla. Vankien kertomuksissa ja suomalaisten propagandalehtisissä valkoinen kuolema esiintyy, mutta sillä on viitattu kovaan pakkaseen.
Lähde:
Narsakka, H. (2017). Tulimyrsky Kollaalla:...
Suomalaisia arkistoja on koottu Kansallisarkistoon, sinne on kansalaisilla vapaa pääsy. Osa materiaalista on digitoitu, https://arkisto.fi/fi/aineistot/verkkopalvelut-ja-tietokannat
Työväen arkisto voisi myös olla hyvä paikka tällaisen aineiston tutkimiseen, https://www.tyark.fi/. Sekin on avoimesti käytettävissä. Aineistojen kuvailua, https://www.tyark.fi/muistitieto/. Työväen muistitietotoimikunnan aineistoja Finnassa, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…
Finnan kautta löytyvät suomalaisten kirjastojen ja arkistojen aineistot, https://finna.fi/Search/Results?limit=0&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfo…
Makupalat.fi:ssä on valikoima kirjekokoelmia, https://www....
Suuri käsityökerho -lehti (myöh. Suuri käsityölehti, nyk. Suuri käsityö) nro 8/1996 on saatavilla mm. Varastokirjastossa Kuopiossa. Siitä voi tehdä kaukopalvelupyynnön osoitteessa https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu . Varastokirjastosta tehty kaukopalvelutilaus on ilmainen.
Sekä kirjastoalalle että arkistoihin vaaditaan yleensä alan koulutus. Kuntarekryssä kirjastoalan vakituisia kokoaikaisia työpaikkoja on tällä hetkellä avoinna 9 kpl. Linkki sivulle
Arkistopuolella on avoinna 7 paikkaa. Linkki sivulle
Lisäksi paikkoja saattaa löytyä myös muualta kuin kuntasektorilta.
Ilta-Sanomissa vuosina 2017 ja 2018 julkaistujen Kivi-tuikkuja ja niiden keräilyä käsittelevien artikkelien mukaan saadakseen kaikki värivaihtoehdot tästä Heikki Orvolan suunnittelemasta kynttilälyhdystä niitä pitää hankkia 47.Maarit Rasi, Ostitko tämän Kivi-tuikun? Saattaa olla tulevaisuuden arvokas keräilytuote Maarit Rasi, Kivi-tuikku on suomalaiskotien suosikki – 3 erikoisväriä, joista keräilijät ovat valmiita maksamaan
Lassi Nummen runo Mykkä, joka alkaa rivillä "Tahtoisin sinun löytävän päivieni äänettömän laulun" sisältyy kokoelmaan Tahdon sinun kuulevan (1954, s. 80). Kokoelma sisältyy myös Lassi Nummen teokseen Runot 1947-1977 (1978).Runot 1947-1977 | Vanamo-kirjastot | Finna.fiTommy Tabermannin runo Lippu, joka alkaa "Yhteenliitettyjä käsiä / vahvempaa muuria / ei maailmasta löydy... " on kokoelmasta Alaston (2006, s. 36).Alaston | Vanamo-kirjastot | Finna.fi
Tilastokeskuksella on pysäköinninvalvonnasta tietoa rikos- ja pakkokeinotilastossa (https://stat.fi/tilasto/rpk) , joka kuvaa rikollisuutta alueittain sekä poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen käyttämiä pakkokeinoja. Tiedot saadaan sisäministeriön poliisiasiain tietojärjestelmästä. Tiedot julkaistaan neljä kertaa ja kerran vuodessa. Vuoden 2025 tiedot julkaistaan 27.5.2026: https://stat.fi/fi/tilasto/rpk#calendar.Tietoja löydät taulukosta Kunnallinen pysäköinninvalvonta vuodesta 2017 alkaen: https://stat.fi/fi/tilasto/rpk#tables-cl441lvrzw5dg0cw3ogospasxja maksuttomasta tietokantataulukosta 11yy -- Kunnallinen pysäköinninvalvonta, 2013-2024 https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__rpk/statfin_rpk_pxt_11yy.px/....
Aale Tynnin suomennos ”Kevätlaulu” sisältyy hänen toimittamaansa kirjaan ”Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa” (WSOY, 3. painos 2004, s. 250-253). Kirjan vanhempia painoksia (ensipainos 1957, uusittu ja täydennetty laitos 1974) en pääse katsomaan. Kirjassa on alkuperäinen runo ja sen rinnalla suomennos. Muistamasi kohta on runon 1. säkeistön keskeltä. Alkuperäinen runo alkaa: ”Bort med höga ting!”
Ranuan kirjasto ei ole mukana Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Kannattaa kysyä uusinnasta suoraan kirjastosta. Ainakaan kirjaston Karpalo-tietokannan mukaan siitä ei ole varauksia.
http://www.ranua.fi/Etusivu/Palveluhakemisto/Kirjasto/Yhteystiedot_ja_a…
http://ranua.kirjas.to/
Pohjois-Kymenlaakson Asehistoriallisen Yhdistyksen sivuilta löytyy artikkeli, jossa käsitellään historiallisen kanuunan rakentamista ja lupaprosessia. Luvan varmasti tarvitset toimivaan kanuunaan vaikka ase tulisikin vain koristeeksi. Ehkä voisit tiedustella jostakin asehistoriallisesta seurasta mahdollisista harrastajakursseista, rakentamisesta sekä lupamenettelystä. Asehistorian Liiton sivuilta löytyvät kaikki liiton alaiset jäsenseurat ja yhteystiedot. Sinua lähin lienee Helsingin Asehistoriallinen Seura Ry.
