Nuo Asta Ikosen kolme kirjaa eivät kerro samoista henkilöistä. Kaktus hangella kertoo 16-vuotiaasta Ninnusta.
Mia puolestaan käy peruskoulun viimeistä luokkaa.
Kettukujan tytöt kertoo Kaisusta, tähän kirjaan on kaksi jatko-osaa: Kettukujalta kuuluu. K 2001 ja Kettukuja vaarassa. K 2004.
Laurie Halse Andersonin Lukossa-kirjaan ei ole ilmestynyt jatko-osaa. Kirjailijasta ja myös tuosta palkitusta teoksesta (Speak) löytyy tietoja englanniksi seuraavalta sivulta http://www.teenreads.com/authors/au-anderson-laurie.asp
Lyhyt esitys kirjailijan elämästä löytyy "Runoja"-kokoelman, Porvoo : Hki : Juva : WSOY, 1977 ISBN 951-0-03491-6 (sid.) esipuheesta, jonka on laatinut Edith Södergranin hyvä ystävä, kirjailija Hagar Olsson. Esipuhe sisältää sekä elämäkertatietoja että Södergranin runouden analysointia.
Hyvän tuntuman kirjailijan elämään saa myös hänen omista kirjeistään Hagar Olssonille. Julkaistu suomeksi nimellä "Edith Södergranin kirjeet" / Hagar Olsson; suom. Pentti Saaritsa, Helsingissä [Hki] : Otava, 1990 ISBN 951-1-10243-5 (sid.)
Suomeksi on ilmestynyt Erkki Kivalon elämäkertatutkimus "Olen sylkenyt verta : sairauden varjostamaa elämää : Edith Södergran 1892-1923", [Klaukkala] : Recallmed, 1995 ISBN 951-9221-73-5 (sid.) Tutkimus perustuu lähinnä...
Kirjan "Paahde" (alkuperäiseltä nimeltään "Holes") tekijältä Louis Sacharilta ilmestyi tänä syksynä suomeksi kirja "Riskitekijä". Teos on alkuperäiseltä nimeltään "Small steps" ja se on julkaistu New Yorkissa vuonna 2006 eli kirja on suomennettu heti, kun se on ollut mahdollista. Vielä ei tiedetä aikooko kirjailija tehdä lisää jatko-osia.
Tarkan hinnan saa viemällä rahan rahaliikkeeseen arviointia varten. Hintoja voi myös etsiä esim. Suomen Numismaattisen Yhdistyksen laatimasta "Suomen rahat arviohintoineen" -teoksesta, jota voi tiedustella kotikunnan kirjaston kautta. Lisäksi tietoa eri aikojen rahoista löytyy mm. Suomen numismaattisen yhdistyksen ja Suomen numismaatikkoliiton sivuilta: http://www.snynumis.fi/ ja http://www.numismaatikko.fi/
Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirja vuodelta 1989 ei tunne Serina-nimeä, mutta saman kirjoittajan teoksessa Suuri etunimikirja vuodelta 1999 mainitaan nimen Serena kohdalla, että sen rinnakkaismuoto on Serina. Nimi tarkoittaa latinaksi selkeää, tyyntä, kirkasta, levollista. Kirkollisen perinteen mukaan Serena oli marttyyrineito Spoletosta Italiasta noin vuodelta 290 (muistopäivä 16.8. tai 30.1.)
Venäjän liikennemerkit kuvineen, liikennesäännöt ja liikennemerkkien kuvaukset löytyvät sivulta http://vase.ru/pdd/
Joitakin Neuvostoliiton tieliikenteessä käytettäviä merkkejä löytyy karttakirjoista
- Russia (Euro Road Atlas, 1996 sisälsi merkit koskien liikennerajoituksia, nähtävyyksiä ja suljetut alueet.
- Avtomobilist v Sankt-Peterburg, 1993 sisälsi myös muutaman merkin venäjänkielisin tekstein.
Lisätietoja saadaksesi voit ottaa yhteyden Autoliittoon, automatkailuosastolle, puhelin 09-7258 4460, sähköpostiosoite autoliitto@autoliitto.fi tai Autoliiton ulkomainen sisarjärjestö Valko-Venäjällä:
Belorussian Club of General Assistance and Automobile Service, puh (375 172) 23 10 55, 22 30 893 tai Venäjän liikenneministeriöön. Tai Suomi-...
