Kun et kerro, mistä olet nämä huoneet varannut, niin kysymykseen on tätä kautta valitettavasti mahdotonta vastata. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan siihen kirjastoon, nuorisotaloon tai muuhun tahoon, jonne olet varauksesi tehnyt. Jos kyseessä on jokin Helmet-kirjasto, niiden yhteystiedot löydät täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Valitettavasti mekään emme onnistuneet löytämään ko. kirjailijasta enempää tietoa. Vaikuttaisi salanimeltä. Lisäksi teos näyttää olevan hyvin pienen kustantamon tai julkaisijan julkaisu. Ja koska teos on 80-luvulta ei tuosta julkaisijastakaan löydy netistä mitään tietoa enää. Ehkä jollakulla palvelumme seuraajista voisi olla jotakin tietoa kyseiseen kirjailijaan/salanimeen liittyen?
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy ainoastaan teos Madrick, Jeff: Yritysvaltaus liikemaailman painajainen (1988), joka pääasiallisesti käsittelee yritysvaltausta. "Yritysjärjestelyt" ja "yrityskaupat"-asiasanat antavat myös viitteitä, jotka ehkä sivuavat aihetta.
Sekä Åbo Akademin että Turun yliopiston tietokannoissa on kuitenkin useampia ja uudempia teoksia yritysvaltauksesta.
Verkosta saat myös useita viitteitä ylestietokannoista hakusanoilla "takeover", "yritysvaltaus", "yrityskaappaus" ja "nurkanvaltaus".
Pääkirjaston käsikirjastossa, 2.krs, voit selata artikkeliviitetietokantoja. Aleksi-tietokannasta tuli usempia viitteitä eri aikakauslehtiin, kuten esimerkiksi Talouselämään ja Lakimieheen.
Oikea tapa tällaisessa tapauksessa on toimia niin, että
vaimosi voi noutaa varauksesi puolestasi, mutta hän joutuu lainaamaan ne omalla kortillaan, koska kirjastokortti on
henkilökohtainen. Virkailija poistaa sinun tiedoistasi varaukset senjälkeen, jotteivat ne tule sinulle toista kertaa. Näin tulisi joka paikassa toimia.
terveisin Gunilla Nevalainen Rikhardinkadun kirjasto
p.s tietenkin valtakirja toimii, mutta helpompi tapa on tämä. Valtakirjan joutuu tekemään joka kertaa varten omansa.
Honkkeli hirvenvasa -teos löytyy muutaman kirjaston kokoelmista: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Honkkeli+hirvenvasa&type=AllFields. Alkukielelle kirjaa löytyy myös: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=%C3%84lgen+Trampe&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20.
Käytännöllisin vaihtoehto kirjan lainaamiseen lienee kaukolaina. Voit kysyä kirjastosulun jälkeen omasta lähikirjastostasi lisää kaukolainamahdollisuuksista.
Kyseisenä ajankohtana Suomessa tavallinen kansa opiskeli käsityöammatteja esimerkiksi sunnuntai- ja iltakouluissa, hieman myöhemmin perustettiin käsityöläiskouluja tai käsityökouluja (esim. Veistokoulu Helsingissä). Rakennusmestari-nimike ei välttämättä viitannut koulutustaustaan, vaan saattoi tarkoittaa sitä, että henkilö oli kokenut rakentamisen ammattilainen - toisaalta hän oli saattanut opiskella teknillisessä koulussa esimerkiksi Tampereella tai Helsingissä.
Oppilasluettelojen tms. säilyminen on varmaankin hyvin tapauskohtaista. Esimerkiksi Helsingin Polyteknillinen koulu on edelleen olemassa osana Aalto-yliopistoa, ja suurena toimijana on hyvinkin voinut säilyttää oppilasluetteloja arkistossaan. Myös Veistokoulu on päätynyt...
Chopper-tyyppisellä moottoripyörällä tarkoitetaan muunneltua moottoripyörää. Pyörää on kevennetty poistamalla osia tai vaihtamalla niitä pienempiin tai kevyempiin "venytetyn ulkonäön" saavuttamiseksi. Chopperille tyypillisiä piirteitä ovat mm. pitkä etuhaarukka, korkea ohjaustanko sekä matala ja rento ajoasento. Jotta moottoripyörän runkoa voidaan pitää "chopperina", sitä on täytynyt jossakin vaiheessa muokata leikkaammalla ja hitsaamalla.
Chopper-moottoripyörät syntyivät 1950-luvulla Yhdysvalloissa Kalifornian osavaltiossa. Kaksi kuuluisaa chopper-moottoripyörää nähdään vuoden 1969 elokuvassa "Easy Rider". Elokuvan pyörät on muunneltu Harley-Davidson moottoripyöristä.
Lähteet:
Chopper (motorcycle) - Wikipedia
Seuraavat kirjat löytyivät pääkaupunkiseudun http://www.libplussa.fi/ kokoelmasta: Lindqvist Martti: Surun tie, Mäntymies Liisa: Suru ankara ilo, Karjalainen, Elina: Kaipauksen ja kiitoksen kirja, Gaarder, Joseph: Enkelimysteerio.
Ne ovat melko uusia joten niitä voi myös kysellä tai hakea kirjakaupoista: http://www.akateeminen.com/ http://www.suomalainen.com/ .
World Bridge Federation sivun http://www.worldbridge.org/people mukaan näistä voittoisin näyttäisi olevan Giorgio Belladonna. Nimillä Primavera ja Santamarina löytyy myös muutama pelaaja.
Giorgio Belladonnan saavutukset ja ranking eri vuosina sivulla http://www.worldbridge.org/people/person.asp?qryid=1112
Tietoa krokaanin historiasta löytyy seuraavista lähteistä.
