Helsingin kaupungin Henkilöstökeskuksen mukaan kesätyöpaikoista on velvollinen ilmoittamaan se virasto, johon on hakenut töihin. Kaikille tulee ilmoittaa, mutta se saattaa kestää jonkin aikaa, koska hakijoita kaupungille on ollut kaikkiaan noin 24.000 ja työpaikkoja 733.
Nuottijulkaisujen painovuodet löytyvät varmimmin Suomen kansallisdiskografia Violasta:
https://finna.fi
Kaikille julkaisuille ei tosin tässäkään tietokannassa ole löytynyt julkaisuvuotta.
Kellomies-sivustolla on lyhyt maininta rannekellojen suomalaisista nimistä. Yhtenä nimenä mainitaan Kowe, josta kerrotaan näin:
"Kelloseppä-lehti mainostaa 1930-luvun puolivälissä ”hyvä rannekello – sopivalla hinnalla, double – hopea tai kromikuorissa.” Kelloa mainosti kelloalan tukkuliike Konrad Wolf, josta nimestä kellomerkki on lyhenne. Tukkuliike toimi tuolloin Helsingissä Heikinkatu 16:ssa."
http://www.kellomies.fi/?p=6120
Valitettavasti juuri muuta emme hänestä onnistuneet löytämään. Hän oli ilmeisesti tosiaan kellojen ja korujen tukkukauppias.
Konrad Wolfia ei mainita ainakaan Jouko Kokkosen kirjassa Sata vuotta ajan tasalla : Suomen kelloseppäliitto 1906-2006 (2006) eikä Kellomiesten kirjassa (Suomen kelloseppäliiton 25-...
Mika Keräsestä löytyy tietoa esim. seuraavilta sivustoilta:
Kirjasampo.fi: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175953591194
Suomen nuorisokirjailijat ry.: http://www.nuorisokirjailijat.fi/keraumlnen-mika.html
Mika Keräsen haastattelu Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-2363823
Pekkarinen on savolainen sukunimi. 1500-luvulta siitä on mainintoja Pellosniemeltä, Rantasalmelta, Vesulahdelta ja Tavinsalmelta.
Tuhkanen-nimisiä on asunut 1500-1600-luvulla ainakin Pellosniemellä, Juvalla, Kangasniemellä, Sortavalassa, Kesälahdella, Sotkamossa ja Kemissä.
Kalliokoski on pääosin länsisuomalainen nimi. Eniten tämännimisiä on Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, Oulussa ja Tampereella. Muutaman kerrannimi on otettu nimenmuutoksen myötä: esim. nimet Backman ja Fossi on joissakin tapauksissa suomennettu Kalliokoskiksi 1900-luvun alussa.
Syrjälä on yleinen talonnimi koko Suomessa. Sukunimenä sitä esiintyy Porvoo-Oulu-linjan länsipuolella.
Kokkonen on savolainen ja kannakselainen sukunimi. 1500-luvulla Kokkosia oli ainakin...
Vuonna 1978 astui voimaan äitiyspäivärahamuutos. Se lisäsi äitiyspäivärahapäiviä ja antoi myös isille oikeuden käyttää äitiyspäivärahapäiviä. Uudistuksen jälkeen äitiyspäivärahan suuruus laskettiin äidin tulojen mukaan niin, että äititysraha oli 1,5 tuhannesosaa äidin vuosituloista. Päiväraha oli kuitenkin vähintään 20 ja korkeintaan 38,50 markkaa / päivä. Äitiyspäivärahaa maksettiin 186 arkipäivältä.
Lähde: HS 1.3.1978
Äitiyspäiväraha säilyi saman suuruisena vuoden 1981 loppuun. Vuoden 1982 alussa äitiyspäiväraha nousi, mutta samalla se muuttui verotettavaksi tuloksi.
Lähde: HS 30.12.1981
Tilastokeskuksen mukaan Inarissa vuonna 2022 oli 39 Venäjän kansalaista. https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11rh.px/table/tableViewLayout1/
Voit tutkia muitakin tilastoja vaihtamalla muuttujia Tilastokeskuksen Väestörakenne-tilastoissa, esim. Venäjällä syntyneitä, venäjänkielisiä yms. kunnittain eri vuosina.
https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.) : 1943 löytyy digitoituna Doriasta. Sen perusteella A II 3 olisi "Pienikasvuisuus, kääpiökasvu (Nanismus primordialis, hypophyseogenes, thyreogenes, chondrodrystrophia s. schondroplasia). Pituus vähintään 152 cm, ruumiinrakenne sopusuhtainen, henkinen kehitys säännöllinen." A II luokkaan määrättiin yleensä "tarkastettava, joka on taistelukelpoinen rintamaoloissa,, mutta jonka palveluskelpoisuutta jokin vähäinen rakennevirhe, vika, vamma tai sairaus rajoittaa."
