Monia, isojakin muutoksia on käynnissä, mutta aivan viime aikoina aiheesta ei ole kirjoitettu Kirjastolehti on julkaissut artikkelin vuonna 2015, mutta tilastoja siinä ei ole. Artikkeli on luettavissa myös verkossa:
http://kirjastolehti.fi/artikkelit/mika-on-kirjastojarjestelmien-tilanne-suomessa-talla-hetkella/
Kirjastot.fi:stä kerrottiin, että Axiellin kirjastojärjestelmäasennuksia on eniten, tarkkaa lukumäärää voi tiedustella heiltä: http://www.axiell.fi/axiell_finland/henkilokunta/
Muita järjestelmiä ovat 1 kpl Sierra, ainakin 2 kpl MicroMarkia sekä Koha-asennuksia tällä hetkellä kuusi (https://koha-suomi.fi/?page_id=7). Muilla kirjastosektoreilla on edelleen käytössä Voyager (https://www.kiwi.fi/pages/viewpage....
Joihinkin lauluihin löytyy nuotteja. Lähinnä sellaisiin, jotka on myös suomennettu tai käännetty jollekin muulle kielelle.
Georg Otsin laulaman Moskovan illat (Moskovan valot = Moskovan ikkunat = Moskovskie okna) löytyy nuotit mm. Unohtumaton Georg Ots : 30 suosituinta laulua.
Muistakin Otsin laulujen nuotteja löytyy Helmetistä. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sgeorg%20ots__Ff%3Afacetmediatype%3A7%3A7%3ANuotti%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Koivut ja Hevonen laulujen nuotteja en löytänyt. Kenties niidenkin nuotit löytyvät esittäjän mukaan?
Venäläiset sanat löysin kaikkiin laukuihin:
Koivut https://peda.net/kuopio/kansalaisopisto/kielet/ven%C3%A4%27j%C3%A4n-kurssit/lauluja...
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Elonet -haulla, www.elonet.fi, voi hakea Suomen Kansallisfilmografiasta elokuvia, henkilöitä, yhtiöitä ja kokoonpanoja.
Kim Finnin ohjaamasta draamadokumentista Riot-On! voi lukea esim. lehdistötiedotteen sivulla https://www.elonet.fi//fi/elokuva/1252061
Löysin Norges Bankin rahanarvolaskurin, https://www.norges-bank.no/tema/Statistikk/Priskalkulator/. Se antaa 1 vuoden 1939 kruunun arvoksi nykyrahassa noin 40 kruunua. Sivulla on viitteitä kirjallisuuteen, josta voi ehkä olla apua, "Historical Monetary Statistics for Norway 1819–2003" löytyy verkosta, https://www.norges-bank.no/aktuelt/nyheter-og-hendelser/Signerte-publik….
Muuta kirjallisuutta sivulta, https://www.norges-bank.no/tema/Statistikk/Priskalkulator/Grunnlag-for-…
Löysin ainoastaan yhden brasilialaisen runoilijan kokoelman suomeksi: Wilmar Silva de Andraden Säröjä purppuranpunaisessa järvessä. Rita Dahl on kuitenkin suomentanut yksittäisiä runoja, joita on julkaistu ainakin Tuli & Savu -lehdessä sekä Hybriksessä. Dahlille on myönnetty myös apuraha brasilialaisen modernistisen runouden antologian toimittamiseen ja kääntämiseen, joten tulevaisuudessa brasilialaista runoutta pääsee lukemaan suomeksi myös siitä.Lähteet ja lisätietoaWilmar Silva de Andrade: Säröjä purppuranpunaisessa järvessä https://finna.fi/Record/anders.1487322?sid=5079291591Tuli & Savu 2/2009: Runoja https://www.tulijasavu.net/2009/09/runoja/Hybris 3/2020: Essee Brasilian naisrunoilijoiden moninkertainen marginaali (sisältää...
Kirjastojen kokoelmatietokannat löytyvät Internetistä. Tietokannoista voit etsiä julkaisutietoja aineistosta. Jos tiedät teoksen nimen, kirjailijan etunimi löytyy helposti. Voit myös käyttää sanahakua mm. silloin, jos muistat vain esimerkiksi osan teoksen nimestä. Eri kirjastojen tietokannat löytyvät kirjastojen kotisivujen kautta tai esimerkiksi kirjastot.fi- palvelusta. Osoite on http://www.kirjastot.fi.
Sieltä löytyvät linkit kunnankirjastojen, Amk-kirjastojen, yliopistokirjastojen ja erikoiskirjastojen kotisivuille ja kokoelmatietokantoihin. Vaikka olisit ostanut kirjat kirjakaupasta,löydät haluamasi tiedot mitä todennäköisimmin tätä kautta. Tietenkin voit pyytää apua myös asioidessasi kirjastossa.
Hei! Kaarina Laurentin teos Topelius saturunoilijana ei tunne Suolankantaja -nimistä näytelmää. Sellainen löytyy Inkeri Laurisen ja Antero Valtasaaren Neljäs lukukirjani -teoksesta (WSOY 1954) ja näytelmä perustuu Grimmin satuun.
Terveisin
Marja Ikäläinen
Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Lasten- ja nuortenosasto
Vastaus koskee "Lex Nokiaa"
Lex Nokia liittyy hallituksen esitykseen 48/2008 "Hallituksen esitys eduskunnalle sähköisen viestinnän tietosuojalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta".