Rakentaisinkohan mustaruutitykin:
http://www.pkymasehist.fi/tykkijuttu.html
Asehistorian Liitto Ry
http://www.asehistorianliitto.fi/
Suomen Asehistoriallinen Seura Ry:
http://www.suomenasehistoriallinenseura.fi/
HelMet-palvelusivustolla neuvotaan lehtien varaamisesta näin:
"Voit valita varattavan lehden numeron vasta, kun olet antanut muut varaustiedot, esimerkiksi näin:
Etsi haluamasi lehden nimeketiedot ja napsauta joko painiketta Varaa tai painiketta Lisää koriin. Syötä omat tietosi, valitse noutokirjasto ja napsauta painiketta Jatka. Nyt näytölle ilmestyy luettelo valitsemasi lehden numeroista. Valitse haluamasi numero ja napsauta painiketta Varaa valittu lehden numero.
Toistaiseksi voit itse varata kerrallaan vain yhden numeron kutakin lehteä. Voit pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään varauksia useammista saman lehden numeroista."
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/k
Kuvauksesi näyttäisi sopivan Helsingin kaupunginmuseon vuonna 2008 julkaisemaan teokseen "Helsinki 1967-77" (toim. Jari Harju ja Riitta Pakarinen). Teoksessa on Kari Haklin mustavalkoisia kuvia Helsingistä. Kuvat olivat esillä Hakasalmen huvilassa Eteenpäin-näyttelyssä.
Teoksen saatavuuden voit tarkistaa Helmet-tietokannasta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/helka.2126841
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kun minkä tahansa eliön vanhemmista ja heidän vanhemmistaan jne. piirtää sukulaissuhteet ilmaisevan kaavakuvan, siitä tulee haaroittuvan puun näköinen. Joskus se piirretään niin, että vanhemmat sukupolvet ilmaistaan "puun juurina", nuorimmat "puun uloimpina oksina".
Sukutaulukoita voi tehdä toki monilla muillakin tavoilla, mutta kuvallisena esityksenä puumainen haaroittuminen on lähes väistämätöntä ja luonnollista. Sen suurimpana rajoituksena on sukupuun viemä tila. Kun sukupolvia on monia peräkkäin, täytyy jatkuvasti lisääntyvä tieto sulloa yhä pienempään tilaan, jolloin jossain vaiheessa tulee erottumisen raja vastaan. Tietokoneen ruudulla voidaan informaation näkyvyyttä suurentaa, mutta silloin menetetään taas puun havainnollinen muoto...
Valtakunnallisen Finna-hakupalvelun mukaan luontoaiheisia videoita, joissa kertojana toimii Ilkka Koivisto, löytyy kirjastoista esimerkiksi
Rovaniemeltä
Harmaakarhu: Alaskan metsien jättiläinen
Jääkarhu: Jääkenttien valtias
ja Sonkajärveltä
Susi, Euroopan vihattu peto
Sekä muualtakin hakusanalla "Ilkka Koivisto" ja rajaamalla haun esimerkiksi vain videoihin.
Kaukolainapyyntöjä videoista voi esittää esimerkiksi oman lähikirjastonsa kautta.
Videokasetteja voi olla vaihtelevasti saatavilla myös erilaisilla myynti- ja huutokauppasivustoilla, kuten tässä 8. kesäkuuta ilmoitetussa Tori.fi-ilmoituksessa.
Emme valitettavasti löytäneet runoa, joka alkaa näin. Lahden käännösrunotietokannasta löytyy runoja aiheesta tammi, olisiko runo näiden joukossa? Verkosta löytyy Eino Leinon Tarina suuresta tammesta, mutta se ei taida olla oikea, eikä ehkä myöskään Olkohon taiteemme niin kuin tammi. Olisiko runo lukijoillemme tuttu?
Ikävä kyllä lainaukselle ei löytynyt tekijää. Tyyliltään se muistuttaa esimerkiksi Tommy Tabermannin tuotantoa, mutta runoa ei löytynyt ainakaan niistä teoksista, joita kirjastossamme oli saatavana.
Jospa joku lukijoista osaisi auttaa?
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta löytyy tekijähaulla Idman Niilo mm. hänen väitöskirjansa Charles Robert Maturin, his life and works sekä useita käännöksiä.
Fennica löytyy osoitteessa http://finna.fi
Grease -musikaalista löytyy CD-levyjen lisäksi ainoastaan kaksi nuottikirjaa nimekkeillä "Grease" ja "Grease is still the word". Tämän lisäksi löytyy musikaali-aiheisia tietokirjoja, esim. Gänzl, Kurt: Musicals : the complete illustrated story of the world's most popular live entertainment -kirjasta löytyy vähän tietoa Grease -musikaalista (s.204-205). Listan Turun kaupunginkirjaston musikaaleja käsittelevistä kirjoista saat, kun laitat AINO-aineistotietokannassa asiasanaksi musikaalit ja aineistolajiksi kirja.
