Kielilain 423/2003 mukaan Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
Vähemmistökieli saamen kieli, Saamen kielilaki 1086/2003.
Kunnissa joissa suomi on valtakieli ruotsi on vähemmistökieli ja päin vastoin.
Fanni on englantilainen muunnos nimestä Fransiska, joka puolestaan on Frans-nimen (Franciscus) sisarnimi tai muunnos nimestä Stefania. Karjalassa Fanni on ollut lyhentymä nimestä Teofanosta eli Theofaniasta, johon Suomen ortodoksinen kalenteri Fanni-nimen kohdalla viittaa. Suomenkielisiä kansan vanhastaan käyttämiä muotoja ovat Vanni, Fanny, Vannu, Fannu, Fanne ja Vanssi.
Lähteet: Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja ja Vilkuna, Kustaa : Etunimet.
Mea -nimeä on kysytty aikaisemminkin: Mea on peräisin italian kielestä ja tarkoittaa "minun". Ohessa vähän lisätietoa nimestä ja nimen kantajaan liitetyistä merkityksistä:
http://names.yuly.ru/female-i-name-37689.htm.
Mean nimipäivän vietosta kannattaisi ehkä keskustella emeritusprofessori Eero Kiviniemen kanssa, jonka vastuulla on Helsingin yliopiston suomenkielisen nimipäiväkalenterin
ajantasaisuus. Eero Kiviniemen kotisivut löytyvät osoitteesta http://almanakka.helsinki.fi/.
Kysyimme tutulta kampaajalta, joka kertoi että hopeashampoon teho perustuu shampoossa oleviin sinisiin ja violetteihin pigmentteihin. Näillä taitetaan epätoivottuja, likaisia ja lämpimiä sävyjä. Shampoon teho riippuu täysin hiuksen huokoisuudesta ja tummuudesta. Shampoo tehoaa siis parhaiten melko vaaleaan, värjättyyn hiukseen.
Kirjassa Maailman pelit ja leikit s.190-191 on Korona-pelin säännöt. Ellei lähimmässä kirjastossasi kirjaa ole, voit saada sen kaukolainaksi. Internetistä löytyivät vähän epävirallisemmat säännöt sivulta: http://www.icon.fi/~paukku/saanto.htm#KORONA.
Isabella on espanjalainen ja italialainen muunnos Elisabetista (Elisabeth + (be)lla = "kaunis Elisabet"). Isabel on ranskalaisten käyttämä lyhentymä Isabellasta.
Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY
Cassandra Claren Varjojen kaupungit-sarjaa on julkaissut suomeksi Otava. Otavan sivuilta ei kuitenkaan löydy tietoa siitä, milloin sarjan neljäs osa, City of fallen Angels, suomennettaisiin ja julkaistaisiin.
Lisää tietoa sarjasta on Otavan sivuilla: http://www.otava.fi/kirjat/lasten_ja_nuorten/2011/fi_FI/lasikaupunki/ josta myös neljännen osan julkaisuajankohtaa kannattaa käydä seuraamassa.
Esim. Blomgren, Paige Gilchristin kirja Beading from necklaces to napkin rings, 20 easy and creative projects to make in a weekend vaikuttaa lupaavalta.
Lisäksi ainakin kirjassa Isotaito Otavan iso taitosanakirja 3 kerrotaan helminauhojen teosta, ja solmusta helmien välissä sanotaan mm. näin. "Tee lankaan löysä kaksinkertainen solmu ja kuljeta ja tiukenna se sitten neulan avulla oikeale paikalleen."
Vanhoja levyjä kannattaa tiedustella divareista tai jos mhdollista, vierailla levymessuilla. Tässä sinulle lista levydivareista:
http://www.saunalahti.fi/~oystila/raimo/musa/divarit.html
Merkit löytyvät sähköisessä muodossa verkkosanakirjasta http://www.mandarintools.com/chardict.html .
Hakutulokset:
sanalle water on osoitteessa http://www.mandarintools.com/cgi-bin/charlook.pl
sanalle tree osoitteessa http://www.mandarintools.com/cgi-bin/charlook.pl
sanalle tiger osoitteessa http://www.mandarintools.com/cgi-bin/charlook.pl
Annikki Arposen selkeässä Kiina-suomi-sanakirjassa (WSOY 1985) ovat myös kiinalaiset kirjoitusmerkit.
Porvoon kaupunginkirjastossa tuskin on sellaisia englannin kielen CD-ROM-levyjä, joita voisi ajaessa opiskella - siis vain kuunnella. Sen sijaan meillä on englannin kielen kursseja, joihin kuuluu äänitteinä CD-äänilevyjä sekä englanninkielisiä äänikirjoja.
Univerbin julkaisema Englannin kielikurssi on tarkoitettu esim. autossa kuunneltavaksi. Tässä englannin kielen alkeiskurssissa toistetaan peräkkäin samat lauseet ja fraasit suomeksi ja englanniksi. Tätä kurssia meillä ei tällä hetkellä ole. Toinen samantyyppinen on Marja Anttalaisen: Sanat haltuun. Tämän kurssin äänitteet ovat myös CD-äänilevyjä.
Jos haluat katsoa, mitä englannin kielen CD-ROM-levyjä tai mitä englannin kielikursseja CD-levyillä meillä on,voit mennä netissä olevaan...
