Olisiko kyseessä Petri Tammisen yhden sivun mittainen tarina Perttu kirjasta Elämiä (Otava, v. 1994)?
”Perttu vei karnevaalikeksejä hippoihin. ’Hipat on peruttu’, Anne sanoi. Naulakon alus oli kenkiä täynnä.”
Elämiä on Helmet-kirjastojen kokoelmissa ja Perttu on sivulla 69.
www.helmet.fi
Lapsesi voivat noutaa varauksesi lainaten ne omilla kirjastokorteillaan kirjaston asiakaspalvelussa. Tässä tilanteessa lainaajan on esitettävä kirjastosta saamasi varausilmoitus (tullut tekstiviestinä, sähköpostitse tai postitse), joten välitä varausilmoituksesi aineistoa noutavalle.
Virtuaali-Helsinki Helsinki Arena 2000 oli käytettävissä nimensä mukaisesti Helsingin juhlavuonna 2000. Sen rakentaminen aloitettiin jo 1996, jolloin Helsingin Sanomat uutisoi, että Senaatintori, Kauppatori, Esplanadi ja Stockmannin seutu olivat jo valmiina virtuaalikaupungissa. Virtuaalisen Helsingin rakentaminen oli Helsingin Puhelin Oy:n (HPY) suunnitelma. Sitä ei enää löydy verkosta. Voit lukea lisää hankkeesta Risto Linturin, Marja-Riitta Koivusen ja Jari Sulkasen artikkelista Helsinki Arena 2000 - Augmenting a Real City to a Virtual One.
Ilta-Sanomat: Helsingin kaupunki liittymässä Areenaan https://www.is.fi/digitoday/art-2000001275912.html
Linturi, Koivunen ja Sulkainen: Helsinki Arena 2000 - Augmenting a Real City to a...
Ellei kuvaajan nimeä ole mainittu kuvan yhteydessä, asian selvittäminen voi olla vaikeaa. Pohjolan sanomista on julkaistu ainakin kaksi historiikkia, joista voisi etsiä tietoa siitä, minkänimisiä valokuvaajia lehdessä on tuohon aikaan ylipäätään työskennellyt, mutta kuvien yksilöimiseen en valitettavasti keksi keinoa.
Mainitut teokset ovat
Siikala, Iiris: Pohjolan sanomat 1915-1965 : Tapahtumia ja kannanottoja (1970)
Jussila, Pentti: Eikö sitä totuutta saisikaan sanoa : Pohjolan sanomien yhdeksän vuosikymmentä (2005)
Hei!
Olavi Pesosen nuottikokoelma
"Laulava kansa - säestykset ja kuorosovitukset Laulukirjaan"
(Valistus, 441 sivua)
on tällä hetkellä lainassa Turun pääkirjastosta. Eräpäivä on 22.10.2010.
Lisäksi nuottikokoelma "Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta"
(Tammi, 352 sivua) sisältää kappaleiden Peipon pesä, Oravan pesä ja Pikku juttu (alkusanat: Ol' kerran metsässä mökki) nuotinnokset sointumerkkeineen. Jokaisesta kolmesta laulusta on nuottisivuilla mukana neljä säkeistöä. "Kultaiset koululaulut" nuottikokoelmaa on paikalla useassa Turun kirjastossa, myös lähikirjastoissa.
Tietämättä tarkemmin, mille soittimille tämä sävellys on sävelletty, on vaikea vastata aivan varmasti. Sibeliuksen teosluettelosta ei kuitenkaan löydy yhtään Andante-nimistä sävellystä, joka olisi tarkasti määritelty G-duurissa kulkevaksi.
Folke Gräsbeck on levyttänyt itse keksimällään nimellä Allegretto Sibeliuksen nimettömän sävellyksen viululle ja pianolle G-duurissa(teosluettelonumero JS86). Tämä levytys löytyy albumilta The Sibelius edition. Volume 6 (BIS CD-1915).
Jos kysyjällä on etsimästään teoksesta jotain lisätietoja, voidaan hakua yrittää täsmentää. Näillä tiedoilla ei valitettavasti muuta löydy.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Albania Kotkien maa löytyy HelMetistä (sitä on viisikin kappaletta ympäri seutua) ja voit tilata sen lähikirjastoosi.
Tekijän nimi onkin Anja Kinnunen. Siksi kirja ei löytynyt heti tekijähaulla.
Olisikohan etsimäsi kirja Kate Atkinsonin Museon kuliseissa (Behind the scenes at the museum)? Teos julkaistiin suomeksi Leena Tammisen suomentamana vuonna 1997.
Lisää teoksesta voit lukea mm. alla olevista linkeistä. Linkeistä löytyy myös teoksen kansikuva.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_7952#.WZaux032TIU
http://donnamobilenkirjat.blogspot.fi/2014/11/kateatkinson-museon-kulis…
Kyseessä saattaisi olla runo Lewis Carrolin kirjassa Alice's Adventures in Wonderland. Runo löytyy myös suomenkielisistä painoksista muun muassa Kirsi Kunnaksen suomentamana. Runon englanninkielinen nimi on sanaleikki The Mouse's Tale. Runo on hiirenhännän muotoinen ja muistuttaa hieman myös vesiputousta. Netistä löytyy kuvia runosta esimerkiksi hakusanoilla "mouse's tale".
