Kirjan aikaisemmat osat ovat ilmestyneet 1/vuosi ja uusin tänä vuonna. Uusi suommennos ilmestynee luultavasti vuonna 2005. Sivun http://www.kidsreads.com/series/series-cirque-titles.asp mukaan Shanin viides kirja on alkuteoksena nimeltään Trials of Death. Kustantaja Tammen sivuilta en vielä löytänyt merkintää uudesta suomennoksesta.
Voit seurata kirjan ilmestymistä lähikirjastoosi outi-hakupalvelusta: http://outikirjastot.fi:8000/?formid=form2
Tällainen arvio tosiaan löytyy, mm. näiltä sivuilta:
http://scoremaximizer.com/2011/03/08/the-21st-century-has-provided-peop…
http://mybackpages.typepad.com/mybackpages/2012/07/a-sermon-on-rest-vio…
Jälkimmäisellä sivulla tosin puhutaan Martin Lutherista eikä tavallisesta kansalaisesta.
Mitään täsmällisiä kertoimia on tuskin mahdollista esittää. Lähinnä kaiketi vain halutaan antaa kuva tiedon valtavasta lisääntymisestä.
Totta kuitenkin on, että 1500-luvun ihmisen oli aika vaikea saada tietoa maailmasta. Useimmat ihmiset eivät eläissään käyneet kotipitäjänsä ulkopuolella, kansankielisiä kirjoja oli tuskin nimeksikään asti, korkeammissakin yhteiskunnallisissa asemissa olevien ihmisten lukutaito oli harvinainen tai korkeintaan näennäinen,...
Google Earth ei tarjoa samanlaista resoluutiota eli tarkkuutta kaikkialta. Karkeasti ottaen mitä etäämpänä ollaan suurista kaupungeista ja erityisesti Yhdysvalloista, sitä karkeampaa kuvaa on tarjolla. Parhaan tarkkuuden kuvaa löytyy New Yorkin tai Lontoon kaltaisista suurkaupungeista. Pääosa maailman harvaanasutuista alueista on kuvattu hyvin karkeasti.
Googlen Earthia käyttävän tietokoneen asetuksilla ei pitäisi olla tähän lähdetiedon tarkkuuteen mitään vaikutusta. Erittäin vanhoilla näytöillä saattaa olla vaikeuksia näyttää korkeatasoisimpia kuvia sillä terävyydellä, mitä lähdetiedossa on. Uudemmilla näytöillä tätä ongelmaa ei pitäisi olla.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Varsinaista pesuainetta, joka on tarkoitettu kankaisille matkalaukuille, ei löytynyt. Mieto pesuaine, esimerkiksi astianpesuaine, voisi olla sopiva. Pesuaineen valintaan vaikuttaa kankaan materiaali ja onko se käsitelty jollakin suoja-aineella.
Kannattaa kysyä sieltä liikkeestä, mistä laukku on ostettu.
Seuraavissa linkeissä on ohjeita matkalaukun puhdistukseen:
http://www.wikihow.com/Clean-a-Suitcase
http://travelbagquest.com/how-to-clean-luggage-of-any-kind/
Jos matkalaukussa on tahroja, jotka haluat poistaa, niin seuraavissa kirjoissa on vinkkejä erilaisten tahrojen poistoon:
Friedman, Virginia M. : Tahrat : esiintyminen ja poisto( WSOY, 2003)
Lausjärvi, Marjatta : Kodin tekstiilit (Puhtaustieto, 2002)
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi voi etsiä aineistoa aiheen mukaan. Myös englanninkielinen aineisto on asiasanoitettu suomeksi. Haussa voi tehdä rajauksen haluamalleen kielelle. Tietokannasta selviävät myös aineiston saatavuustiedot.
Teoksia voitte etsiä esimerkiksi asiasanoilla ja asiasanapareilla:
-tiimityö
-viestintä yritykset
-ongelmanratkaisu
-strateginen suunnittelu
Asiasanoja on löydettävissä lisää VESA-Verkkosanastosta http://vesa.lib.helsinki.fi .
Todettakoon, että myös Helsingin Liiketalouden Ammattikorkeakoulun kirjastotietokanta löytyy verkosta osoitteesta http://www.helia.fi/kirjasto .
Tiimityöstä Helsingin kaupunginkirjastossa on mm. seuraava teos: Teamworking, 2000;...
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista (http://www.helmet.fi/fi-FI) löytyy joitakin kirjoja Vietnamin venepakolaisista, joista voisi olla hyötyä näyttelyä tehdessä.
- Vietnamilaisia, suomalaisia vai suomenvietnamilaisia?: pääkaupunkiseudun vietnamilaisten etnisyys ja identiteetti 1990-luvulla / Liisa Oinonen (1999)
- Pakolaiset Suomen työelämässä : Suomeen vuosina 1979-86 saapuneiden Kaakkois-Aasian pakolaisten sijoittuminen työmarkkinoille / Hannele Pylvänäinen (1989)
Tässä kaksi dokumenttielokuvaa, jotka ovat Kavissa eli Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa. Kavin yhteystiedot löytyvät täältä:
https://kavi.fi/fi/kirjasto/aukioloajat-ja-yhteystiedot
-Tietämättömyys on pelon äiti (dokumentti, ohjaaja Satu...
Aleksis Kivi julkaisi vain yhden runokokoelman, Kanervala (1866), eikä se sisällä tämännimistä runoa. Silmäilin runot läpi, eikä tätä ilmaisua "Himmerrys otsalla" näyttäisi olevan myöskään minkään runon sisällä. En myöskään onnistunut löytämään googlaamalla mitään mahdollista muutakaan runoilijavaihtoehtoa, tällaista sanaparia (tai "himerrys otsalla") ei yksinkertaisesti näytä löytyvän. Jos asiakas on varma runon nimestä, se ei liene erityisen tunnettu runo ainakaan.
