Hei, kyseisen kappaleen on alunperin säveltänyt ja sanoittanut Sergei Kuznetsov ja alkuperäinen nimi on Belyje rozy. Suomeksi laulun ovat levyttäneet Saija Tuupasen lisäksi myös Mika ja Turkka Mali, mutta eri käännöksenä (Veljeni tuuli).
Valitettavasti kumpaakaan suomennettua versiota ei ole nuotinnettu, tai ainakaan kansallisdiskografia Violasta nuottiversiota ei löydy. Venäjänkielinen nuotinnos sen sijaan löytyy useammastakin kirjastosta nuottikokoelmassa "Pesennik. Vypusk 3", eli on helposti saatavilla. Nuotinnos sisältää melodian ja sointumerkit ja sanat venäjäksi (kyrillisin kirjaimin).
Saatavuuden voi tarkistaa www.finna.fi-palvelussa tekemällä haun Belyje rozy ja rajaamalla hakutuloksen aineistotyypillä nuotti.
Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta löydät vastauksen kysymykseesi. Arkisto löytyy osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
kirjoita hakuruutuun sanat etunimet Miro ja etunimet Hannes ja tee haku. Saat mm. seuraavat tiedot:
Pentti Lempiäisen teoksessa Nimipäivättömien nimipäiväkirja (1989) mainitaan nimet Mirko ja Miro. Molempien nimien taustalla on teoksen mukaan slaavilainen ruhtinasnimi Miroslaw, jonka alkuosa merkitsee rauhaa ja jälkiosa mainetta, kunniaa, kuuluisuutta.
Johannes-nimi merkitsee heprean kielessä 'Jahve on osoittanut armon' tai 'Jumala on armollinen'. Johannes on kristikunnan suosituimpia nimiä ja siitä on kymmenittäin erilaisia muunnoksia ja kutsumamuotoja, meidän almanakassamme nykyisin mm...
Tietojemme mukaan eduskunnan istuntosalissa ei koskaan ole saanut tupakoida. Istuntosalin oven takana on niin sanottu valtiosali, jossa tupakointi kuitenkin on ollut mahdollista. Historian eri vaiheissa tupakoitsijat ovat siirtyneet valtiosaliin tai ravintolan tupakkahuoneeseen tupakoimaan. Tupakointi eduskunnassa on jo pitkään ollut kiellettyä koko kiinteistön alueella. Nykyisen ohjeistuksen mukaan tupakointi tapahtuu eduskunnan tontin ulkopuolella esimerkiksi läheisessä puistossa tai kadulla.
Lukuohjelman valtuutus on voinut rikkoutua esim. laitteen päivityksen yhteydessä. Uudelleenvaltuuta lukuohjelma.
Tietokoneella: Avaa ADE ja aloitusnäytössä paina ctrl+shift+d -näppäimiä. Kone kysyy haluatko varmasti poistaa valtuutuksen koneelta, vastaa kyllä. Sen jälkeen sulje ohjelma ja käynnistä se uudestaan. Valtuuta ohjelma jälleen Library-valikosta (authorize computer).
Mobiililaitteella valtuutus poistetaan klikkaamalla deauthorize painiketta.
Tässä joitakin teoksia, joista voisi olla sinulle apua:
Waltari, Mika: Matkakertomuksia : Mika Waltarin matkassa 1927-1968 (WSOY 1988)
Sinisen junan ikkunasta : matkakuvia Euroopasta (SKS 1992) Kirjassa on kuvauksia junamatkailusta vuosilta 1900-1940 ja luettelo vanhasta suomalaisesta matkakirjallisuudesta.
Kiiskinen, Kyösti: Rautahevon kyydissä : junamatka Matin ja Liisan päivistä Pendolinoon (Gummerus 1996)
Bagh, Peter von: Junassa (WSOY 2011) Fiktiiviisiä junamatkoja elokuvassa.
