Hei!
Ilmeisesti olit saanut uusittua lainasi, luin viestisi vasta nyt. Ainahan sitä voi selitellä, mutta meitä on kaksi vastaajaa, ja satuimme molemmat olemaan ulkomailla, joten vastauksesi viipyi.
Jos uusinta netin kautta ei onnistu, on syy tosiaan joku näistä:
1) Teos on jo uusittu 3 kertaa. Silloin edellytämme, että materiaali käytetään täällä kirjastossa.
2) Jos sinulla on sakkoja tai olet lainauskiellossa.
3) Jos materiaalin on varauksia.
Kiitoksia kyselystäsi ja hyvää jatkoa:
Olli Mäkinen
informaatikko
Vaasan kaupunginkirjasto
Valitettavasti juuri Siro -patterin lämpöarvotaulukkoa ei löytynyt Turun kaupunginkirjastosta, mutta teoksesta O. Ebeling: Lämmitys-, ilmanvaihto- ja saniteettiteknillisiä taulukoita ja ohjeita (1963) löytyy eri valmistajien mm. Högforsin radiaattorien lämmönluovutuskäyriä (s.435-471). Teoksesta löytyy myös yleinen säteilypatterien lämmönluovutuskaavio/taulukko (s.182-183).
Teidän kannattaisi ottaa yhteyttä kyseisen patterin valmistajaan, joka on nykyisin nimeltään Componenta Karkkila Oy http://www.componenta.com/fi/yhteys_y.html ja kysyä olisiko heillä haluamianne tietoja näinkin vanhasta patterista.
Voitte myös ottaa yhteyttä teknisen alan erikoiskirjastoihin mm. Teknillisen korkeakoulun kirjastoon http://lib.hut.fi/ tai Tampereen...
Kirjastot eivät pysty arvioimaan kolikkojen arvoa. Kolikon kunto ja mahdolliset lyöntivirheet vaikuttavat ratkaisevasti sen arvoon. Tuoreinta painosta 'Suomen rahat arviohintoineen : keräilijän opas' -teoksesta kannattaa tutkia. Rahan arvionnissa kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen. Suomen numismaatikkojen sivuilta löytyvät jäsenyhdistysten yhteystiedot, https://www.numismaatikko.fi/index.php/jasenet/jasenyhdistykset
Töölön kirjaston musiikkiosastolla on sähköpiano asiakkaiden käytettävissä. Kirjastokortti täytyy olla, ja sen voivat saada muutkin kuin vain pääkaupunkiseudun asukkaat. Sähköpianon käyttö on ilmaista. Lisätietoja ja ajanvaraus puh. 310 85725.
Vanhoista matrikkeleista (1909, 1926) kuvia ei valitettavasti löydy.
Kyseessä lienee
Fredrik Edvard Grönroos, syntynyt Kristiinankaupungissa 27.9.1849, ylioppilas 19.6.1868, tuomarin tutkinto 13.12.1872, varatuomari 31.5.1876, kuollut Seinäjoella 12.11.1920
Grönroos toimi vuosina 1884-1890 mm. Vaasan hovioikeudessa suomen kielen kääntäjänä, joten hän lienee ollut vahva molemmissa kotimaisissa kielissä (mitä tietysti edellytti hänen myöhempi toimintansa tuomarinakin ymmärtääkseni vahvasti suomenkielisellä alueella).
Grönroos toimi noin vuoteen 1914 Saloisten tuomiokunnan tuomarina (alueeseen kuuluivat Saloisten pitäjä, Salon ja Vihannin kappelit, Pyhäjoen pitäjä, Merijärven kappeli, Oulaisten pitäjä, Kalajoen ja Alavieskan pitäjät, Raution...
Ensimmäisenä ehdokkaana mieleen tulee Riitta Vartin vuosina 1990-93 julkaistu neljän romaanin sarja, vaikka se sijoittuukin Pispalaan vain osittain: Sun lapsuutes (1990), Pispalan enkeli (1991), Nuoruuden yliopistot (1992), Naaraan aika (1993).
Ks. myös toinen vastaus samanaiheiseen kysymykseen. Kassanhoito riippuu täysin käytössä olevasta kassakoneesta tai kassajärjestelmästä, josta syystä siitä ei oppikirjaa ole. Kirjanpidon oppikirjoja on runsaasti, mutta niissä ei käytännön kassanhoitoa käsitellä. Suosittelen Internet-tiedonhakua esim. Soneran hakukoneella (kirjaston kotisivulta http://www.lib.hel.fi pääset klikkailemalla TIEDONHAKU INTERNETISTÄ > SUOMALAISIA HAKUPALVELUITA > SONERAPLAZA), hakusanana KASSAJÄRJESTELMÄT. Tuloksena on erilaisten kassajärjestelmien Internet-mainoksia, joissakin niistä sangen perusteellinen selvitys kassajärjestelmän toiminnoista. Yksi esimerkkijärjestelmä esim. JasWin kassajärjestelmä (http://www.saunalahti.fi/~jranta).
Suurin osa hyppyhämähäkeistä tosiaan elää trooppisilla vyöhykkeillä. Mutta joitakin lajeja esiintyy myös Suomessa. Esimerkiksi seeprahyppijän ulkonäkö muistuttaa varsin hyvin kysyjän kuvausta. Seeprahyppijät ovat kooltaan noin 5-7 millin pituisia, siis varsin pienikokoisia.
