Anni Tannin joululaulut 2, joka sisältää laulun Tonttujen mylly,on haettavissa useasta Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteestä.
Voit tehdä varauksen Helmetin kautta
www.helmet.fi (pin-koodi välttämätön)
tai tiedustella sitä lähikirjastostasi tai muualta.
Kirjastojen yhteystiedot ja niteen saatavuustiedot löydät myös Helmetistä.
PS Huomaa oikeinkirjoitus: Anni Tanni, erikseen.
Kirjaviitteitä saat kansallisbibliografiasta (eli Fennicasta). Siihen pääsee kirjastojen internetmikroilla yleisten kirjastojen aloitussivulta www.kirjastot.fi valitsemalla yläpalkista Kirjastot, ja esiin tulevalta sivulta oikeasta reunasta Linnea-tietokannat, seuraavaksi Yhteydet, ja sitten pitkän luettelon lopusta Fennica. Fennicassa haku kannattaa tehdä sanahakuna, jossa on katkaisu (ilmaistaan kysymysmerkillä), jotta kaikki taivutusmuodot tulevat mukaan: radiomainon? Viitteitä tulee 16, joukossa esim. Radiomainonnan opas (1988) ja Mainonnan ABC käsikirja (2003).
Vastaavanlainen haku kannattaa tehdä myös Linnean Arto-tietokannasta, josta saa artikkeliviitteet.
Opinnäytetyötä varten kannattaa perehtyä Kirjastot.fi-sivun yläpalkista...
Löydät ohjeen kirjasta Tildan tapaan : romanttinen ilme kotiisi / Tone Finnanger sivulta 49.
http://www.helmet.fi/search~S12*fin?/ttildan+tapaan/ttildan+tapaan/1%2C…
Kaikille kirjaston kirjoille on annettu oma luokkansa ja tuo 84.2 on romaanien luokka. Luokan lisäksi kannattaa tarkistaa netistä, että millä osastolla kirja on. Näitä 84.2-luokan kirjoja voi olla lasten, nuorten tai aikuisten osastolla.
Luokan perässä oleva HER tarkoittaa kohtaa josta kirja hyllystä löytyy. Yleensä kirja on hyllyssä tekijän sukunimen mukaan, mutta jos kirjalla on paljon tekijöitä, niin se voi olla myös kirjan nimen mukaan.
Kannattaa kysyä apua omasta kirjastosta, jos tuntuu, ettei hyllyä löydy.
Vanhemmasta päästä tulevat mieleeni Aili Somersalon Mestaritontun seikkailut sekä Wil Huygen ja Rien Poortvliet Suuri tonttukirja.
Tonttukirjassa ei ole varsinaista tarinaa, mutta hyvin kiehtovia tietoja tonttujen elämästä ja tavoista.
Roald Dahl Tynkätyiset voisi myös olla sopiva seikkailu.
Uudemmista kirjoita Susanna Luojuksen ja Stiina Saariko Metsäretki on jo valmiiksi kytketty taidemuseomaalimaan.
Tittamari Marttisen Riemukas metsäretki tarjoaa runoollisen lähestymistavan metsään.
Myös muiden maiden saduista voisi löytyä inspiraatiota esim. Guilermo Blanco Sequeiros: Aguaratumpa ja joen kansa.
Kun palautat kirjan kirjastoon (mihin tahansa Helmet-kirjastoon), älä palauta kirjaa automaattiin vaan henkilökunnalle ja pyydä palauttamaan kirja. Kerro, että kirja oli huonokuntoinen jo silloin, kun lainasit sen. Henkilökunta päättää, poistetaanko kirja vai voiko sen vielä mahdollisesti korjata. Sinun ei tietenkään tarvitse korvata kirjaa.
Aaro Hellaakosken runossa ”Tyhjin käsin” on säkeet
ja me laakerinlehtiä paiskataan
joka rokkaan kitkerään
Runo löytyy ainakin Hellaakosken kokoelmasta Runot (WSOY, useita painoksia) sekä teoksesta Tämän runon haluaisin kuulla 3 (Tammi, 2000).
Kyseisissä teoksissa mainitaan, että runo on alun perin kokoelmasta Maininki ja vaahtopää (Karisto, 1924). Helmet-kirjavaraston kappaleesta ei kuitenkaan tätä runoa löytynyt.
Ötökät eivät erotu kuvista.
Lajinmääritystä voi kokeilla itse esim. sivustolta http://www.otokkatieto.fi/ tai lataamalla puhelimeen Seek-sovelluksen.