Kaikki kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisestä aineistotietokannasta Helmetistä http://www.helmet.fi
Liettuan kielellä löysin pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-tietokannasta seuraavat Tove Janssonin teokset:
Nematomas vaikas ir kiti apsakymai = Näkymätön lapsi
Kometa arteja! = Muumipeikko ja pyrstötähti
Kiinan kielellä löytyivät seuraavat teokset:
Mother Goose rhymes with Chinese translations / by Tinna Keh Wu
Seuraavat Astrid Lindgrenin kirjat:
Miou, wo de Miou = Mio, poikani Mio
Shixin xiongdi = Veljeni Leijonamieli
Xiaofeiren Ka'ersong = Katto-Kassinen
Chang wazi Pipi = Peppi Pitkätossu
Tove Janssonin Muumi-kirjat:
Mumi baba chu hai qu = Muumipappa ja meri
Mumi baba de huiyi = Muumipapan muistelmat
Mumigu de 11 yue = Muumilaakson marraskuu
Mumigu de dongtan = Taikatalvi
Mumigu de fengkuang xi = Vaarallinen juhannus
Mumigu de...
Laulu on suomennettu nimellä Orava. Myös nimiä Orava puussa tai Oravalla puussa on käytetty sen suomenkielisenä nimenä. Laulu alkaa näin: Oravalla puussa, käpy oli suussa... Suomenkieliset sanat löytyvät mm. seuraavista kirjoista:
Suuri toivelaulukirja 3, Lasten paras laulukirja ja lasten kultainen laulukirja 2.
Vaatteita esittelevänä mallina toimivaa henkilöä merkitsevä mannekiini juontuu ranskan sanasta mannequin, joka alun perin on merkinnyt kuvataiteilijoiden malliksi valmistettua liikkuvin jäsenin varustettua nukkea ja sitten myös räätälin sovitusnukkea. Ranskan sana on lainaa keskiajan hollannin kielestä, jolloin mannekijn oli deminutiivinen johdos ihmistä tai miestä merkitsevästä sanasta man. Nykyään tuo deminutiivin muodostava pääte on menettänyt väriään ja on muodossa -ke edelleen käytössä Belgian flaaminkielisillä alueilla, siis esim. manneke. Mannekiini on siis sananmukaisesti pikku ihminen.– Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja- Petit Robert, Dictionnaire de la langue francaise
Joihinkin kirjastoihin riittää alempi korkeakoulututkinto ja 25 op. informaatiotutkimuksen opintoja, mutta yleensä vaaditaan korkeakoulututkinto ja 60 op. informaatiotutkimuksen opintoja. Liiketalouden tradenomin tutkinnon lisäksi suoritettu 60 op informaatiotutkimuksen opintoja pätevöittää kirjastonhoitajan työhön. Kannattaa lisäksi katsoa Tampereen yliopiston koulutusmahdollisuuksia avoimen yliopiston osalta. Tampereella järjestetään ajoittain avoimessa yliopistossa informaatiotutkimuksen aineopintoja.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) ei tunne sukunimeä ”Kultima”. Kyseessä on aika harvinainen sukunimi, sillä osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvän väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan se on ollut sukunimenä vain 158 henkilöllä, nykyisenä nimenä 98 henkilöllä.
Veikkaisin, että sukunimi on peräisin paikannimestä ”Kultima”. ”Kultima on kyläkunta Enontekiöllä. ”Suomalainen paikannimikirja” (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus , 2007) kertoo, että nimen tausta on hiukan epäselvä, mutta se on saattanut tulla pohjoissaamen sanasta ”goldit”, jonka merkitys on ’haroa vedessä olevia esineitä, kalastaa kullenuotalla’. Kylän nimi on itse asiassa luultavasti...
Jaksoja tehtiin kaikkiaan 20 kpl. Ensimmäisen tuotantokauden 12 jaksoa lähetettiin ensimmäisen kerran vuonna 1993 ja toisen tuotantokauden kahdeksan jaksoa vuonna 1994.
Kyseessä on varmaankin Lauri Pohjanpään runo "Käy kirkkomaata illoin vanhat mummot", joka julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa "Mielialoja" (Kustannus-o.y. Kansa, 1910). Runo sisältyy myös Pohjanpään runojen kokoelmaan "Kaipuu ylitse ajan. Valitut runot 1910 - 1954" (WSOY, 1989) sekä antologioista "Tämän runon haluaisin kuulla, 2" (Tammi, 1987) ja "Rakkaudellasi hellytät : uskonnollisia ja muita elämänkatsomuksellisia runoja : suomalaista ja ulkomaista lyriikkaa" (Kirjaneliö, 1980).
Runo alkaa näin:
"Käy kirkkomaata illoin vanhat mummot
ja myssyin alla välkkyy valkohapset
he tulee toivottamaan hyvää yötä:
kas täällä nukkuu lapset, lastenlapset."
