Robert Louis Stevenson on keksinyt mustat pilkut "Aarresaarta" varten. Mutta hän sai idean siihen entisaikojen merirosvoilta. Karibianmeren merirosvoilla oli tapana näyttää pataässää epäilyttävältä vaikuttavalle kollegalle. Pataässää onkin pidetty ns. kuoleman korttina.
https://en.wikipedia.org/wiki/Black_Spot_(Treasure_Island)
http://www.psywarrior.com/DeathCardsAce.html
Robert Louis Stevenson Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175930209969
Kysy kirjallisuudesta on osa valtakunnallista Kysy kirjastonhoitajalta -palvelua. Meillä ei ole pääsyä Kirjasammon ylläpitoon. Kirjasammon sisällöistä voi lähettää palautetta lomakkeella, https://www.kirjasampo.fi/fi/palaute.
Voimistelutossujen keksijästä ei löydy tarkkaa, historiallisesti dokumentoitua tietoa. Niiden kehitys liittyy voimistelun historiaan, eli sopivat jalkineet ovat muotoutuneet ajan myötä vastaamaan voimistelijoiden tarpeita. Näin ollen voidaan olettaa, että saksalaisella Friedrich Ludwig Jahnilla, jota pidetään nykyaikaisen voimistelun isänä, oli 1800 -luvun alkupuolella todennäköisesti oma osuutensa varhaisten voimisteluvarusteiden kehityksessä.Lähteet: Suomela, Klaus: Urheilun maailmanhistoria (1953)Kanerva, Juha ; Tikander, Vesa: Urheilulajien synty (2012)
Hei,
aivan noilla sanoilla ei tekstiä löytynyt, mutta Hilja Aaltosen tekstissä Sain herralta kanteleeni (2. säe) löytyy lause "Ja varjoihin Jumalan puistoin minut lauluni valjaat vie."
"Olen laulaja elämän saaton.
Sen tehtävän Herralta sain.
Olen juhlain ja juhlien aaton
ja arjen ja sunnuntain.
Ja varjoihin Jumalan puistoin
minut lauluni valjaat vie.
Ja päiviin, kun kirkkahin muistoin
käy vuosien ylitse tie."
Sanat löytyvät muun muassa täältä: http://forum.netmission.fi/forum/hengelliset/uskonel%C3%A4m%C3%A4n-kysy…
Fono.fi-tietokannasta ilmenee, että tekstin on säveltänyt Pekka Kuokkala. http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=ebf228d2-daba-4789-a96e-717f…
Kävin läpi kaikki HelMet-kokoelman pianoaiheisen kirjallisuuden, mutta lähellekään tuota nimeä "Terganza" ei löytynyt mitään. Kun myöskään googlaamalla ei löydy mitään järkevää, todennäköisesti tuossa hakusanassa on jokin virhe. Jos asiakkaalla ei ole antaa lähdettä, mistä hän on tämän tiedon saanut, on vaikea edetä mihinkään suuntaan. Teresa Berganza on laulaja, tuskin hän on pianosta mitään kirjoittanut - ja on sitä paitsi espanjalainen.
Heikki Poroila
Kansalliskirjaston Finna-haku (joka sisältää kansallisen äänitearkiston) ei löydä Loch Lomondia Olavi Virran esittämänä
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Myöskään Yleisradion äänitetietokanta Fono ei tunne Olavi Virran Loch Lomondia
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=loch+lomond&sort=3&Page=6
Olavi Virran kaikki levytykset sisältävä diskografia on julkaistu kirjana vuonna 2000, tekijä on Harri Hirvi, kustantaja Atena:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3911798
Voisiko kyseessä olla Robert Silverbergin "Innervärlden" (Delta, 1975):
https://www.boksampo.fi/sv/kulsa/saha3%253Au947788b9-573f-436a-af75-86a…
Tekijä on tosin yhdysvaltalainen, mutta aihe ja kirjan ilmestymisaika sopivat kuvaukseesi. Kansi on kellertävän vihreä ja siinä on pyöreitä lamppumaisia abstrakteja muotoja.
