Aila Meriluoto asui Ruotsin Lapissa vuosina 1962-64. Tuolta ajalta olevat runokokoelmat "Asumattomiin" (1963) ja erityisesti "Tuoddaris" (1965) ammentavat osaltaan Lapin luonnosta. Erityisesti jälkimmäinen "Tuoddaris" sisältää paljon Lappiin sijoittuvia runoja. Kannattaa lainata lähikirjastostasi Meriluodon "Kootut runot" ja katsoa sieltä mikä voisi olla etsimäsi runo:
https://helle.finna.fi/Record/helle.342537
"Asumattomiin" ja "Tuoddaris" Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_45138
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_46297
Kysymyksesi on jäänyt odottamaan vastausta, kun ilmeisesti vastaajat eivät ole olleet ihan varmoja, mitä tarkoitat. Jos etsit ranskalaisia kirjailijoita, niitä löytyy kyllä. Kirjasammosta voi etsiä tekijän käyttämällä kielellä, eli tulos haulla ranska.
Jos taas etsit omasta kirjastostasi ranskankielellä kaunokirjallisuutta, löydät ne luokasta 84.16.
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään kyseistä runoa mistään kirjasta. Tietokannoista ei ollut apua, eikä kukaan meistä muistanut sitä. Eeva Kilven kootuista runoista se saattaisi löytyä, mutta kaikki kirjan kappaleet ovat tällä hetkellä lainassa:https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2411242?sid=5182484828Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen runon? Mistä teoksesta se on mahdollisesti peräisin?
Ristiinan kirjasto täyttää 150 vuotta 28.4.2010 ja juhlii merkkivuottaan työn merkeissä ja näyttelyin.
Kirjaston historian voi perehtyä Ristiinan kirjaston sisääntuloaulaan koottavassa näyttelyssä. Lasten- ja nuortenosastolla esitellään nuorten ristiinalaisten ajatuksia ja käsityksiä syntymäpäiväsankarista.
Juhlakahvit juodaan asiakkaiden kanssa 28.4.2010 (klo 15-18).
Suomesta ei varsinaista pelkästään fantasiakirjallisuuteen erikoistunutta yleistä kirjastoa löydy. Multian kirjastossa on yksi Suomen parhaista kokoelmista: areena.yle.fi/video/1312950853916
Science fiction -seuroilla on jäsenilleen yksityisiä kirjastoja. Esim. Helsingissä yliopiston scifiklubi www.googoomuck.org/kirjasto tai Turussa Turun Science Fiction Seura www.tsfs.fi/kirjasto/
Fantasiakirjallisuutta löytyy kaikista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Jos lähikirjastostasi ei löydy haluamaasi kirjaa, voit tilata sen toisesta kirjastosta.
Espoon kaupunginkirjastolla on oma blogi fantasiakirjallisuuden valinnasta ja hankinnasta www.fantasiaespoo.fi
Väittämä on esitetty jollakin keskustelufoorumilla, mutta sen yhteys Juice Leskisen musiikkiin ei taida pitää paikkaansa. Leskinen oli tunnettu suomalaisten paikannimien käytöstä lauluissaan, mutta oikeastaan vain laulussa Edestakaisin on mainittu oululaiseksi hahmotettava paikka, Heinäpää.
Asemat, jotka ovat pääradan varrella, ovat varmasti parhaita tähän tarkoitukseen.
Helsingistä lähdettyään pitkämatkalaiset pysähtyvät ensin Pasilassa ja sitten pääradalla Tikkurilassa ja rantaradalla Leppävaarassa. (Vain Turun junta)
Paras mahdollisuus kuvata ohikiitävää junaa on siin Pasilan ja Tikkurilan välillä eli Käpylä, Oulunkylä, Pukinmäki, Malmi,
Tapanila ja Puistola.
ns. Linnunlaulun kävelysillalta Helsingin ja Pasilan välillä on myös kuvattu junia ylhäältäpäin.
YLE:n ohjelmistossa sekä tv:ssa että radiossa viime vuonna ollut "tuhat vuotta - sata kirjaa" -ohjelman luettelo sadasta kirjasta löytyy internetistä osoitteesta http://www.satakirjaa.fi/ .
Lintuaiheita seteleissä on kerätty esimerkiksi tälle sivustolle: http://members.hometown.aol.com/_ht_a/giervalk/birdsbanknotes.htm
Eurosetelit ovat samanlaisia kaikkialla Euroopassa. Euroseteleiden kuva-aiheina on ikkunoita, kaaria, porttikäytäviä ja siltoja sekä Euroopan kartta ja lippu.
Kolikoissa on toinen puoli kaikkialla sama, toinen puoli on kansallinen. Esimerkiksi Saksan 1 ja 2 euron kolikoissa on kuva-aiheena perinteinen Saksan valtion symboli, kotka.
http://www.euro.ecb.int/fi/section.html
http://www.eurocoins.co.uk/
Maiden entisiä seteleitä voi kätevästi selata vaikkapa täältä:
http://aes.iupui.edu/rwise/notedir/
Ainakin näistä kirjoista löytyy tietoa ryhmistä ja niihin liittyvästä turvallisuudentunteesta:
- Turvallinen yhteisö, turvattu yksilö : turvallisuutta kasvatuksen ja yhteiskuntapolitiikan keinoin / Veikko Pentti
- Turvallinen ryhmä ja itseksi tuleminen / Mikko Aalto
- Ryppäästä ryhmäksi / Mikko Aalto
Ryhmäprosesseista ja ryhmäkäyttäytymisestä on tietoa sosiaalipsykologian oppaissa, esim. kirjoissa Minä, me ja muut sosiaalisissa verkostoissa / Kaarina Laine, Sosiaalipsykologian perusteet / Anja Riitta Lahikainen, Anna-Maija Pirttilä-Backman tai Johdatus sosiaalipsykologiaan / Klaus Helkama, Rauni Myllyniemi, Karmela Liebkind.
