En löytänyt tietoja suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi Finna-haulla.Kysyin asiaa Venäjän suurlähetystöstä, mutta vastauksen saaminen tietenkin kestää hetken.Täydennän vastusta, jos saan tietoja.
Rovaniemen kauppala perustettiin vuonna 2028. Lähteiden mukaan julkisen liikenteen kehitys oli tuolloin jo hyvässä vauhdissa matkailun myötä. 1930-luvun puolivälissä Rovaniemeltä päästiin linja-autolla jo joka puolelle Lappia. Vuonna 1934 Rovaniemeltä lähti 133 vuoroa viikossa, ja vuonna 1939 jo 238 vuoroa viikossa. Linja-autoliikenne syntyi enimmäkseen palvelemaan juuri maaseudun liikennetarpeita. Huomion arvoista on myös erityisesti Lapissa se, että talviliikenne tuotti hankaluuksia vielä 1930-luvulla. Laajemmin linja-autoliikenteen toimintaympäristöstä alkuaikoina saa tietoa esim. Viitaniemen ja Mäkelän teoksesta. Lähteet Matti Enbuske et al. 1997. Rovaniemen historia vuoteen 1990. Jokivarsien kasvatit ja...
Pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-kokoelmatietokannasta (http://www.libplussa.fi) löytyy seuraavia kirjoja, joissa käsitellään tietotekniikkaa ja organisaatioita:
Atk:n vaikutuksia--Pertti Järvinen (toim.) Tampereen yliopisto, Tampere, 1995
Praxis--käytännön yritystaito [Osa 3]/[toimitus: Raisa Vuohelainen] WSOY, Porvoo, 1994
Karvinen, Matti :Tietotekniikkainvestoinnit--valmistelijan ja johtajan opas, Suomen Atk-kustannus, Espoo, 1994
Salli, Paavo: Organisaatioiden välinen tiedonsiirto kuntien hankintatoimessa, Suomen kuntaliitto, Helsinki, 1993
Zuboff, Shoshana: Viisaan koneen aikakausi--uusi tietotekniikka ja yritystoiminta, Otava, Helsingissä, 1990
Stenlund, Heikki: Organisaatioiden tietotekniikan soveltamisvalmiudet--arviointi ja...
Frank-monihaun mukaan kausijulkaisu Suomen kauppalaivasto löytyy mm. Kuopiosta Varastokirjastosta. Numero 1 on ilmestynyt v. 1920 ja nro 2 vuonna 1921. Julkaisija on Merenkulkuhallituksen tilasto- ja rekisteritoimisto. Varastokirjasto lähettää kaukolainoja muihin kirjastoihin.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivuilla on tietoa vuotuisjuhlista ja nuuttipukeista
http://www.finlit.fi/tietopalvelu/juhlat/joulu/nuutti.htm
Parhainta kuvitettua tietoa Nuutista löydät teoksesta
Bregenhöj, Carsten: Nuutti: suomalainen karnevaali.
Teoksessa Vilkuna Kustaa: Vuotuinen ajantieto kerrotaan myös Nuutin päivän vietosta tammikuussa.
Ikävä kyllä kirjaasi ei ole tunnistettu. Samantyyppisisistä aiheista ovat kirjoittaneet esim. Ilmari Kianto, Jack London, James Oliwer Curwood ja Arto Paasilinna. Voisiko joku heistä olla etsimäsi kirjan kirjoittaja?
On olemassa Maailman postiliitto (UPU), jossa yksittäisten maiden postit ovat mukana. Teoksessaan Suomen postin historia 2, Jukka-Pekka Pietiäinen toteaa mm:
"UPU:n alkuperäisenä ja toteutuneena tavoitteena oli postimaksujen jakamattomuus: lähettäjämaa sai kaiken... Toisen maailmansodan jälkeen kansainvälisten postivirtojen epätasapaino sai kolmannen maailman vaatimaan muutosta, sillä ne olivat enemmän postia vastaanottavia kuin lähettäviä maita...Tokiossa [1969] päätettiin kokeilusta, jonka mukaisesti postia enemmän vastaanottavat maat saavat "tuontiylijäämästään" nimellisen kultafrangin korvauksen kilolta... Hampurissa 1984 korvaus määrättiin 8 kultafrangiksi kilolta. Suomelle on uudesta tilitysjärjestelmästä ollut enemmän hyötyä kuin...