Merja Jalon seuraava Nummelan ponitalli -sarjan kirja ilmestyy syksyllä 2006. Sarjaa kustantavan WSOY:n ennakkotietojen mukaan arvioitu ilmestymispäivä on 26.9.2006. Osan nimi ennen ilmestymistä on Rautahevonen.
Suomeksi ja Suomessa on julkaistu Yoshihiro Takahashin mangoista Hopeanuoli- ja Weed-sarjoja, joihin eivät kuulu Ginga Densetsu Riki ja Ginga Densetsu Weed: Orion -tarinat, eikä myöskään Kai no san kyōdai -tarina. (Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica: https://finna.fi
Eri puolilla Suomea on kirjastoissa Hopeanuoli- ja Weed-sarjaa DVD:nä. Elokuvilla on 12-vuoden ikäraja. Mainintaa leikkaamattomuudesta ei löytynyt, mutta ainakin näitä elokuvia myynyt Futurefilm-maahantuoja mainostaa Hopeanuoli- ja Weed-elokuvien olevan leikkaamattomia. Elokuvissa puhutaan japania, ja niissä on mm. suomenkielinen tekstitys. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen Hopeanuoli- ja Weed-animaatioelokuvat löydät Helmet-verkkokirjaston (http://helmet.fi/)...
Muna- eli riippulukkoja on eri muotoisia. Olisikohan lukon muoto antanut nimen munalukolle? Alfred Kolehmaisen Lukkoperinne-kirjakaan ei anna tähän suoraan vastausta. Suomen kielen sanakirjoissakaan ei sanan alkuperää selvitetä.
OECD:n taulukon mukaan suomalaisten keskimääräinen työtuntimäärä vuonna 2020 on ollut 1531, https://data.oecd.org/emp/hours-worked.htm.
Tilastokeskuksen artikkelissa ja taulukossa analysoidaan suomalaisten työtuntimäärää 2018, https://www.stat.fi/til/tyti/2018/13/tyti_2018_13_2019-04-11_kat_003_fi…
En löytänyt erikseen opettajien työtuntimäärästä tietoa. Heidän varsinaista työtuntimäärä onkin vaikea tutkia, koska suurin osa työstä tehdään varsinaisten työtuntien ulkopuolella kurssien ja tuntien suunnittelussa, valmistelussa ja tehtävien, kokeiden ja muiden materiaalien kanssa työskentelyssä. Opettajan työskentelystä ja työtuntien määrästä voisi kysyä OAJ:sta, https://www.oaj.fi/arjessa/mita-opettajan-tyo-on/. OAJ:n sivuilta...
Slaten artikkelissa vuodelta 2013 kerrotaan, että Coca-Cola on brändinä arvokkaampi ja että perinteinen Coca-Cola on suosituin virvoitusjuoma Yhdysvalloissa. Tämä siitä huolimatta, että sokkotestien mukaan kuluttajat pitävät enemmän Pepsin mausta.
https://slate.com/business/2013/08/pepsi-paradox-why-people-prefer-coke…
Tätä eroa on selitetty tutkimuksissa juuri brändin vaikutuksella. Kuvantamistutkimuksessa Pepsi aktivoi tehokkaammin palkitsemisjärjestelmään kytkeytyviä aivoalueita, mutta aivokuoren toiminta kiihtyi, jos tutkittava tiesi juovansa Coca-Colaa. Brändiin samaistuminen muutti makukokemusta niin että Coca-Colan koettiin maistuvan paremmalta silloinkin, kun tutkittava oli sokkotestissä pitänyt enemmän Pepsin mausta.
https...
"Suurvalta" on poliittinen termi, jolla ei ole yksiseliltteistä sisältöä. Suomenkielisen Wikipedian mukaan suurvaltoina voidaan pitää seuraavia: Yhdysvallat, Kiina, Venäjä, Euroopan unioni ja Japani. Perinteisesti Euroopan unionin jäsenmaista on suurvaltoina pidetty Saksaa, Ranskaa ja Isoa-Britanniaa. Myös sellaiset valtiot kuten Brasilia ja Intia kuuluvat monen näkemyksen mukaan suurvaltoihin, vaikka niiden yleinen varallisuustaso on paljon alhaisempi. Joidenkin näkemysten mukaan jokainen valtio, jolla on toimiva ydinase, ovat omalla tavallaan suurvaltoja. Tämä määritelmä toisi joukkoon mukaan myös Pakistanin ja Israelin, joista jälkimmäinen ei ole virallisesti myöntänyt ydinasettaan sekä Pohjois-Korean, jonka ydinaseen toimivuudesta ei...