Heikki Poroila
Otto Manninen on suomentanut Johann Wolfgang von Goethen runon Vermächtnis. Runo on saanut suomenkielisen nimen Testamentti ja suomennos on luettavissa esimerkiksi Goethen runojen kokoelmassa Runoja (1980, ss. 211 - 212).
Saat suomennoksen sähköpostiisi.
https://kalliope.org/da/text/goethe2000010806
Hei, OUTI-kimpan verkkosivuilla (outi.finna.fi) voi varataa aineistoa ja kirjautua omiin tietoihin voimassa olevalla OUTI-kirjastokortilla ja nelinumreoisella PIN-koodilla.Jos kirjautumisessa on kirjastokorttiin liittyvä ongelma, niin kannattaa olla yhteydessä lähimpää OUTI-kirjastoon asian selvittämiseksi.Joskus kirjautumisen estaa järjestelmän tilapäinen häiriö. Niistä pyritään informoimaan asiakkaitta verkkokirjaston sivulla.
Hei,
kysyit ortopedisten leikkausten määriä Suomessa ja kansainvälisellä tasolla.
Stakes (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus) tilastoi Suomessa tehtyjä päiväkirurgisia toimenpiteitä. Voit hakea ortopedisten leikkausten määriä sivulta
http://www.stakes.info/2/8/2,8,2.asp
löytyvien linkkien kautta.
Myös kansainvälisiä tietoja kannattaa kysyä Stakesilta.
Yst.terv. Laura Mäkelä, Tilastokirjasto
Meiltä löytyy RIsto Rinteen teos:
Teos: OPPIMISEN UUSI JÄRJESTYS
Tekijä/esittäjä: RINNE, RISTO
Materiaali: kirja
Alkuteos: -
ISBN: 951-768-038-4
Julkaisu: TAMPERE: VASTAPAINO 1998
Luokka: VAASA 38.
Toisena tekijänä ei tässä tosin ole Vattaja (Vataja?) vaan Eeva Salmi. Tämä osuu kuitenkin lähimmäksi, koska teos käsittelee juuri elinikäistä oppimista. Kirjaa voi varata pääkirjastosta, jossa on yksi kappale Yhteiskunta ja talous -osastolla (1 krs.) ensimmäisessä kerroksessa, mutta tällä hetkellä lainassa.
terveisin
Leena Salminen
Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Turun kaupunginkirjastossa ei valitettavasti ole mahdollista käyttää juridiikan ammattilaisille suunnattua Edilex-lakitietopalvelua. Turussa sitä voi käyttää sekä Turun yliopiston että Åbo Akademin kirjastoissa.
Hautalaulua ei löytänyt toistaiseksi kuin vain runokokoelmasta Hiihtäjän virsiä, joka on käännetty vain venäjäksi ja ranskaksi. Näillä tiedoilla ei näyttäisi julkaistun ruotsiksi.
Sadeviitan riisuminen on sadetakkia helpompaa. Vedenpitävä takki, joka ei ole varsinainen sadetakki, esimerkiksi Gore-Tex-pintainen, voisi myös olla vaihtoehto sadetakille.
Jos on saanut kävelykepin lainaksi, kannattanee kysyä apuvälinelainaamosta lisävinkkejä.
Saat kirjastokortin käymällä jossakin Espoon, Helsingin tai Vantaan kirjastossa. Kirjastojen osoitteet ja aukioloajat löytyvät verkosta osoitteesta http://www.helmet.fi . Kortin saadaksesi sinun on todistettava hekilöllisyytesi, samalla saat myös tunnusluvun. Sitten voitkin tehdä varauksia ja myös uusia lainojasi verkossa. Oppilaitosten kirjastoihin sinun täytyy hakea erillistä kirjastokorttia.
Väestörekisterikeskuksen nimihaun mukaan Altis-nimi on annettu 23 miehelle ja yhdelle naiselle. Useimmat heistä ovat syntyneet vuosina 1920-39.
Katso lisää
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Nimikirjoista etunimi Altis ei löydy, mikä on vahinko, koska nimihän on hyvin kaunis.
Tämän vuoden yksi automalli on nimeltä Altis, joka lähinnä viittaa nimen kreikkalaiseen merkitykseen. Antiikin Kreikan mytologiassa Altis oli Zeukselle pyhitetty lehto, tai Olympoksen rajattu ja aidattu alue, jossa sijaitsivat Heran ja Zeuksen temppelit.
Ohjeita ja malleja on alan kirjoissa, joiden tekijät, nimet ja saatavuustiedot löytyvät kirjastojen tietokannoista (Suomen yleisten kirjastojen tietokannat http://www.kirjastot.fi/) hakemalla asiasanoilla JÄRJESTÖT ja TILINPÄÄTÖS tai TILINTARKASTUS.
Näin hakemalla saa tiedot esim. seuraavista: Perälä, Johanna Yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös (1999); Kuusiola, Arto Yhdistyksen kirjanpito, tilintarkistus ja taloudenhoito (1998); Nurminen, Herman: Järjestöjen uusi tiliopas (1998) ja Lydman, Kari: Yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös ja hallintotilinpäätös, konsernitilinpäätös, verotus ja vastuukysymykset sekä
tilintarkistus (1995).
Hei! Runo on Einari Vuorelan Metsässä hänen esikoiskokoelmastaan Huilunsoittaja v. 1919. Runo on julkaistu myös esim. kokoelmassa Einari Vuorela, Runot: valikoima yhdeksästätoista kokoelmasta, WSOY 1979, mikä on lainattavissa Nurmijärven kunnankirjaston varastosta.