Ammatilaisten apua saa esim. https://yle.fi/aihe/s/luonto/luontoilta-osallistumisohjeet
Henna Helmi Heinosen Miisa-sarjassa on ilmestynyt kahdeksan osaa. Miisa harrastaa taitoluistelua. Kirjoissa kuvataan nuorten arkea lämpimästi ja realistisesti. Koulunkäyntiä, perhettä, kaverisuhteita, vaativaa harrastusta. Miisa on 14-vuotias sarjan viimeisessä osassa.
Rachel Renée Russellin Nolo elämäni-sarja seuraa 14-vuotiaan Nikkin elämää. Nikki paljastaa päiväkirjoissaan vauhdikkaan arkensa rehellisesti ja huumorilla. Sarjassa on ilmestynyt jo 10 osaa, ja lisää on tulossa. Kirjoittaja on yhdysvaltalainen lasten- ja nuortenkirjailija, joka kirjoittaa ja kuvittaa apunaan tyttärensä Nikki ja Erin.
Nuorten fantasia-kirjoista on suosittu Soturikissat -sarja.
Kirjaston nuorten osastolla on monenlaista...
Hei, eurokolikot.com sivustolla vuoden 1943 markkaa myydään eurolla. Sitä on aikanaan lyöty 7 460 000 kappaletta.Lähteet:Suomi 1943 1 Markka KL4 (eurokolikot.com)
Hyviä jalkinekirjoja löytänet Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta, Museoviraston kirjastosta ja Teatteri- ja tanssialan keskuskirjastosta. Kirjastojen osoitteet ja tietokannat löytyvät kätevästi Suomen tieteellisten kirjastojen kotisivulta
http://www.lib.helsinki.fi/tilke
Kokeile esim. Sibelius-Akatemian ja taidekirjastojen aineistotietokantaa Arscaa osoiteessa http://finna.fi Valitse esim. hakutyypiksi sanahaku ja kirjoita hakusanakenttään peräkkäin sanat jalkineet historia. Oletko jo tutustunut esim. Linda O'Keeffen kirjaan "Kenkä: avokkaiden, saapikkaiden ja sandaalien kunniaksi" tai Jaakko Seliinin kirjaan "Kiinalaiset jalat ja muita tarinoita vartalomme koristeista"?
Sinun kannattaa myös kokeilla Yliopistokirjastojen...
Suomalaisten kotien sisustuksesta 1930- ja 1940-luvuilta löytyy tietoa esim. Ulla ja Jorma Mäenpään kirjasta "Kodinsisustajan tyylikirja" (Otava, 1957), jota on saatavilla muutamissa HelMet-kirjastoissa. Riitta Miestamon teos "Suomalaisen huonekalun muoto ja sisältö: Suomen suurimman huonekalutehtaan näkökulmasta tarkasteltuna" sisältää myös tietoa ja valokuvia Asko-Avonius-huonekalutehtaan tuotannosta ko. ajalta. Kirja löytyy monen HelMet-kirjaston kokoelmista. HelMet-aineistohausta löytyy myös Museoviraston Korjauskortisto-sarja, jonka osa 20 sisältää tapettien historiaa. Se löytyy käyttämällä teoksen nimi -hakua sanalla korjauskortisto (osa 20 tällä hetkellä saatavilla Rikhardinkadun kirjastosta). Taito-lehdessä vuodelta 1994 (ss. 8-11...
Ehdolla on kaksikin kirjaa, missä lapsivangit on muutettu surumielisiksi linnuiksi.
Laura Sointeen Satuja-kirjassa on hurja satu " Hukkasaaren salaisuus". Käyttämäni ensimmäinen painos on Wsoy:n kustantama
vuonna 1946. Toinen mahdollinen on Astrid Lindgrenin kirja "Mio, poikani MIo". Muistatko missä teatterissa näitte ko. näytelmän?
Kyseessä lienee Jukka Linkolan säveltämä ja Jukka Virtasen sanoittama laulu heidän Peter Pan -musikaalistaan. Valitettavasti suomalaisten kirjastojen kokoelmista ei löytynyt laulun nuottia. Taideyliopiston Sörnäisten kampuskirjastosta löytyisi näytelmämoniste kyseisestä musikaalista (monisteen sisällöstä ei ole tarkkaa tietoa):https://www.finna.fi/Record/uniarts_print.99805174206249?sid=4702995140
Etsimäsi kirja Miina ja Manu -kirja on todennäköisesti Miina ja Manu päiväkodissa. Siinä he leikkivät kahdessakin eri kohdassa päiväkodin pihamaalla mm. liukumäessä ja keinuissa. Kirja on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1993 (lähde: https://miinajamanu.fi/, viitattu 15.10.2025).
Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosaston kokoelmissa on sopraanolle,
altolle, tenorille ja bassolle sovitettu (toim. Hjalmar Braxen) "Harpunsäveliä".
Tietokirjan sisältö käy rekisteritietojen valossa parhaiten ilmi asiasanojen kautta kirjan nimen lisäksi. Sen jälkeen täyykin teos saada tutkittavakseen sisältötiedon kartuttamiseksi. Tässä joitain vihjeitä kysytyistä aiheista, toivottavasti niistä on apua:
1.
Varto, Juha, Isien synnit : kasvatuksen kulttuurinen ja biologinen ongelma. Asiasanat kasvatusfilosofia, kasvatushistoria, kasvatustavoitteet, lapset, kasvatus,
vanhempi-lapsisuhde, vallankäyttö, yhteiskunnallinen muutos, koulukasvatus, nuoruus, sukupuoli.
2.
Metso, Tuija, Koti, koulu ja kasvatus : kohtaamisia ja rajankäyntejä / Tuija Metso, [Turku] : Suomen kasvatustieteellinen seura, 2004. Asiasanat: koti,
koulu, yhteistyö, vuorovaikutus, vanhemmat, opettajat,
sosiaalinen tausta...
Ruotsalaisilta verkkosivuilta löytyy suomenkielisiä paikannimistöjä Google-haulla finska ortnamn norrbotten.
Uppsalalainen Institutet för språk och folkminnen ylläpitää paikannimihakemistoa lääneittäin osoitteessa http://www2.sofi.se/SOFIU/topo1951/_cdweb/index.htm Tein kysyjän antamilla nimillä pari koehakua, mutta en saanut tuloksia.
Norrbottenin tunturinnimistä on listaus, jossa ovat ruotsin- ja saamenkieliset nimet, mutta ei suomen- eikä meänkielisiä: http://www.fjallen.nu/besoka/karta.htm
Vaasan tiedekirjastossa Tritoniassa (http://www.tritonia.fi/fi/etusivu/ ) sekä Åbo Akademin kirjastossa (http://web.abo.fi/library/ ) on joitakin osia moniosaisesta julkaisusta:
Ortnamnen i Norrbottens län, julk. Dialekt-, ortnamns- och...
Aimo Turusen kirjassa Kalevalan sanat ja niiden taustat (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö 1979) kerrotaan, että iso tammi kuuluu virolais-suomalaisten myyttirunojen vanhimpaan kerrostumaan ja se pohjautuu aiheltaan muinaisitämaisiin ja paleoarktisiin maailmanpuukuvitelmiin. Sellaisena tällä runolla on liittymäkohtia Maailmansyntyrunoon, Tulen syntyyn ja Päivän päästöön. Runosta on esitetty erilaisia tulkintoja. Uno Harva, Y.H.Toivonen ja Martti Haavio ovat pitäneet sitä Linnunradan syntykertomuksena ja samalla esittäneet sille vastineita Aasiasta m. Taka-Intiasta ja Etelä-Amerikasta.
Juha Pentikäisen kirjassa Kalevalan mytologia ( Gaudeamus 1987) todetaan Ison tammen myöhempien versioiden kantana olleen Oluenvaahtotammiruno, jossa on...
Alla olevista kirjoista voisit saada apua työhösi:
- Miksi en lukisi?" : lastenkirjallisuuden käyttö kotona ja päiväkodissa sekä aikuisten suhtautuminen lastenkirjallisuuteen ja lapsille lukemiseen / Teija Auno. (opinnäytetyö, Oulun yliopisto, 1998)
- Sadun avara maailma : sadut varhaiskasvatuksen tukena / Sinikka Ojanen, Irja Lappalainen, Marjatta Kurenniemi. (1980)
- Lue! : miksi ja miten sinun pitäisi lukea lapsellesi / Jenny Miglis Sandvik (2006)
- Reading at home : some useful suggestions for choosing and enjoying books (2005)
Hyviä lähteitä voisivat olla myös Lastenkirjainstituutti ja sen tietokannat:
http://www.lastenkirjainstituutti.fi/
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/tutkimus.htm
