Sotilaiden tietoja löytyy kantakorteista. Sodassa kaatuneiden kantakortteja on digitoitu ja niitä voi katsella vapaasti verkossa, mutta sodasta selviytyineiden kantakortteja pääsee katsomaan vain kansallisarkiston toimipisteessä, ks. https://kansallisarkisto.fi/tilaa-kantakortti.Toinen vaihtoehto on tutkia jotakin veteraanimatrikkelia. Virpi Kivioja on koonnut niistä kattavan luettelon, ks. linkki. Suomen rintamamiehet -sarja on koko Suomen kattava.
Alla on linkkejä verkkosivuille, joiden kautta voi hankkia tiedustelemaasi aineistoa. Tilausmahdollisuudesta ulkomaille kannattaa kysyä vielä erikseen. Äänikirjoja julkaistaan nykyisin yhä enemmän CD-levyinä, musiikkiaineisto pääasiassa CD-levyinä.
suomenkielisiä lasten kasettikirjoja: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=voicebooks&cat=lasten_ja_nuorten_aanikir…
äänikirjoja CD-levyinä:
http://www.bookplus.fi/themes.php?tid=74&pid=277
http://www.satunetti.com/index.php?page=tuotesivu&id=2
lasten äänikirjoja, videoita ja DVD-levyjä:
http://www.lastenvideokerho.fi/cds/showpage.asp?nodeid=687046
lasten musiikkia:
http://www.freerecordshop.fi/pages/marketingactions.asp?actionid=3415
Yleisradion sivuilla kerrotaan, että sarja perustuu
amerikkalaiseen kirjasarjaan, jonka ovat kirjoittaneet
Jessica Fletcher ja Donald Bain.
http://www.yle.fi/ulkomaiset/sarjat_ao.php?id=284
Wikipediasta löytyvät Jessica Fletcherin sivut
http://en.wikipedia.org/wiki/Jessica_Fletcher
Niistä käy ilmi, että Jessica on fiktiivinen hahmo CBS-televisiyhtiön sarjassa "Murder, she wrote", 1980- ja 1990-luvuilla. Sivulla on lueteltu kaikki Fletcherin kirjoittamat kirjat, jotka on mainittu tv-arjassa.
Donald Bain on kirjoittanut sarjan käsikirjoitukset/kirjat, joita ei ole suomennettu. Donald Bainin kotisivujen osoite on http://www.donaldbain.com/
"Murder she wrote" -kirjoja on saatavana englannin kielellä mm. Amazon-kirjakaupasta.
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi mainitaan, että Ariela ja Ariella -nimet ovat Arielin sisarnimiä. Ariel tarkoittanee hepreaksi jumalan leijonaa.
Sariellan selitystä siitä ei suoraan löytynyt. Sari on Saaran muunnos. Saara on heprean ruhtinatar, prinsessa. Ella on Elinan (Helenan) tai Eleonooran lyhennys. Englannissa ajatellaan sen tarkoittavan kaunista keijukaista. Helena on alkuaan kreikan loistavaa, säteilevää merkitsevä sana.
Lisää merkityksiä löydät Pentti Lempiäisen Suuresta etunimikirjasta.
Wahlenbergia gloriosa (Royal Bluebell) kuuluu Campanulae-sukuun. Wikipedian mukaan (http://en.wikipedia.org/wiki/Wahlenbergia_gloriosa) laji on villikasvi, joka kasvaa Australian sateisilla vuoristoalueilla. Suomenkielisissä lähteissä Campanulae-suvulla tarkoitetaan pääasiassa avomaalla kasvatettavaa, monivuotista, ruohovartista koristekasvia. Viljelykasvien nimistöstä (1996) ei Wahlenbergia-kasvien suomenkielistä termiä löydy, ja apua ei ole myöskään Puutarhakasvien nimistöstä (1975). Sulokello joissakin Internet-lähteissä viittaa Wahlenbergia hederacea -lajiin. Toisaalta Puutarhakasvien nimistön mukaan sulokellon tai kauluskellon tieteellinen nimi on Adenophora.
Kasvien maailma : Otavan iso kasvitietosanakirja (1981), kertoo Wahlenbergia...
Lehti on luettavissa täällä Metson käsikirjastossa. Se on varastossa; varastohaut ovat tasalta ja puolelta, joten kannattaa tulla käsikirjastoon noin "viittä vailla", ettei joudu odottelemaan pitkään!
Lehden tiedot:
67.051 PEL fin Lehti
PELLERVO / Pellervo-seura ry. - 1. vsk., n:o 2 (1900)-1998, n:o 12. - Helsinki : Pellervo-seura, 1900-1998. - 30 cm.TRE PÄÄKIRJASTO: käsikirjasto: varastossa 1899-1935, 1937-2001.