Teorioita terveyden edistämisestä voi löytyä alan peruskirjallisuudesta. Joensuun seutukirjaston aineistorekisteristä voit asiasanalla 'terveyden edistäminen' hakea kirjoja http://jokunen.jns.fi/ . Esim. seuraavista kirjoista voi olla apua:
NÄKÖKULMIA hyvinvointiteknologiaan / toimittaneet Clas-Håkan Nygård ... [et al.]
Tampere : Tampere University Press : Taju [jakaja], 2007
NÄKÖKULMIA vaikuttavuuteen : vaikuttavuuden arvioinnin mahdollisuudet terveyden edistämisessä / Pirjo Koskinen-Ollonqvist, Antti Pelto-Huikko ja Päivi Rouvinen-Wilenius (toim.)
Helsinki : Terveyden edistämisen keskus, 2005
TAUTIEN ehkäisy ja terveyden edistäminen Pohjois-Karjalassa : terveyskäyttäytymisen ja prosessitekijöiden muutoksia vuosina 1978-1998 = Disease...
Ainakaan kevään 2011 kirjoissa ei ole Aino Räsäseltä mitään. Mahdollisista uusista painoksista voi kysyä kustantajalta, Karistolta http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/yhteystiedot/ .
Etsitty "nolo"-kirja saattaisi olla tunne- ja vuorovaikutuskouluttaja Anne-Mari Jääskisen Mitä sä rageet? : ♯tunteita sikanolosta sairaan siistiin (Lasten keskus, 2017), joka on nuorille suunnattu tunnetaitojen opas. Tähän kirjaan liittyy erillinen kasvattajille tarkoitettu käsikirja Mitä sä rageet? : lapsen ja nuoren tunnetaitojen tukeminen.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on 2 kpl kyseisen kirjan painosta vuodelta 1964 ja 1 kpl vuonna 2000 otettua näköispainosta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__St%3A%28euroopan%20ensimm%C3%A4inen%20naisel%C3%A4inl%C3%A4%C3%A4k%C3%A4ri%29__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Kyseessä voisi olla Luca D'Andrean teos Rotko (La sostanza del male, suom. Leena Taavitsainen-Petäjä, Tammi, 2017), jonka käännösoikeudet on myyty yli 30 maahan. D'Andrealta on ilmestynyt esikoisteoksen jälkeen kolme teosta, mutta ainakaan toistaiseksi niitä ei ole suomennettu.
https://www.tammi.fi/kirja/luca-dandrea/rotko/9789513193348
https://www.einaudi.it/autori/luca-dandrea/
Hangon kaupungin sivuilta löytyy mainio Hangon karttapalvelu, jonka kautta voit selailla erilaisia Hangon alueesta tehtyjä karttoja. Kannattaa käydä katsomassa:
https://map.hanko.fi/
Jos sieltä ei löydy sopivaa, niin kannattaa kokeilla Maanmittauslaitoksen Karttapaikkaa. Vasemmalla olevasta valikosta saat näkyviin erilaisia vaihtoehtoja. Esimerkiksi ilmakuvissa ei ole merkattuna paikannimiä:
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/
Turun kaupunginkirjaston musiikkiosastolta löytyy video nimeltä Lähikuvassa I, joka sisältää Juicen ja kolmen muun suomalaisen muusikon lyhyehköt (35 min. / hlö) esittelyt.
Kirja on Oulun yliopiston kirjaston, Työväenliikkeen kirjaston, Varastokirjaston ja Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa. Voit saada sen kaukolainaksi Leppävaaran kirjastoon joko käymällä kirjastossa tai täyttämällä Espoon kaukopalvelutilauslomakkeen:
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Surutyötä, kuolemaa ja muita vastaavia asioita käsitteleviä kirjoja on julkaistu paljon. HelMet-verkkokirjaston, http://www.helmet.fi ,tietokannasta löytyviä aihetta käsitteleviä lapsille sopivia kirjoja saattaisivat olla esim. Tiina Holmbergin Kun maasta sataa vettä, Gary Oliverin Lapsen tunteet -sarja, Päivi Franzonin Surusaappat ja Piilo: kirja lapsille ja nuorille, jotka surevat. Lasten kanssa aihetta voi lähestyä myös satujen kautta. Tällaisia ovat esim. Grimmin sadut, hölmöläissadut ja kansansadut. Nuorille sopivia aihetta käsitteleviä kirjoja ovat mm. Hän on kanssani kumminkin: vanhempansa menettäneet lapset ja nuoret kertovat, Kun ystävä kuolee: kirja nuorille surusta ja selviytymisestä ja Liian iso ikävä: nuoret kertovat...