Richard Pinin käsikirjoittamaa ja Wendy Pinin kuvittamaa Elfquest –taru haltioista -fantasiasarjakuvaa on tehty vuodesta 1978 alkaen. Lukemasi yhdeksänosaisen sarjan lisäksi on suomeksi ilmestynyt erillisinä osina Auringon ääni (1993), Sudenlaulu (1993), Haaste (1991), Pako tulen alta (1990) ja Ryöstöretki (1990). Englanninkielisinä kirjoja on enemmän. Niin suomeksi kuin englanniksikin sarjaa julkaistaan sekä yksittäisinä osina että isompina, useamman osan kokonaisuuksina. Elokuvan valmistumisesta ei löytynyt tietoa.
Lammin kirjastossa ei ole monta Elfquest-kirjaa, mutta ainakin Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa niitä on paljon enemmän.
Kirjaa on tulossa pelkästään Helsingin kaupunginkirjaston eri yksiköihin useita kappaleita ja uskon, että kirjaa hankitaan myös Vantaalle ja Espooseen. Kirja ilmestyy vasta syksyllä, joten kannattaa seurata tilannetta osoitteessa: www.helmet.fi. Heti kun kirja ilmestyy yhteenkään HelMet -kirjastoon ja on lainattavissa siitä voi tehdä varauksen yllä olevan verkko-osoitteen kautta. Varausta tehtäessä on oltava voimassa oleva Helmet -kortti sekä siihen liittyvä henkilökohtainen PIN-koodi.
Sellaista sanastoa, jossa olisi suomenkieliset ja englanninkieliset nimet selkärangattomille, ei valitettavasti ole. Monistakin kirjoista löytyvät sekä latinan- että suomenkieliset nimet, esimerkiksi Weilin+Göösin kustantaman sarjan Maailman luonto : eläimet osassa Selkärangattomat.
Asia järjestyy Googlen avulla. Jos haluat tietää, mikä on crab suomeksi, menettele näin:
1. hae Googlella crab,
2. saat Wikipedian artikkelin, josta näet että osalahkon latinankielinen nimi on Brachyura,
3. hae Googlella Brachyura ja napsauta pallukka kohtaan ”Haku suomenkielisiltä sivuilta”,
4. saat suomenkielisiä sivuja, joista näet että Brachyura on suomeksi taskurapu. Tosin saat muitakin brachyuroja, joten tarkkuutta on noudatettava.
Markku Savela on luonut...
Kirjasto ottaa vastaan kirjoja mikäli ne ovat hyväkuntoisia mutta pidättää itsellään oikeuden päättää, mitä kirjoilla tehdään. Kirjat saattavat pääytä joko kokoelmaan tai kirjaston kierrätyspisteeseen, josta asiakkaat voivat ottaa omakseen muiden asiakkaiden jättämiä kirjoja. Varsin usein kirjat päätyvät kierrätykseen, mikäli lahjoitetut kirjat jo ovat kokoelmassamme. Voit tarjota kirjoja lähikirjastoosi. Jos divarit eivät ole kiinnostuneita kirjoista, niitä voi myös viedä kierrätyskeskuksiin. Espoon kierrätyskeskus on Matinkylässä, Matinpurontie 3 ja 8. Voit myös ottaa yhteyttä kirpputoreihin ja tarjota kirjoja sinne, jos divarit eivät ole kiinnostuneita. Niittykummussa on Fidan kirpputori Merituulentie 30, 02200 Espoo, puh. (09) 4551...
Finlandersin levyttämässä versiossa esiintyvät instrumentit ovat alttosaksofonin lisäksi rummut, bassokitara, sähkökitara ja akustinen piano.