En valitettavasti saanut selville, löytyykö Borgesin runon suomenkielistä käännöstä "Hetkiä" mistään teoksesta. Runoa ei myöskään löydy Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta (Runotietokanta - Etusivu (lahti.fi).
Runon suomennos löytyy monilta verkkosivuilta, mm. kirjablogeista, mutta yhdessäkään ei ole mainittu lähdetietoja. Alkukielinen runo on kirjoitettu espanjaksi.
Se, onko kyseisen runon alkuperäinen kirjoittaja todella Jorge Luis Borges, ei ole myöskään täysin varmaa. Englanninkielisellä Wikipedia-sivulla kerrotaan, että Borgesia saatetaan virheellisesti luulla runon kirjoittajaksi. (Moments (poem) - Wikipedia)
Sen sijaan Borges-keskuksen (https://www.borges.pitt.edu/) sivuilta löytyy espanjankielinen...
Eduskunnan kirjastossa on teos
Suomen kauppa, merenkulku ja teollisuus sanoin ja kuvin = Finlands handel, sjöfart och industri i ord och bild / päätoimittaja Julius Hirn. Osa 2 : Teollisuuslaitokset. Helsinki : Osakeyhtiö Suomen kauppa, merenkulku ja teollisuus sanoin ja kuvin
Julkaistu (osa): , 1906
ehkä tarkoitatte tätä?
sijaintitieto:
Kokoelma: Varasto
Sijainti: XVII.4
Niteiden lukumäärä: 1
Tila: Saatavana
Pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyy kaksi skootterien korjausopasta, joissa käsitellään myös mainitsemaanne mallia. Mahdollisesti näistä oppaista löytyy kuvia moottorista ja osista. Internet-haku ei tuottanut mainittavia tuloksia:
Mauno, Esko: Skootterimopot 1993-2000: korjausopas (Alfamer 2000)
Mauno, Esko: Skootterimopot: korjausopas (Alfamer 2005)
Muita skoottereita ja moottoripyöriä käsitteleviä teoksia löydätte Helmetistä, kun valitsette sanahaun ja kirjoitatte hakulaatikkoon sanan skootterit.
Keskustelua moposkoottereista Motot-moottoripyöräportaalissa:
http://www.motot.net/forum/index.php?f=62
http://www.motot.net/forum/viewtopic.php?t=37555&start=40&sid=d514b2c31…
Mikäli asia ei...
Valitettavasti kirjastojen myyntiin menevistä poistokirjoista ei ole olemassa mitään yhteistä tietokantaa, joten en tuohon pysty vastaamaan. Gulla-kirjoja ei enää ole kovinkaan runsaasti kirjastoissa, joten niitä tuskin löytyy helposti kirjastojen myynnistäkään.
Kehottaisin ennemmin kääntymään antikvariaattien puoleen tässä asiassa. Helsingin Messukeskuksessa on kirjamessut ensi viikolla 27.-30.10. Siellä on hyvin edustettuina myös antikvariaatteja ympäri Suomea. Sieltä saattaisi jotakin löytyä tai ainakin voi saada tietoa, mistä Gulla-kirjoja kannattaisi kysyä.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista voi myös lainata Gulla-kirjoja. Helmet-sivustolta voi katsoa, mistä kirjastoista kirjoja löytyy (www.helmet.fi) tai kirjoja voi kysyä lähikirjastosta...
Hei, Mikkelin kaupunginkirjasto - Etelä-Savon maakuntakirjaston toimipisteissä voi käyttää omaa tietokonetta. Varsinaista tiettyä tilaa ei ole. Ottamalla yhteyden henkilökuntaa, saat myös Wlan-tunnukset.
Hei!