Hallituksen esitykseen liittyvät lakiehdotkset on hyväksytty. Ne ovat:
1. Laki sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta. Säädöskokoelma 125/2009
2. Laki yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 2 ja 21 §:n muuttamisesta. Säädöskokelma 126/2009
3. Laki yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 19 §:n muuttamisesta. Säädöskokoelma 127/2009
4. Laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain 7 §:n muuttamisesta. Säädöskokoelma 128/2009.
Hallituksen esitys ja säädökset löytyvät osoitteesta
www.eduskunt.fi >...
Eduskunnan kirjaston kokoelmatietokanta SELMA on kaikkien käytettävissä Internetin kautta osoitteessa http://www.eduskunta.fi/kirjasto/
Selmasta on mahdollista tehdä hakuja monella eri tavoin. Yksi tapa etsiä viitteitä on valita sanahaku ja kirjoittaa hakukenttään "Suomen Pankki".
Hyvä tapa tiedonhakuun on asiasanahaku. Eduskunnan kirjastolla on oma asiasanasto Eks, joka on myös käytettävissä Internetin kautta. Klikatkaa kirjaston pääsivulta tai Selma-kokoelmatietokannan käyttöohjeiden yhteydestä Eks- asiasanasto. Kirjoittakaa hakukenttää asiasana Suomen Pankki (tai valitkaa se asiasanaston aakkosellisesta hakemistosta). Teille pompahtaa esille kyseinen asiasana ja linkki viitteisiin , joita on runsaasti.
Viitteiden kohdalla näette,...
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta löytyivät tiedot John Donnen teoksesta Rukouksia sairasvuoteelta, jonka alkuperäinen nimi on Devotions upon emergent occasions. Teoksen on suomentanut Paavo Rissanen, joka on kirjoittanut kirjaan myös johdannon ja selitykset. Teos kuuluu Hengen tie -sarjaan ja sen on julkaissut Kirjaneliö vuonna 1988.
Välitimme kysymyksesi edelleen, kirjastoammattilaisten valtakunnalliselle sähköpostilistalle, jos joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen runon! Ilmoitamme mikäli vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku lukijoistamme kyseistä runoa?
Suosikista löytyy hajanumeroita 1970-1980-luvuilta Varastokirjastosta. Mikrofilmeinä sitä ei kirjastoista löydy. Apu-lehden kanssa sama tilanne. Ilta-Sanomista löytyy mikrofilmejä 1970-1980-luvun lehdistä Pasilan kirjastosta.Noin vanhoja Iltalehden numeroita ei löydy missään tallennemuodossa kirjastoista. Kaikki saatavilla oleva materiaali mahdollista saada kaukolainoiksi. Kaukolainapyynnön voit tehdä joko Kyyti-Finnan kaukolainalomakkeella tai asioimalla lähimmässä kirjastossasi. Kirjastot aukeavat normaalisti 8.6. Nuo mikrofilmit joutuu lukemaan kirjastossa. Meillä voi tallentaa tarvitsemansa artikkelit muistitikulle ja tietysti muistitikulta voi tulostaa.
Kyseinen kuunnelma on Yleisradion tuotantoa. Heidän arkistoaineistoaan voi tiedustella tällä lomakkeella.Kirjallinen versio kuunnelmasta löytyy Kansalliskirjaston sekä Jyväskylän että Turun yliopiston kirjaston kokoelmista, joista sen voi tilata kaukolainaksi. Oulun kaupunginkirjaston kaukolainauslomake.
Uusia retkeily- ja vaelluskirjoja kokoelmassamme ovat esim. Liisa Helve-Sibajan Reppu ja reitti, Marinella Himarin Erältä, eräistä ja Jouni Laaksosen Vaellustarinoita: askeleita luontoon. Laaksosen Vaellustarinoita on kokoelmassamme myös daisy-äänikirjana. Äänikirjoina löytyy Valde Ahon Lappi-aiheisia tarinoita. Uutta Lappi-aiheista kaunokirjallisuutta ovat esim. Petra Rautiaisen Tuhkaan piirretty maa ja Rosa Liksomin Väylä. Metsä- ja luonto-aiheisista romaaneista suosittelen esim. Anni Kytömäen kirjoja. Mikäli näitä ei vielä löydy Vanamo-kirjastojen Ellibs-palvelusta ( E-äänikirjat - Vanamo-kirjastot (vanamokirjastot.fi) ), on näitä kuitenkin varmasti saatavissa käyttämissänne Celia- ja Bookbeat -palveluissa.
Voisiko olla kyseessä Hans de Beerin Pikku jääkarhu ja eksynyt poro [suomentanut Kari Vaijärvi], https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1754237?lang=fin? Kuvausta kirjasta on Kirjasammossa, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f….
Voisiko kyse olla Maija Niinimäen kirjoittama helppolukuinen nuortenkirja Nolommaksi menee. Kirja on jatkoa edellisenä vuonna ilmestyneeseen kirjaan Nolointa ikinä. Kirjat kertovat 11-vuotiaasta Viljamista, joka ei voi asua kotonaan ja joka siksi sijoitetaan maalaistaloon.
Kustantajan esittely kirjasta