Finlanders on esittänyt kappaletta myös keikoillaan. Finlandersin 30v.-juhlakonsertin perusteella live-esiintymisten kokoonpano näyttäisi ja kuulostaisi olevan alttosaksofonin lisäksi baritonisaksofoni, trumpetti, cajon-rumpu, rummut, tamburiini, sähköpiano, bassokitara sekä banjo.
Kyseisten lastenlaulujen tekijätiedot ovat seuraavat:
Tossu ja sukka (ne tirkistää...), sävel ja sanat Soili Perkiö
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4828543
Titi tyy (Talitintit lentää lintulaudalle), sävel ja sana Kaija Eerola ja Inkeri Ruokanen
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5212171
Maijan karitsa (Maijall’ oli karitsa), englantilainen kansansävelmä, suom. sanat Samppa Asunta
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5163537
Loppuleija, sävel Soili Perkiö, sanat Hannele Huovi
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5063008#componentparts
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
http://www.fono.fi/
Toimintaterapeutti-lehden numero 1997:5 on tietokoneavusteisen kuntoutuksen teemanumero.
Lehti sisältää mm. artikkelin: Meinander, Monika: Tietotekniikan sovelluksia aivovauriopotilaiden
kuntoutuksessa (sivut 9-11).
Uusi elektroniikka-lehti 1988:17 (sivut 10-11) sisältää artikkelin: Salmela, Jarmo: Kuntoutuksessa teknologia on apuväline.
Suomen kuvalehti 1985:3 (sivut 52-54) sisältää artikkelin: Jäämeri, Hannele: Tietokone voi auttaa kun puhe ei suju.
Näistä kahdesta viimeisestä artikkelista saatte tietoa tietokonepohjaisen kuntoutuksen alkuvaiheista.
Aiheesta löytyi kirja: Sillalla, puhetta tukevan ja korvaavan kommunikaation sekä tietokoneavusteisen opetuksen ja kuntoutuksen seminaari. Helsinki 1999.
Opinnäyte aiheesta: Korva, Asta:...
Isänsä jalkapallokentältä hakeva Kaarina-tyttö esiintyy Bengt Anderbergin kirjassa Satu pienen pienestä tytöstä (Lasten parhaat kirjat, 1994). Kuvitus on Jan Mogensenin.
Kiinaksi vene on 船 (chuán). Merkin nk. radikaali eli vasemmanpuoleisin osa 舟 (zhōu) on kehittynyt varhaisemmista venettä tarkoittavista merkeistä. Ne puolestaan ovat olleet piktogrammeja eli kuvia, ja esittäneet bambulauttoja ja jokiveneitä. Kaikkein vanhimmissa oraakkeliluista ja pronssiesineistä löydetyissä merkeissä on selvästi nähtävissä kiinalaislle veneille tyypillinen suora keula ja pyöristyvä pohja.
Suosittelen kaikille aiheesta kiinnostuneille Cecilia Lindqvistin teosta Merkkien valtakunta (WSOY 1991), joka käsittelee siis nimenomaan kiinalaisten kirjoitusmerkkien alkuperää ja historiaa.
Oiva verkkosivusto kirjoitusjärjestelmisä kiinnostuneille on englanninkielinen http://www.ancientscripts.com
Suomeksi tietoa löytyy esim....
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännössä merkitys on seuraava:
56b. Hermoperäiset, toiminnalliset sydänhäiriöt.
Kyseesä voisi olla myös 56. Muut sydänsairaudet (Ceteri morbi cordis), sotapalvelukelpoisuusluokkaan B luokiteltuna. Tällöin mukana pitäisi olla tarkenne B I (apupalveluun sotatoimivyöhykkeellä kelpaava) tai B II (apupalveluun tukivyöhykkeellä ja kotiseudulla kelpaava).
Ohjelmasta löytyy verkkohauilla jonkin verran tietoa, mm. näyttelijöistä ja henkilöhahmoista jotka esiintyivät ohjelman eri osioissa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ansa_ja_Oiva
Juontajatietoja voisi kysyä suoraan Yleltä: https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