Valo liittyy kynttilänpäivään (2.2.) ja talven alkavan väistymisen synnyttämiin mielikuviin. Valon nimipäivähän on kynttilänpäivän jälkeisenä päivänä. On arveltu, että Blasiuksen karjalainen muunnos Valosi olisi edesauttanut Valon tuloa etunimeksi. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Valon Lukillianos-nimeen.
Matias on lyhentymä heprealaisista nimistä Mattatias ja Mattitja, jotka tarkoittavat 'Jumalan lahjaa'. Suomen almanakassa nimen kirjoitusasu on vaihdellut, eri muotoja ovat esim. Matthias, Mathias, Mattias.
Lisätietoja saat esimerkiksi lähteenä käytetystä Lempiäisen Suuresta etunimikirjasta (WSOY).
Jukka Halmeen ja Juri Nummelinin teoksessa "Ulkomaisia kauhukirjailijoita" (2005) esitellään Arthur Conan Doylen kirjailijanuraa ja tuotantoa (s. 92-109). Perusteellisessa teosluettelossa mainitaan "The Doings of Raffles Haw" (1891). Se on suomennettu nimellä "Kullan voima" (Hämeenlinna: Karisto, 1907).
Jos sinulla on muut viitetiedot näistä kirjoista, voit ensimmäiseksi kokeilla löytyvätkö ne Porin kaupunginkirjaston Riimi-tietokannasta; sen web-versio löytyy osoitteesta http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll Jos kaikkia ei löydy täältä, voit kokeilla Kirjastot.fi -sivuilta (http://www.kirjastot.fi/) löytyvää Monihakua, jonka kautta pääset hakemaan muidenkin maakuntakirjastojen aineistotietokannoista.
Jos tämäkään ei auta, voit hakea suomenkielisiä tai Suomessa ilmestyneitä teoksia Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta, sen www-hakuliittymä löytyy osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/hyk/kt/fennica.html . Oman yliopistosi kirjaston aineistoihin pääset myös webin kautta. Osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/tilke/yokirjastot....
Helsingistä Jean Améryn Schuld und Sühneä ei tunnu löytyvän. Kaukopalvelutilauksen voit tehdä oheisen linkin kautta http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp.
Suomesta ja pohjoismaista toimitetun kaukolainan hinta on 4 euroa.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmissa on teos ”Hämeenlinnan liike-elämä ja liikkeet” (1911), jossa on kolmen sivun mittainen kuvaus V. Heinäsen kiviveistämöstä ja sen tarjoamista palveluista. Kiviveistämöstä sekä Heinäsistä on muutama lyhyt maininta myös Hämeenlinnan kaupungin historian 4. osassa ja Kalvolan historian 2. osassa. Pertti Jotunin elämäkerta ”Monumenttien tekijä Vihtori Heinänen” on kuitenkin laajin esitys myös kiviveistämön historiasta.
Hämeenlinnan seudun kirjastojen paikallistietokannasta Arvista (http://arvi.kirjas.to/) löytyivät lisäksi seuraavat Vihtori tai Urho Heinästä käsittelevät artikkeliviitteet:
Kastari, Pirkko-Liisa: Eduskuntatalon kivityöt olivat Vihtori Heinäsen suururakka
julkaisussa: Hämeen sanomat 29....
Kirjan arvioitu ilmestymisaika on 15.3. Teosta on tilattu Helmet kirjastoihin yhteensä 39 kpl, joista 9 Espooseen.
Kunhan kirja on aikanaan saatu luetteloitua ja laitettua lainauskuntoon, voi siihen tehdä varauksen.
Vuonna 1995 Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä oli kaksi työelämän muutoksiin liittyvää artikkelia:
- Hiltunen Pekka, Työ muuttaa muotoaan: Työelämän muutos ja murros; fiktiota ja faktaa; haastateltavina mm. sosiologi Antti Kasvio, professori Pentti Malaska ja tutkija Matti Kortteinen (nro 1, s. 34-39)
- Palo Jorma, Työnarkomoney (nro 12, s. 53-55)
Nämä artikkelitiedot löytyvät Aleksi-lehtiviitetietokannan kautta, joka on käytettävissä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunginkirjastoissa: http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat/Artikkeli_ja_lehtitiet… Tämän ikäiset lehdet on säilytetty Helsingin Pasilan ja Rikhardinkadun kirjastoissa.
Valitettavasti artikkelihaku ei ulotu vuotta 1995 kauemmas. Voit selata ja tarvittaessa kopioida...