Suunnilleen vastaavaan kysymykseen löytyy palvelumme arkistosta vastaus jo ennestään: Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta löytyvät tiedot suomen kielen
sanakirjoista. Osoite on http://www.kotus.fi/julkaisut/sanakirjat/ Sen mukaan
verkkosanakirjaa ei ole, mutta suomen kielen perussanakirja on myös cd-
versiona. Lisäksi sivuilla mainitaan mm. Suomen kielen tekstipankki, joka sisältää 180 miljoonan sanan verran 1990-luvun tekstejä. Ulkopuoliset tutkijat voivat käyttää
pankkia tieteen tietotekniikan keskuksen CSC:n koneilta.Tekstipankin osoite on http://www.csc.fi/kielipankki/opas/x633.phtml Oletko katsonut Makupaloista? Sinne on koottu sanastoista ja sanakirjoista linkkejä osoitteeseen http://www.makupalat.fi/kieli2.htm
Kävin läpi kaikki Helsingin kaupunginkirjastoon hankitut suomalaisen lyriikan käännösantologiat, mutta niistä ei valitettavasti löytynyt englanninkielistä käännöstä kyseisestä runosta. Keith Bosley on kääntänyt yhdeksän Mannisen runoa, jotka ovat ilmestyneet antologiassa Skating on the Sea - Poetry from Finland (1997). Martin Allwoodin toimittamasta antologiasta Modern Scandinavian Poetry (1986) löytyy lisäksi käännös runosta Pellavan kitkijä. George C. Schoolfieldin toimittamassa teoksessa A History of Finland's Literature (1998) on laaja lähdeluettelo suomalaisen kirjallisuuden käännöksistä, tätäkään kautta ei kuitenkaan löytynyt muita käännöksiä.
Internetistä löysin uudehkon englanninkielisen esittelyn Otto Mannisesta. Artikkelissa...
Julinda-nimestä ei löydy kirjoista eikä interentin nimisivuilta mitään. - Olisiko kysymys nimestä jossa olisi osa Juliaa/ Juliaanaa ja Lindaa?
Näistä nimistä löytyy tietoa näistä kirjoista Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY, 2004)
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2005)
Kirjastojen kokoelmista poistetaan kirjoja huonon kunnon tai vanhentuneen tiedon vuoksi. Itiökasvit värikuvina on edelleen käypä ja lainattu teos aiheesta, josta kaiken kaikkiaan on ilmestynyt melko vähän kirjallisuutta.
Vanhoja kirjoja voi etsiä myös antikvariaateista. Antikvaaristen kirjakauppojen Internetosoitteita löytyy kätevästi Makupalojen hakemiston kautta www.makupalat.fi > Taiteet > Kirjallisuus > Kustantajat, kirjakaupat > Antikvariaatteja, käytettyjä kirjoja.
Kyllä voit lähettää toisen hakemaan kirjan puolestasi. Kirjastokortti on henkilökohtainen, joten hänen täytyy lainata kirja sinulle omalla kortillaan. Senjälkeen kirjan varaustiedot poistetaan sinun tiedoistasi.
Punakantinen kirja oli Venäjän perustuslaki, josta löytyy mm. kuva wikipediasta.
Itse Venäjän perustuslain sisältöön voi tutustua osoitteessa http://www.constitution.ru/en/10003000-01.htm
Bent Rasmussen tuntuu todella olevan yleinen nimi nettihaun mukaan!
Varsin vähän tietoa kirjailija Bent Rasmussenista löytyy. Hän on syntynyt 21.9.1934 Silkeborgissa Tanskassa ja kirjoittanut varsin mittavan tuotannon lastenkirjoja, aikuisten romaaneja, teatteri-, elokuva- ja kuunnelmakäsikirjoituksia. Kirjoja on yhteensä n. 50 ja palkintojakin lukuisasti. Jonkin verran tietoa hänestä löytyy http://www.forfatterweb.dk/oversigt/rasmussen/print_rasmussen. (Otsikolla Hele portrættet om Bent Rasmussen)
Elokuvaksikin tehty Det skaldede spogelse on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1984 nimellä Jasper, Hankatten og det skaldede genfaerd. Etsiskelin kumpaakin kirjaa, mutta Suomen kirjastoissa teosta ei näytä olevan saatavissa, lähin...
