Äiti Teresasta eli Agnes Gonxha Bojaxhiusta löydät tieto seuraavilta internetsivuilta:
http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19970907/vapa/970907va01.ht… ,
http://tiira.cedunet.com/koulut/euralukio/uskonto/ue2/teresa/teresa.html . Äiti Teresasta on kirjoitettu myös useita kirjoja: Spink, Kathryn: Äiti Teresa , Porter, David: Äiti Teresa- varhaiset vuodet, Le Joly, Edward: Äiti Teresan salaisuus. Näiden kirjojen saatavuuden ja lisää kirjoja aiheesta voit katsoa Plussa-ainesitotietokannasta http://www.libplussa.fi/.
Aiheeseeen liittyvää kirjallisuutta:
Scott, Jeffrey
How to write for animation
Woodstock, NY : Overlook, 2004. - 224 s.
ISBN 1-58567-428-1
Webber, Marilyn
Gardner's guide to feature animation writing : the writer's road map
Washington, D.C. : Garth Gardner Co., 2002. - 284 s. : kuv. ; 23 cm
ISBN 1-58965-002-6
Includes index.
Marx, Christy
Writing for animation, comics & games
Amsterdam ; Boston : Focal Press, 2007. - xxi, 226 s. : kuv. ; 25 cm.
http://kirjasto.sea.fi:2345/FIN/
ISBN 978-0-240-80582-5 ; 0-240-80582-8
Beiman, Nancy
Prepare to board! : creating story and characters for animation features and shorts
Boston : Elsevier Focal Press,, 2007. - 317 s. : kuv
ISBN 978-0-240-80820-8 ; 0-240-80820-7
Aiheeseeen liittyvää...
EBSCO on artikkelitietokanta, joka sisältää viitteitä englanninkielisissä kausijulkaisuissa ilmestyneisiin (lehti-)artikkeleihin. Osa artikkeleista on tietokannassa PDF-muotoisina kokotekstiartikkeleina, ja ne on siis mahdollista lukea (ja tulostaa) suoraan EBSCOn kautta. Osasta artikkeleita taas on tietokannassa vain viitetiedot, joista ilmenee, minkä julkaisun minkä numeron millä sivuilla artikkeli on ilmestynyt.
Kirjoja EBSCOsta ei siis voi lainata.
Tanskalaisen Johannes Møllehaven (s. 1937) laajasta tuotannosta ei valitettavasti ole suomennettu yhtään teosta, ei siis myöskään tätä vuonna 2009 ilmestynyttä teosta, joka tanskankieliseltä nimeltään on Det ender godt.
https://finna.fi
https://da.wikipedia.org/wiki/Johannes_M%C3%B8llehave
"Pakko käyttää miehen sukunimeä poistui Suomessa vuonna 1986". https://www.kielikello.fi/-/puolison-nimi-vai-oma-nimi-
Nimilautakunta käsittelee nimiasioita http://oikeusministerio.fi/nimilautakunta
https://www.minilex.fi/a/maistraatti-ja-nimilautakunta-nimiviranomaisina
Kielitoimiston sivuilla on lyhyesti tietoa nimilaista https://www.kotus.fi/kielitieto/nimisto/henkilonnimet/nimilaki_lyhyesti . Lainsäädäntö http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694
Tammikuussa on käsitelty nimilain uudistamista https://www.kotus.fi/nyt/uutistekstit/kotuksen_uutiset/kotuksen_uutiset…
Tässä yksi kirja muistelusta: Muistot näkyviksi: muistelutyön menetelmiä ja merkityksiä / Leonie Hohenthal-Antil. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1903422__Smuistot%20n%C3%A4kyviksi__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Verkossa ovat luettavissa esim. nämä: Ikäinstituutin julkaisu Muistelu vuorovaikutusmenetelmänä (Taina Stenberg) ja Suomen mielenterveysseuran Muistelu mielen voimavarana ja identiteettityönä:
https://www.ikainstituutti.fi/content/uploads/2016/08/muistelu-vuorovaikutusmenetelm%C3%A4n%C3%A4.pdf
https://mieli.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/muistelu-mielen-voimavarana-ja-identiteettity%C3%B6n%C3%A4
Hakupalvelu Finnan kautta löytyy...
Olisikohan kyseessä Nellie Blyn teos Kymmenen päivää mielisairaalassa (Ten days in a madhouse, suom. Heidi Kouridou, Oppian 2018). Kyseessä ei tosin ole romaani vaan teos on reportaasi, joka kuuluu tietokirjallisuuteen.