Kirjoja voit etsiä Helmet-verkkokirjastosta osoitteessa https://www.helmet.fi/fi-FI
Nimikirjoista ei Amarisa nimeä löydy. Vauvan-nimen-merkitys sivustolla kuitenkin kerrotaan, että kyseessä on heprealainen nimi ja merkitys on Jumalan antama.https://www.vauvan-nimen-merkitys.com/n/Amarisa
Koulun kirjaesitelmän voisi tehdä esim. seuraavista:Risto Räppääjä- sarja, kirjoittaja Sinikka Nopola, uusin 'Risto Räppääjä ja sitkeä finni'; Kari Levolan kirjat, uusin 'Tähtiin ja takaisin';Timo Parvelan Ella- kirjat, esim. 'Ella yökoulussa'. Jännityskirjoista Katherine Applegaten Animorphs- sarja ja Marilyn Kayen Replica- sarja ovat suosittuja ja fantasiakirjoista esim. Victoria Hanleyn 'Bellandran kristalli', Walter Moersin 'Hurja matka halki yön'. R.A.Salvatoren ja Margaret Weisin kirjoista varmaan löytyy esitelmän tekoon sopiva. Nuorten kirjoista voisi mainita Meg Cabotin Prinsessa parrasvaloissa; Eoin Colferin Artemis Fowl- kirjat, uusin on nimeltään 'Ikuisuuskoodi' ja Sara Kadefors 'Hei Sandor, täällä Ida'.
Espoolaisena voit tehdä kaukolainapyynnön nettilomakkeella
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
tai jättää kaukolainatilauksen mihin tahansa lähikirjastoon. Kaukolainoista peritään lähettäjäkirjaston määräämät postikulut vähintäin 5 €.
Nuotissa Ryssland sjunger on laulu Sports-marsch (= Sportsmarsch), jonka on säveltänyt I. Dunajevski. Nuotissa on kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit, venäjänkieliset sanat (kyrillisin kirjaimin) ovat erillisessä liitteessä. Nuotissa mainitaan, että laulu on elokuvasta "Bratar". Nuotti on lainattavissa Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolla. Sen voi tilata kaukolainaksi. Kaukolainatilauksen voit tehdä lähimmästä kirjastostasi.
Yleisradion tietokannan mukaan laulun venäjänkielinen nimi on Sportivnyi marsh.
Annemari Kokkisen ja Leena Maltari-Ventilän kirjassa Hoito- ja huolenpitotyön sanasto (2008) sana moniammatillinen määritellään näin: työryhmä tai vastaava, jossa on usean ammattikunnan edustaja.
Moniammatillisuudesta on kirjoitettu paljon, kirjaston tietokannasta asiasanalla moniammatillisuus löytyy useita teoksia. Esim. Kaarina Isoherrasen teoksissa Enemmän yhdessä: moniammatillinen yhteistyö (2008)ja Moniammatillinen yhteistyö (2005) löytyy laajempia käsitteen määritelmiä, jälkimmäisessä mainitaan mm. näin: moniammatillista yhteistyötä voidaan kuvata sosiaali- ja terveysalan asiakastyössä eri asiantuntijoiden työskentelynä, jossa pyritään huomioimaan asiakkaan kokonaisuus.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löytyy useita Ilkka Remestä (oik. Petri Pykälä) koskevia kysymyksiä.
Suositeltuja lähteitä ovat mm. kirjailijan omat kotisivut http://www.ilkkaremes.com ja http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Remes
Wikipedian mukaan Ilkka Remes on kertonut käyttävänsä salanimeä, koska ei halua profiloitua vain jännityskirjailijaksi ja haluaa tulevaisuudessa kirjoittaa muutakin. Saman lähteen mukaan kirjailija asuu Espanjassa.
1990-luvun lopussa suunniteltiin Remeksen esikoistrillerin, Pääkallokehrääjän filmaamista (Keskisuomalainen 23.9.1998).
Remes käsikirjoitti yhdessä Antti Jokisen kanssa Jokisen ohjaaman lyhytelokuvan Bioterror. Elokuva esitetty televisiossa vuonna 1999.
Televisiossa on esitetty vuosina 2002...
Yleisesti ottaen Väinö Linnan romaanien katsotaan edustavan perinteistä realismia erotuksena esimerkiksi modernismista. Tarkemmin lajitermein puhuttaessa täytyy mennä yksittäisten teosten tasolle: Päämäärää (1947) voidaan pitää työläisromaanina, Tuntematon sotilas (1954) kuuluu kiistatta sotaromaanin lajiin ja Täällä Pohjantähden alla -trilogia (1959-1962) edustaa historiallisen romaanin lajityyppiä. Romaanien lisäksi Linna kirjoitti huomattavan määrän esseitä.
Koska Linnan teosten lajin määrittely, niin kuin kirjallisuuden lajien määrittely yleensäkin, on tässä esitettyä tiivistelmää monimutkaisempi ja kiistellympi kysymys, kannattaa tutustua esimerkiksi seuraaviin lähteisiin:
Kansallisbiografia: Linna, Väinö...
Arnold Lobelin teos Hiirisoppaa löytyy hyvinkin monista HelMet-kirjastoista. Alla linkki kirjan tietoihin. Napsauttamalla painiketta "Näytä kaikki sijainnit" näette, missä kirjastoissa se on tällä hetkellä hyllyssä. Malmin kirjastossa sitä ei tosiaan enää näytä olevan, mutta varaamalla sen saa sinne parissa päivässä.