Kirjat:
Kaunisto, Tiina-Emilia: "Siksi tahdot : hääkirja" (2012), s.206-2011. (löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista, esim. Raision ja Turun pääkirjastoista)
"Häät = Bröllop" (2001), s.160.
(löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista, esim. Turun pääkirjastosta)
Lönnqvist, Bo: "Leivos : tutkielma ylellisyyden muotokielestä" (1997). Teoksessa mainitaan krokaani historiallisessa yhteydessä esim. s.87 ja 91.
(löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista, esim. Raision ja Turun pääkirjastoista)
Tietoa krokaanin historiasta löytyy aika niukasti kokoelmissamme olevista kirjoista. Tähän listasin ne teokset, joissa edes jollain tapaa käsitellään krokaanin historiaan tai sijoitetaan krokaani...
Helsingin yliopiston Taidehistorian kirjasto ja Sirenia-kokoelma on suljettu ja kokoelmat on siirretty Kaisa-kirjastoon. Rakennuspiirustuksia löytyy ennen kaikkea arkkitehtilehtien artikkeleista, joista suurin osa on eri tietokannoissa, joista osaan pääsee vain kirjastosta. Barokin arkkitehtuurista löytyy jonkin verran aineistoa Aalto-yliopiston Arkkitehtuuri-kokoelmasta Harald Herlin -Oppimiskeskuksesta (Otaniementie 9, Espoo). Jonkin verran voi löytyä myös Arkkitehtuurimuseon kirjastosta, Kasarmikatu 24. Tässä linkkejä:
https://aalto.finna.fi/Primo/Search?lookfor=Baroque+architecture+drawin…
http://lib.aalto.fi/fi/contact/
http://www.mfa.fi/
Vaasassa ilmestyvät maakuntalehti Pohjalainen, sen paikallislehti Vaasan ikkuna, Uusi Vaasalainen sekä ruotsinkielinen Vasabladet.
Lehtien yhteystiedot löydät Vaasan Kaupungin internet-sivulta (os.http://www.vaasa.fi/ ->Linkit ->Lehdet).
Ilmeisesti mainitsemasi kirja on ensimmäinen afganistanilaistaustaisen kirjailijan suomeksi julkaisema kirja.
Afganistanilaistaustaisen suomalaisen Aziza Hossainin kirjoittama novelli "Punaiset pilvet ja sininen taivas" on ilmestynyt novelliantologiassa "Mikä ihmeen uussuomalainen? (2009)". Teos löytyy helmetistä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1890609__SAziza%20Hossaini__Orightresult__U__X3?lang=eng&suite=cobalt
Löysin ainakin seuraavat afganistanilaiset naiskirjailijat:
Nadia Anjuman (1980-2005) oli afganistanilainen runoilija. Häneltä on ilmestynyt englanniksi lasten kuvakirja "Dreams of freedom : in words and pictures", joka löytyy helmetistä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/...
Tiedustelin asiasta Helsingin kaupungin asuntopalveluista. Siellä todettiin, että silloinen asuntolautakunta ja kaupungin hallitus ja valtuusto on tehnyt muutoksia moneen kertaan tuon 1990-luvun jälkeen. Näiden päätösten seurauksena on myös Hitas-järjestelmän sääntöjä sovellettu uudelleen. Vanhoja versioita säännöistä/ohjeista ei ole säilytetty, ainakaan noin vanhoja. Tuolloin asuntoasiainosastolla oli tiettävästi jälleenmyynnin valvonta, kun taas nykyisin prosessia valvotaan rakennuttajan hankinta-arvopäätöksestä alkaen aina yhtiön sääntelystä vapautumiseen asti. 1990-luvulla oli enimmäishinnan määrittelyssä käytössä rakennuskustannusindeksi ja Hitas-luovutushintaindeksi, josta korkein hinta vahvistettiin.
Liitteenä on...
Kivra ei suinkaan ole ainoa digipostipalvelu. Vastaava yksityinen digipostipalvelu on Postin OmaPosti. Virallinen digiposti viranomaisviesteille on Digi- ja väestötietoviraston Suomi.fi-viestit.Suomi.fi-viestit on palvelu, jonka avulla voi viranomaisten lähettämät kirjeet lukea sähköisessä muodossa joko Suomi.fi-sovelluksella tai verkkopalvelussa osoitteessa suomi.fi/viestit.Kansalaisille muutos digitaaliseen viranomaisviestintään tapahtuu vaiheittain. Vuonna 2026, kun viranomaispostin digitaalista ensisijaisuutta koskeva lainsäädäntö astuu voimaan, sähköisesti asioivat kansalaiset saavat käyttöönsä sähköisen postilaatikon Suomi.fi-viesteissä. Sähköinen postilaatikko luodaan siinä vaiheessa, kun henkilö tunnistautuu johonkin...
Johanna Nilssonilla on ruotsinkielinen kotisivu http://www.johannanilsson.com/index2.html
ja kustantajansa Wahlström & Widstrandin sivu http://www.wwd.se/forfattare/nilsson.htm
Saarelaisten sukukirjassa on sivulla 260 taulu, jossa ovat Dorothea Saarelaisen(Sarelain)vanhemmat. Siellä on tällaiset merkinnät isästä:
Clementz (Klemetti) Lementinp. Sarelain, s. Oulu/Oulun pitäjä/Pielisjärvi, k. 17.7.1693 Pielisjärvi(kuolinvuosi on ilmeisesti merkitty tähän väärin, pitäisi olla 1696?), Isäntänä Kontiovaara 2:ssa (erotettu 1:stä)vuodet 1679-1696.
Puoliso: Helga Safwolain, k. 16.3.17-- rk. 1723-45
Klemetistä on kerrottu muualla kirjan tekstissä ja siellä hänen kuolinvuotensa on 1696.