Teoksen saatavuuden HelMet-kirjastoissa voi tarkistaa alla olevasta linkistä.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2344774__Skymmenen%20p%C3…
https://finna.fi/Record/helmet.2344774
Lastennäytelmiä alakouluikäisille löytyy esimerkiksi seuraavista kirjoista: Ilona Tiainen: Tehdäänkö esitys : käytössä kulumattomia lastennäytelmiä kouluille ja teatteriryhmille (2013) Ilona Tiainen: Näytelläänkö taas : uusia lastennäytelmiä kouluille ja teatteriryhmille (2015) Pekka Kämäräinen: Pesäkisa : näytelmiä, tarinoita ja runoja esi- ja alakoulujen arkeen ja juhlaan (2016) Jonna Wikström: Näytelmiä Satulaatikon saduista (2008) Pipo silmillä : lastennäytelmiä (2008) Harri István Mäki: Hölö Mörkö ja muita hupinäytelmiä koululaisille (2024) Kirsti Koivulan kokoamat ja julkaisemat teokset Yhdessä esiintymään, Yhdessä kevätjuhlaan, Yhdessä juhlaan, Yhdessä kouluteatteriin ja Yhdessä...
Hannele Huovin runo "Jätti-ihme" alkaa: "Rantaan pärskii pullea nuppu". Runo sisältyy hänen kirjaansa "Ihme juttu! : runoja isoista ja pienistä ihmeistä" (Kirjapaja, 2012). Kirjan on kuvittanut Karoliina Pertamo.
Poliisin poika sekä Rikos & rakkaus(Pyhiesi yhteyteen)
löytyvät. Osoitteesta http://www.helmet.fi pääset aineistotietoihin. Lisäämällä tekijäksi Tervo, Jari, löydät aineistot.
Hawai`i tai Hawaii, suomalaisittain Havaiji, on Yhdysvaltojen osavaltio. Englanninkielisiä sivuja netissä esim. http://www.hawaii.net/ tai http://www.ehawaiigov.org/ tai http://www.hcc.hawaii.edu/ ja
http://www.gohawaii.com/.
Voit tehdä hakuja maakuntakirjastojen tai yleensä useamman kirjaston kokoelmasta Kirjastot.fi:n tuottaman Frank-monihaun ( http://frank.kirjastot.fi ) kautta. Pop & Jazz Konservatorion informaatikon mukaan maakuntakirjastojen moniviestin-aineiston luettelointi ei ole yhdenmukaista. Osa kirjastoista määrittelee aineistolajiksi moniviestimen, osa nuotin. Yleensä huomautuskentässä mainitaan kuitenkin lisäaineisto (esim. "Cd-levyllä kappaleitten taustat triolla (piano, basso, rummut) soitettuina"). Jos näin ei ole, on mahdollista hakea tuotemerkeillä (esim. "aebersold" tai "jazz play along"). Musiikin alan erikoiskirjastoissa moniviestimet merkitään omaksi aineistoryhmäkseen. Esim. taidekorkeakoulujen Arsca-tietokannassa (https://finna.fi...
Kuvaukseen sopii ainakin Meg Rosoffin kirja Poikkeustila. Se on ilmestynyt suomeksi Otavan kustantamana vuonna 2005. Kansikuva ja juonikuvaus löytyy esim. Pirkkalan kirjaston sivuilta osoitteesta http://www2.pirkkala.fi/kirjasto/nuaikesitt/poikkeustila.htm.
Kysymyksesi osoittautui varsin visaiseksi. Ensimmäiseksi tulee toki mieleen, että ateljeessa seisova tyttö olisi Tove Jansson. Tällöin kuva ei kuitenkaan voi olla Per Olovin ottama, koska Tove oli häntä 6 vuotta vanhempi. Bildhuggarens dotter -kirjan vuoden 2003 painoksen sisälehdeltä saa kuitenkin sen käsityksen, että kannen ateljee-kuva olisi nimenomaan Per Olov Janssonin ottama. Kirjassa on useita kuvia, jotka on merkitty Per Olov Janssonin nimiin. Yhdellä sivulla on Per Olovin otamaksi merkitty kuva, joka on muuten täysin identtinen kannen kuvan kanssa, mutta siinä ei ole tyttöä. Voisiko olla niin, että tyttö on lisätty kuvaan jälkeen päin?
Kirjassa Valolla piirtäjä: 60 vuotta valokuvaajana (Musta taide 2006) Per Olov Jansson kertoo mm...
Hei!
Valitettavasti tällä hetkellä missään kirjastossa ei ole laitetta, jolla Video 8 -kasetteja voisi digitoida suoraan. Jos sinulla on kamera tai oma katselulaite (omat johdot olisi myös hyvä olla mukana), digitoiminen saattaa onnistua ainakin Myllypuron mediakirjastossa (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirjas…) ja Kaupunkiverstaassa (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/Yhteys…). Lisätietoja saat kyseisistä kirjastoista.