Libba Braylta on ilmestynyt tähän mennessä kolme kirjaa, A great and terrible beauty, Rebel angels ja The sweet far thing. Ensinmainittu julkaistiin vuonna 2007 suomeksi nimellä Kauhun ja kauneuden valtakunta. Kaksi muuta ovat sen jatko-osia. Niiden ilmestymisestä Suomessa ei ole ainakaan vielä tietoa kustantajan verkkosivuilla (www.wsoy.fi).
Lisa Banim on syntynyt 1960 . Suuri koirajahti perustuu Terry Minskin luomaan televisiosarjaan Lizzy McGuire. Tietoa kirjasta on esimerkiksi sivulla http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9513220761&lang=fi . Lisätietoja mm. lukijoiden kokemuksista löydät esimerkiksi Googlella teoksen nimihaulla.
Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa on kysytty useita kertoja Lisa Banimista ja sarjasta Lizzy McGuire. Aikaisempia vastauksia löydät palvelumme hakemistosta http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/asiasanahakemisto/
Juliana on latinan Julianuksen ja Juliuksen sisarnimi. Ortodoksisessa kalenterissa Julian oma. Nimen suosio on lisääntynyt Hollannin entisen kuningattaren Julianan ansiosta.(Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi?)
Varhaisin merkintä Suomessa Julianasta on v:lta 1332 Turun tuomiokirkon ns. mustassa kirjassa, samoin Mikael Agricolan rukouskirjassa 1544 on Juliana Neitsyt. Kyseessä oli neitsytmarttyyri, joka surmattiin noin v. 305 joko Nikomedeiassa Vähässä-Aasiassa tai Italiassa lähellä Napolia. Hänen lisäkseen katolisen kirkon pyhimysten ja autuutettujen luettelo tuntee 12 muuta samannimistä henkilöä. (Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja)
Nea voi olla Linnean lyhennys. Ortodoksisessa kalenterissa Neonilla-nimen lyhennys. Linnea on...
Nea-nimi on lyhennys nea-loppuisista nimistä, esim Linneasta.
Linnea puolestaan on ruotsalaisen kasvitieteilijä Carl von Linnén kunniaksi luotu nimi, kasvitieteessä vanamon (Linnea borealis) tieteellinen nimi. Nea on esiintynyt suomen almanakassa 3.8. vuodesta 1995 lähtien.
Myös Jasmin on luontoaiheinen nimi. Sen alkuperänä on jasmiini-kasvi, joka on hyväntuoksuinen valkokukkainen koristepensas. Kukkasymboliikassa jasmiini on herkän kauneuden, viehkeyden ja rakkauden vertauskuva. Nimen juuret johtavat persiaan (yasemin) ja arabiaan (yasamin). Tuhannen ja yhden yön tarinoiden yksi henkilöhahmo on Yasmin-niminen kaunotar. Suomen almanakassa nimi on esiintynyt 9.7. vuodesta 1995 lähtien.
Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, 1999
Lyhenne tulee tästä englanninkielisestä käsitteestä: Card Access Number (CAN)
Koneellisesti todennettavat tekijät (koneavusteiset asiakirjojen turvallisuuden todentamistekijät) ovat turvatekijöitä, jotka voidaan lukea ja todentaa koneellisesti (asiakirjojen lukulaitteilla).
https://www.consilium.europa.eu/prado/fi/prado-glossary/prado-glossary…
https://poliisi.fi/nain-kaytat-passia
Tähän kysymykseen on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Voit hakea vanhat vastaukset arkistosta hakutermillä "kiinan kieli".
Varsinaisia kiinalaisia aakkosia ei ole olemassakaan, sillä kiinan kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin (hànzi). Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kiinan yhtä tavua. Joka merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä.
Katso seuraavat linkit:
http://www.chinese-tools.com/names/search.html
http://www.mandarintools.com/chinesename.html
http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm
Tuija Lehtinen on kirjoittanut valtavan paljon kirjoja niin nuorille kuin aikuisillekin. Lehtisen kirjoja on hankala verrata toisiinsa siltä kannalta, mikä kirja olisi toista merkittävämpi.
Lista Tuija Lehtisen kirjoista löytyy esim. Otavan nettisivuilta osoitteesta
http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/j-l/lehtinen_tuija/fi_FI/teo…
Yhtenä merkittävyyden kriteerinä voisi pitää esim. sitä, onko kirjaa käännetty muille kielille. Lehtisen kirjoista on tehty käännökset näistä:
- Siivet varpaiden välissä (käännetty tanskaksi, ruotsiksi ja viroksi)
- Roskisprinssi (käännetty ruotsiksi)
- Tanja Tavis, Jäkälärinteen 9 D (käännetty saksaksi)
- Rebekka ja kesäprinssi (käännetty japaniksi)
Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelissa Lehtinen...
Kielitoimiston sanakirjan (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ ) mukaan muutama viittaa lukumäärältään epämääräisiin olioihin tai asioihin: joku (harva), jokunen, joitakin, eräitä.Wikisanakirjan (https://fi.wiktionary.org/wiki/muutama ) mukaan muutama viittaa vähäiseen määrään laskettavissa olevia kohteita, joiden tarkkaa lukumäärää puhuja ei tiedä tai ilmaise. Kielitoimiston ohjepankista löytyy myös ohjeistus muutama-sanan käyttöön: https://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/561Muutama on lukumäärältään epämääräinen pienehkö määrä, joka määrittyy sanan käyttöyhteyden mukaan.