Heikki Poroila
Kirjastojen kokoelmista tai tietokannoista ei löytynyt tietoa Wilenius-sukunimestä. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan Suomessa Wilenius on tai on ollut nimenä 602 suomalaisella. Apua voisi löytyä Suomen sukututkimusseurasta ja heidän palveluistaan:
http://www.genealogia.fi/
Pieni nukke -kappaleen nuotti ja sanat löytyvät mm. Suuresta poptoivelaulukirjasta.
Internetin kautta vapaasti tulostettavaa nuottiversiota ei näyttäisi olevan.
Oikeudenkäynnin pöytäkirjat ja päätökset löytyvät todennäköisesti Kansallisarkiston Joensuun toimipisteestä. Ohjeet tietopyynnön tekemiseen: https://www.arkisto.fi/fi/palvelut/tietopyyntopalvelu
Rovaniemen pääkirjastossa on varattavia kokoustiloja. Varauksia voi tehdä omilla tunnuksilla (kirjastokortin numero ja pin-koodi) varaamon kautta osoitteessa https://varaamo.lapinkirjasto.fi/search?date=2020-09-11&purpose=work-alone-or-in-pairs&unit=av5yzpiibbiq
Lisäksi kirjastoissa on mahdollista työskennellä esim. lukutiloissa. Kirjaston henkilökunnalta voi kysyä paikan päällä lisää.
Ensimmäisenä varsinaisena rynnäkkökiväärinä pidetään toisen maailmansodan aikaista saksalaista Sturmgeweher 44:ää, jonka nimestä tuli koko asetyypin nimi. Jo ensimmäisessä maailmansodassa käytettyä venäläistä Avtomat Fjodorovaa on myös pidetty ensimmäisenä rynnäkkökivääriä vastaavana aseena.Lähteet:Rynnäkkökivääri – WikipediaSturmgewehr 44 – WikipediaHistoric Firearm of the Month, February 2000
Emme valitettavasti löytäneet etsimääsi kohtaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tilastokeskus kerää kuntien rakennusvalvontaviranomaisilta tietoa myönnetyistä rakennusluvista. Oulun kaupunginkirjastossa on Tilastokeskuksen julkaisu Myönnetyt rakennusluvat 2005, elokuu, mutta siinä on vain koko maata koskevat tiedot. Kunta- ja seutukuntatason tilastoista saa tietoa Tilastokeskuksen Oulun aluepalvelusta, sähköposti: oulu@tilastokeskus.fi, puhelin: (08) 535 1410, faksi: (08) 535 1430.
Sopivia kirjoja ovat mm. seuraavat teokset: Retkeilijän kiviopas (Geologian tutkimuskeskus 2004); Taipale, Kalle: Kivet (Wsoy 1995) sekä Virkkunen, Marjatta: Suomen kivet (Edita 2001).
Sukeltajaliitto on julkaissut v. 2014 kirjan Sukeltajan vesiluonto.
Meren vedenalaista elämää löytyy mm. kirjasta Meren aarteet ja Meren lumo. Muuta vedenalaista elämää sisältää ainakin myös teos Vedenalainen Suomi.
2010-luvulla ilmestyneitä kalakirjoja ovat mm. Suomen ja pohjolan kalat, Suomen kalalajien tunnistusopas ja Suomen kalat. Kirjasta Vesikirppu ja sudenkorento löytyy kuvia vesistöjen pieneliöstöstä.
Helmet-haussa käytin mm. seuraavia hakusanoja: vedenalainen luonto, vesikasvillisuus, vesieläimistö sekä suomen kalat, joilla voi etsiä lisää lähdeaineistoa.
Juonikuvauksen perusteella kyseessä voisi olla Chris Ryanin Stand by, stand by vuodelta 1996. Kirjaa ei ole suomennettu. Esittelyteksti kertoo näin: "Geordie Sharp, a sergeant in the SAS, is struggling to pick up the threads of his army career. Wounded in the Gulf War, he returns to Hereford to find his home life in tatters. As he trains with Northern Ireland Troop, a murder in his family fires him with personal hatred of the IRA. Posted to Belfast, he discovers that his adversary is Declan Farrell, a leading player in the Provisional IRA. Sharp sets out to stalk and kill his man." Romaani on Geordie Sharp -sarjan ensimmäinen osa.
Stand by, stand by Goodreads-sivustolla: https://www.goodreads.com/book/show/1144470.Stand_By_Stand_by
Muita...
Päivi Heikinheimo ja Eero Erkkilä ovat levyttäneet suomeksi dueton "Ai nostri monti" Verdin oopperasta "Il trovatore" nimellä "Vuorille kauas vaeltakaamme". Duetto alkaa: "Oi kuule mua". Suomenkielisen sanoituksen tekijä on tuntematon. En löytänyt suomenkielistä sanoitusta kirjoitettuna enkä muita suomenkielisiä versioita tästä duetosta. Suomenkielinen versio tästä duetosta on harvinainen.
Leena Vallisaari on suomentanut oopperan libreton. Tämä suomennos ei ole tarkoitettu laulettavaksi. Siinä tuo kohta on käännetty: "Me palaamme vuorillemme."
Yleensä oopperat esitetään nykyään alkukielellä ja tekstitettyinä. Oopperan tekstittäminen on yksi kääntämisen muoto. Se on eri asia kuin laulettava käännös.
Lähteitä:
Fenno :...