Gustave Flaubertin novelleja on kokoelmassa Kolme kertomusta (1955). Tässä kokoelmassa on novellit Yksinkertainen sydän, Pyhän Julianus Vieraanvaraisen legenda ja Herodias. Lyhyt kertomus on myös Bibliomania (2012).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9434
https://kiiltomato.net/gustave-flaubert-bibliomania/
Quidquid Volueris -novellia ei näytä olevan suomennettu.
Tein Piki-haun Kuinkas sitten kävikään -kirjan asiasanoilla. (runokuvakirjat ja seikkailut)
Piki löysi 24 kpl samantapaisia suomenkielisiä kirjoja. Piki hakutulos esim. Caryl Hartin kirjat Supersankarit kylässä ja Merirosvot kylässä, sekä Pia Perkiön Eemu ja nalle Tee.
Jos jättää seikkailusanan pois, löytyy 423 kpl runokuvakirjaa suomeksi. Piki hakutulos Uusimpina Timothy Knapmanin Joskus minä raivostun, Stephanie Mossin Kadun korkein talo sekä Sanna Matinniemen Pinet herrat nurmikolla.
Kaikissa runokuvakirjoissa ei ole muotoonleikattuja lehtiä, mutta tarina kerrotaan runomuodossa.
Jos liittää asiasanoiksi runokuvakirja ja kurkistuskirja, löytyy 52 kpl kirjoja, joissa on jonkinlaisia kurkistuskohtia esim. luukkuja. Piki...
Syyskuussa 2022 Suomessa oli 100 vuotta täyttäneitä 1 111. Lähde: Tilastokeskus, väestön ennakkotilasto, taulukko 11lj -- Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M09*: https://pxweb2.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vamuu/statfin_va…;
Vastasyntyneiden elinajanodote oli vuonna 2021 pojilla 79,2 vuotta ja tytöillä 84,5 vuotta. Lähde: Tilastokeskus, kuolleet-tilasto, tiedote 21.10.2022: https://stat.fi/julkaisu/cktveopuw1zye0b55anfmkkye
Voimistelutossujen keksijästä ei löydy tarkkaa, historiallisesti dokumentoitua tietoa. Niiden kehitys liittyy voimistelun historiaan, eli sopivat jalkineet ovat muotoutuneet ajan myötä vastaamaan voimistelijoiden tarpeita. Näin ollen voidaan olettaa, että saksalaisella Friedrich Ludwig Jahnilla, jota pidetään nykyaikaisen voimistelun isänä, oli 1800 -luvun alkupuolella todennäköisesti oma osuutensa varhaisten voimisteluvarusteiden kehityksessä.Lähteet: Suomela, Klaus: Urheilun maailmanhistoria (1953)Kanerva, Juha ; Tikander, Vesa: Urheilulajien synty (2012)
Mainitsemiesi kirjojen lisäksi kannattaa ehkä tarkistaa seuraavat teokset:
Porkkala : ennen, jälkeen ja Parenteesin aikaan / kirj. Lena Selen, Berndt Gottberg, julk. Degerbynseudun kylätoimikunnan yhdistys 2000, ISBN 952-91-2212-8.
Porkkala 1944-1956 : Neuvostoliiton merisotilaallinen tukikohta : tutkimusraportti / kirj. Pekka Silvast, julk. Sotamuseo 1991, ISBN 951-25-0539-8.
Porkkalan kohtalot / julk. Kirkkonummen kunta. Kulttuurilautakunta 1986, ISBN 951-99713-3-5.
Porkkala on meidän : jälkikatsaus sanoin ja kuvin / kirj. ja toim. Kai Brunila. WSOY 1956.
Tieteellisten kirjastojen tietokannoista ei löytynyt mitään hakulauseella Ivan Belov Porkkala. Ehkä kannattaa vielä kääntyä Eduskunnan kirjaston puoleen, internetissä yhteystiedot:...
Pirjo Mikkosen Sukunimet -kirjan (Otava, 2000)mukaan Lavikka-sukunimeä tavataan Savitaipaleella ja Taipalsaarella. Koska sukunimeä tavataan näin rajatulla alueella, voisi olettaa Lavikoiden olevan samaa sukua, mutta kuitenkin vain olettaa. Lisäksi Heikki Särkkä kirjoittaa Suomen sukutukimusseuran aikakauskirjassa (Genos 1999, numero 4, s. 226), että Mikko ja Pekka Mikonpoika Lavikka myivät v. 1800 Aatami ja Mikko Simonpoika Illukalle puolet kruununtilasta numero 7 Savitaipaleen Lyytikkälän kylässä. Savitaipaleen kirkkoherran vuoden 1876 sukuselvityksen mukaan Lyytikkälä 7:n asukkaaana oli ollut Juhana Mikonpoika Lavikka (Mikko Simonpoika Illukan poika). Särkkä jatkaa, että näyttää ilmeiseltä, että Mikko Illukan jälkeläiset ovat alkaneet...
