Nykysuomen sanakirjan mukaan maanmittari on ammattikoulutuksen saanut henkilö, jolla on oikeus suorittaa maanjakoja ja muita maanmittaustoimituksia, esim. lääninmaanmittari ja varamaanmittari. Maanmittausinsinöörillä tarkoitetaan Teknillisen korkeakoulun maanmittausosastossa diplomitutkinnon suorittanutta henkilöä.
Teoksessa Maanmittaus Suomessa 1633-1983 (Maanmittaushallitus, Helsinki 1983) kerrotaan lisäksi mm. maanmittausteknikoista, -auskultanteista ja kartoittajista. Virkanimikkeinä heillä on ollut esimerkiksi tonttikirjanhoitaja ja -laskija, tontinmittaaja, kiinteistöinsinööri sekä kaupungin-, kauppalan tai kunnangeodeetti.
Tiina Törnqvistin artikkelissa Oikea-aikainen syntyminen? Maanmittarikillan ja maanmittariprofession...
Valtakunnallisia tilastoja kirjastojen lainatuimmista kirjoista ei valitettavasti ole. Yksittäiset kirjastot, kunnat tai kirjastokimpat ovat tehneet tilastoja sen hetkisistä suosikeistaan, ja näiltä tahoilta saattaa olla saatavissa pidempiäkin aikasarjoja lainatuimmista kirjoista. Uusille suosikeille ei tietysti ole ehtinyt kertyä lainoja yhtä paljon kuin pitempään kirjastoissa olleille. Vanhalla kirjalla taas voi olla suuret lainaluvut, vaikka kirja ei enää usein menekään lainaan. Myös kirjojen uudet painokset vääristävät tilastoja, kun uusi painos alkaa kerätä tilastoa vanhemman ja kuluneemman jäädessä hyllyyn.
Lakia asuinhuoneiston vuokrauksesta (AHVL) https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950481 sovelletaan nimensä mukaan asuinhuoneistojen vuokraan. Tämän lain 8 §:n mukaan vuokrasopimuksen vahingon varalle voidaan asettaa vakuus.
Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta : kommentaari / Kanerva, Ari; Kuhanen, Petteri, Ahsanullah, Tarik. Suomen Kiinteistöliitto, kiinteistömedia 2021. 4., uudistettu painos https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994245633806250 on AHVL:n pykäläkohtainen kommentaariteos, jota voin suositella, jos haluaa perehtyä AHVL:n sisältöön.
AHVL:n mukaan vakuus voidaan asettaa vuokranmaksun tai muiden sopimusehtojen laiminlyönnin varalta. Vuokranantaja voi esim. kärsiä vahinkoa siitä, että vuokralainen on huonolla...
Tiedustelin asiasta Helsingin kaupungin asuntopalveluista. Siellä todettiin, että silloinen asuntolautakunta ja kaupungin hallitus ja valtuusto on tehnyt muutoksia moneen kertaan tuon 1990-luvun jälkeen. Näiden päätösten seurauksena on myös Hitas-järjestelmän sääntöjä sovellettu uudelleen. Vanhoja versioita säännöistä/ohjeista ei ole säilytetty, ainakaan noin vanhoja. Tuolloin asuntoasiainosastolla oli tiettävästi jälleenmyynnin valvonta, kun taas nykyisin prosessia valvotaan rakennuttajan hankinta-arvopäätöksestä alkaen aina yhtiön sääntelystä vapautumiseen asti. 1990-luvulla oli enimmäishinnan määrittelyssä käytössä rakennuskustannusindeksi ja Hitas-luovutushintaindeksi, josta korkein hinta vahvistettiin.
Liitteenä on...
Kivra ei suinkaan ole ainoa digipostipalvelu. Vastaava yksityinen digipostipalvelu on Postin OmaPosti. Virallinen digiposti viranomaisviesteille on Digi- ja väestötietoviraston Suomi.fi-viestit.Suomi.fi-viestit on palvelu, jonka avulla voi viranomaisten lähettämät kirjeet lukea sähköisessä muodossa joko Suomi.fi-sovelluksella tai verkkopalvelussa osoitteessa suomi.fi/viestit.Kansalaisille muutos digitaaliseen viranomaisviestintään tapahtuu vaiheittain. Vuonna 2026, kun viranomaispostin digitaalista ensisijaisuutta koskeva lainsäädäntö astuu voimaan, sähköisesti asioivat kansalaiset saavat käyttöönsä sähköisen postilaatikon Suomi.fi-viesteissä. Sähköinen postilaatikko luodaan siinä vaiheessa, kun henkilö tunnistautuu johonkin...
Kyseinen kirja - jonka tekijästä ei ole varmuutta - on Chin Ping Mei : Hsi Menin ja hänen kuuden vaimonsa elämäntarina.
Kirjan nimi tarkoittaa esipuheen mukaan metallimaljakko-luumunkukkaoksaa. Kirja oli tosiaan Kiinassa kielletty 1700-luvulta vuoteen 1912 asti.
Kirja löytyy niin Anjalankosken kuin Inkeroistenkin kirjastoista.