Merja Jalo on koulutukseltaan sairaanhoitaja, mutta ei ole koskaan tehnyt sairaanhoitajan töitä. Hän on syntynyt 25. 11. 1951 Turussa. Nämä tiedot ja paljon muuta Merja Jalosta Kirjasampo.fi:stä.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf6c4db79-57f6-49a5-ba78-8…
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/1704
Muita tiedonlähteitä ovat ainakin nämä kirjat: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3, Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän. Kirjoja voit kysellä lähikirjastostasi.
Kirjastot ottivat keväällä käyttöön valtakunnallisen E-Kirjaston, se korvaa aiemmin käytössä olleet Ellibs- ja Overdrive-e-kirjapalvelut sekä etäkäyttöisen ePress-aikakauslehtipalvelun. Palvelut ovat tähän asti toimineet rinnakkain, siis sekä uusi että palvelu ovat olleet käytössä, mutta vähitellen vanhat palvelut häviävät. Heinäkuun alussa ePress (aiemmin eMagz) poistui käytöstä. Jos haluat edelleenkin lukea kirjaston tarjoamia sähköisiä aikakauslehtiä, sinun täytyy ottaa käyttöön uusi E-Kirjasto -sovellus. Sovelluksen voi ladata älypuhelimelle tai tabletille sovelluskaupasta (AppStore tai Playkauppa). Kun olet ladannut sovelluksen, siihen täytyy kirjautua vahvaa tunnistusta käyttäen, käytännössä siis pankkitunnuksia tai...
Nimi Hilla on useiden Hil-alkuisten nimien (esim. Hilda, Hilja, Hilkka, Hilma) hellittelymuoto. Suomessa se voidaan käsittää myös luontoaiheiseksi nimeksi (hilla=suomuurain,lakka).
Nimi Helmiina on lyhennös nimestä Vilhelmiina. Nimien Vilhelmiina ja Helmiina kautta on myös päästy nimeen Helmi, joka itsenäisenä nimenä kuuluu alkavaan suomalaisuuskauteen. Hohtavan puhdas, kaunis, täydellinen kuin helmi simpukassa tai kastehelmi, nämä 1800-luvun lopulle ominaiset vertaukset ovat synnyttäneet Helmi-nimen.
Lähteet: Lempiäinen,Pentti: Suuri etunimikirja, sekä
Uusi suomalainen nimikirja.
Lisää tietoa etunimistä voit etsiä esimerkiksi Kustaa Vilkunan kirjasta Etunimet.
Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007) kertoo, että nimi Helsinki on luultavasti peräisin ruotsinkielisestä murremuodosta Helsing tai Helsinge tai yksinkertaisesti lyhentymä paikan ruotsinkielisestä nimestä Helsingfors.
Ruotsinkielisen nimen alkuperästä ei ole varmuutta, vaikka useitakin teorioita siitä on esitetty. Loppuosan fors tulee alkuperäisen perustamispaikan luona sijaitsevasta koskesta. Kysy.fi:n vanhasta vastauksesta osoitteesta http://www.kysy.fi/kysymys/mika-helsinki-nimen-alkupera löytyy pari vanhaa teoriaa.
Kirjastoalan ammatteihin voi opiskella yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tai pätevöityä suorittamalla ammatillisen perustutkinnon. Merkonomin tutkinto on ammatillinen perustutkinto, mutta pätevöityäksesi tarvitset ne 20 ov:a kirjasto- ja informaatioalan opintoja.
Kirjastopalveluiden yhteiseltä sivustolta (http://www.kirjastot.fi/) löytyy kattava kooste kirjastoalan oppilaitoksista ja tutkinnoista:
http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu/
Sieltä löytyy myös lakitekstiä pätevyyksista ja kelpoisuudesta eri kirjastoammatillisiin tehtäviin:
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/perustietoa/kmka.html#Koul…
Lyhyesti sanottuna yhteistä kaikille fantasiakirjallisuuteen kuuluville teoksille on jotain sellaista, joka ei kuulu jokapäiväiseen elämäämme. Se jokin voi olla täysin kuvitteellinen maailma, taikuus tai jokin muu yliluonnollinen elementti.
Laajempia fantasiakirjallisuuden määritelmiä löydät vaikka seuraavista teksteistä: Vesa Sisättö: Johdanto (teoksessa Ulkomaisia fantasiakirjailijoita, BTJ 2003) ja Johanna Sinisalo: Fantasia lajityyppinä ja kirjailijan työvälineenä (kirjassa Fantasian monet maailmat, BTJ 2004).