Saat runon kokonaisuudessaan sähköpostiisi.
Lähteet:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/...
Kysymykseen on vastattu aiemmin: https://www.kirjastot.fi/kysy/miksi-the-bourne-identity-on?language_con…
Alkuperäiseen vastaukseen lisään, että ensimmäisessä romaanissa The Bourne Identity (Medusan verkko, 1980) mainitaan salainen operaatio nimeltä Medusa, joka liittyy päähenkilön taustaan. Päähenkilön todellisen henkilöllisyyden selvittäminen on tarinan keskeinen juonne, minkä alkuperäinen nimikin tekee selväksi. Ilmeisesti tässä on haettu ajatusta, että tuon vuosien takaisen operaation alkuun panemat tapahtumat ovat "verkko", johon päähenkilö on takertunut.
Medusan verkko on myös luultavasti vaikuttanut jännittävämmältä nimeltä agenttitrillerille kuin "Bournen henkilöllisyys", varsinkin kun nimen Bourne...
Jaakko Haavion runo Kanerva, joka alkaa sanoilla "Loi jumala muinoin päivät" julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Ikikevät vuonna 1947. Se on julkaistu myös mm. seuraavissa teoksissa:
Jaakko Haavio: Runot (1954)
Jaakko Haavio: Valitut runot (1981)
Tämän runon haluaisin kuulla 3 (2000)
Tapiolassa olevien vallihautojen, vallareiden historiasta löytyy tietoa esim. Sirkku Laineen kirjasta Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Espoossa.
Myös netistä löytyy tietoa ja muisteloita aiheesta.
Tapiolagardencity.fi sivustolla kerrotaan alueesta:
"Tukikohta XXXVII Tapiola, Otaniemi
Tukikohdan linnoituslaitteet lisättiin suunnitelmiin vuoden 1915 huhtikuussa.
Asema 11 (Otsolahdentie)
Kallioon louhittua ja maahan kaivettua yhdys- ja taisteluhautaa, jota on osittain tuettu hirsillä. Taisteluhaudan rintasuoja on muurattu kivestä, pinta on hierrettyä betonia. Avoin C-tyypin tulipesäke on muurattu kivestä. Kivestä muuratun, osittain betonista valetun A-tyypin tulipesäkkeen katto on räjäytetty...
Olisikohan kyseessä ehkä Martti Haavion Iloisesta eläinkirjasta löytyvä satu Suuri rukkanen? Siinä metsämies kadottaa toisen rukkasensa. Kärpänen näkee sen tiellä, lentää sisään ja alkaa asua peukalossa. Kun sitten hiiri osuu rukkasen luo, se kysyy: "Kuka siellä on rukkasessa?" Kärpänen vastaa: "Minä Kärpänen Kuningas." Hiiri pyytää yösijaa ja kärpänen kutsuu sen sisään. Sadun edetessä rukkaseen asettuvat myös jänis, kettu, susi ja karhu, ja jokaisen kanssa käydään läpi sama "Kuka siellä on rukkasessa?" -kysymys alati pitenevine vastauksineen: "Minä Kärpänen Kuningas, minä Hiiri Hiirulainen... ". Lopussa kaikki säikähtävät ulkopuolella kiekuvaa kukkoa ja karkaavat joukolla metsään.Ukrainalainen kansansatu Rukkanen on pääpiirteissään sama...
Alla olevan luettelon lastenkirjoissa seikkailevat mm. merenneidot ja muut meriolennot. Kahdessa ensin mainitussa on tarinoita ja uskomuksia, jotka liittyvät näihin "veden valtiaisiin". Kaikki kirjat ovat Helmet-kirjastojen kokoelmissa: http://www.helmet.fi/fi-FI
- Veden valtiaat / [kirjoittanut:] Marjut Hjelt ; [kuvittanut:] Christer Nuutinen
- Vedenneitojen lähteillä / Suvi Niinisalo
- Sampon seikkailut muinaisissa merissä / Marjo Soulanto, Laila Nevakivi, Taina Iivanainen
- Pieni merenneito / Hans Christian Andersen
- Mirella ja merirosvot / kirjoittanut Kelly McKain
- Mirella ja kummituslaiva / kirjoittanut Kelly McKain
- Kolme pikku merirosvoa / [teksti:] Georgie Adams ; [kuvat:] Emily Bolam
- Mahtava merirosvoseikkailu / Jonny...