Kyseisessä asiassa kannattaisi ottaa yhteyttä Helsingin kaupungin Staran puutarhapalveluun, joka tekee myös puiden arvomäärityksiä. http://www.hel.fi/wps/portal/Rakentamispalvelu/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CON…
Tampereen kaupunginkirjastossa (pääkirjasto) on käytettävissä Fennica-cdrom-tietokanta, joka sisältää Suomessa ilmestyneen kirjallisuuden. Tietokantaan voi tehdä haun käyttämällä tarkenninta ts=sarjakuva-albumi. Vuoden voi määritellä lisäämällä hakulauseeseen operaattorin "ja" jälkeen vu=1996. Haun voi tehdä myös vaiheittain ja yhdistää lopuksi erilliset haut kirjoittamalla hakulauseeksi: yh=1 ja yh=2.
Tällä tavoin saatava listaus sisältää kuitenkin kaikki Suomessa julkaistut albumit, myös käännetyt (esim. 1996 135 kpl). Kotimaista alkuperää olevat teokset pitää poimia listasta erikseen. Lisäksi Suomen sarjakuvaseuralla (http://www.kaapeli.fi/~sarjaks/) on kotimaista sarjakuvaa koskevaa tietoa.
Tällä hetkellä on lainattavissa Kirkkonummen kirjastosta kolme kirjaa joista löytyy jonkun verran viljakranssien teko-ohjeita. Paras niistä on Katri Mattilan, Luonnonkasveista kodin koristeet ja tekstiilit.
Toiset ovat:
Göthlin, Solveig: Sido seppeleet ja kukkaköynnökset
Mattila, Tuulikki: Suomalaisia kuivakukkia pihoilta ja pientareilta
Suosittelen, että käännyt kysymyksesi kanssa Puutarha.net-vastauspalvelun puoleen. Sieltä saa ammattitaitoisen vastauksen kysymykseesi.
http://puutarha.net/indexfr.aspx?s=/vastauspalvelu/
Kyösti Teräksestä eli Gustaf Adolf Anderssonista ei näytä olevan lähteissä kovin paljon tietoa. Kirjasammossa olevat tiedot kirjailijasta ovat peräisin Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan kirjailijatietokannoista, joiden tietoja ovat keränneet ja ylläpitäneet alueiden maakuntakirjastot. Teoksessa ”Suomen kirjailijat 1809-1916” (SKS, 1993) on tietoa hänen nimimerkeistään, teoksistaan ja muutamista elämänvaiheista. Vanhemmista kerrotaan teoksissa ”Kuopion lyseo : 90-wuotisjulkaisu : oppilasmatrikkeli 1872-1962” (Kuopion lyseon seniorit, 1962) ja ”Kuka kukin on 1909” (Kansa, 1908).
Laajempi elämänvaiheiden selvittely vaatisi ehkä arkistojen koluamista. Lehdet, joissa Teräs työskenteli, voisivat olla myös lähtökohtana hänen elämänsä...
Kirjoita Helmet hakuun tekijäksi Wonder Stevie ja rajaa hakua niin, että valitset materiaaliksi cd-levyn. Saat tulokseksi monia levyjä, esim. Talking book cd:tä löytyy tällä hetkellä hyllystä Käpylän, Pointin ja Martinlaakson kirjastoista.
Voit noutaa hyllyssä olevaa aineistoa kyseisestä kirjastosta tai tehdä niistä varauksen Helmetin kautta (jos sinulla on tunnusluku, saat sen mistä vaan kirjastosta) tai tehdä varauksen missä vaan Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kirjaston toimipisteessä.
Valitettavasti kysyttyä runoa ei ole etsinnöistä huolimatta tätäkään kautta löytynyt.
Pasilan kirjaston kirjavarastossa olevissa Reino Hirsisepän runokirjoissa sen paremmin kuin hänen muistelmissaankaan, joissa on tekstin joukossa paljon runokatkelmia, ei ole kysyttyä pätkää.
Hirvisepältähän syntyi paljon tekstejä, joita on varmasti julkaistu mm. erilaisissa lehdissä. Niistä meillä ei valitettavasti ole mahdollisuutta runoa jäljittää.
Kansallisbibliografia Fennicassa on mainittu 40-luvulla useina painoksina ilmestynyt teos Aseveikko : lauluja asemies- ja aseveli-iltoihin. Kirjasta on käsikirjastokappale Kansalliskirjastossa (Unioninkatu 36). Sitä saa tilattua myös kaukolainana esimerkiksi Kuopion varastokirjastosta. Jos haluatte...
Kyllä on. Alla linkki luetteloon kapitalismia käsittelevistä kirjoista, jotka ovat Mikkelin ja muiden Lumme-kirjastojen kokoelmissa:
https://lumme.finna.fi/Search/Results?limit=0&join=AND&bool0%5B%5D=AND&…
Päästyään ylioppilaaksi Tampereen Lyseosta vuonna 1927 Lehmus aloitti opinnot Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Luvut keskeytyivät 1929, kun hänet palkattiin toimittajaksi Suomen Sosialidemokraattiin. Vuonna 1933 Lehmus siirtyi sosialidemokraattisen puolueen pää-äänenkannattajasta Osuusliike Voiman sihteeriksi.
Lähde:
Jussi Lehmus & Lasse Lehtinen, Salaista sotaa : Mannerheimin demari Kalle Lehmus
Tekijänoikeuslakiin on tosiaankin tullut muutos (muutos astunut voimaan 1.1.2007), jonka mukaan teoksen tekijällä on oikeus korvaukseen teostensa kappaleiden lainaamisesta. Korvaus maksetaan tekijöitä edustavien järjestön välityksellä. Lain uuden pykälän löydät täältä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20061228