Schlieffen, Alfred von (1833-1913), saksalainen sotamarsalkka (1911), kreivi. Yleisesikunnan päällikkö 1891-1905. Hän kehitti edelleen Helmuth von Moltken sotasuunnitelmia ja piti parhaana vaihtoehtona kaksipuolista saarrostusta vihollisen tuhoamiseksi. Useamman rintaman sodan varalta S. suunnitteli Saksan päävoimien keskittämistä länteen ja siellä voimakkaan painopisteen muodostamista pohjoissiivelle, jolloin Ranskan vasemman siiven joukot saarrettaisiin ja työnnettäisiin Sveitsin rajaa vasten. Hän edellytti, että tämän murskaavan iskun jälkeen Ranska olisi valmis antautumaan muutamassa viikossa
Itärintamalla tulisi aluksi ryhmittyä pienemmin voimin strategiseen puolustukseen. Kun Ranska olisi antautunut, voimat käännettäisiin Venäjää...
Verkostotyöstä ja verkostokartoista löytyy kirjoja ja artikkeleja. Koulusi kirjastossa käytössäsi on Linda-tietokanta, jolla voit etsiä mm. tutkimuksia aiheesta asiasanalla verkostotyö, artikkeleja voit etsiä samoin Arto-tietokannasta. Tässä muutamia:
Härkönen, Tuuli: Nuoren kiinnittäminen viranomaisverkostoon, verkostonäkökulma rikoksilla ja päihteillä oirehtivien nuorten kanssa tehtävään sosiaalityöhön, Pro gradu -työ, 2001
Pesonen, Arja: Asiantuntijuus ja osaaminen sosiaali- ja terveysalan mielenterveystyössä : pari-, tiimi- ja verkostotyö sekä muutos ja työssä jaksaminen, 2005
Seikkula, Jaakko: Dialoginen verkostotyö Tammi, 2005
Arnkil, Tom Erik
Avoimet dialogit ja ennakkointidialogit : sosiaaliset
verkostot psykososiaalisessa työssä...
Olkaa hyvä ja ottakaa suoraan yhteyttä johonkin pääkaupunkiseudun kirjastoon. Päivämäärän muuttaminen onnistuu ainoastaan kirjaston henkilökunnalta. Henkilökohtaisesti ei tarvitse kirjastossa käydä, soittamalla tai sähköpostitsekin asia hoituu, mutta tarvitsemme kirjastokortin numeron.
Espoon kirjastojen yhteystiedot löytyvät seuraavalta sivulta:
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362
Tietoa juuri Forssasta ei löytynyt, mutta Turussa ja Helsingissä puolukka näyttää maksaneen 1:40 - 3 mk/litra. Ks. tarkemmin kansalliskirjaston digitoidut sanomalehdet.
Helmet-kirjastoissa ei ole lainattavia CD-soittimia.Itäkeskuksen digitointilaitteen voi varata myös CD:n kuuntelua varten.https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84927
Hyviä lähdeteoksia ovat esim. seuraavat:
Kemppinen, Pertti: Nuoruuden taikaa: kurkistuksia nuorisokulttuureihin. 1998,
Törmäävät tulkinnat: kirja nuorista ja nuoruudesta. 1991 ja
Ala-Ketola, Marja: Hippejä, jippejä , beatnikkeja. 1985.
Lisää teoksia löydät Tampereen kaupunginkirjaston aineistohausta valitsemalla Aineisto, Tarkka haku, asisana: nuorisokulttuuri.
Verkosta löydät myös Nuorisotutkimus-lehden sivut (http://www.alli.fi/alli/ntutk.html), joilla on lehden sisällysluettelot sekä lähinnä pääkirjoitusten koko teksti.
En löytänyt kirjastoluettelosta Finnasta, https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look… enkä Sukututkimusseuran kirjastosta, http://40.127.105.126/?PBFORMTYPE=01001&DATABASE=1&PROFILESET=Fin&FREET…. En myöskään löytänyt julkaisua Suomen Sukututkimusseuran vuosikirjasta, mutta verkossa haettavina eivät ole kaikki numerot, https://journal.fi/ssvk/index. Myöskään Genos-julkaisun sisältö ei ole verkossa tutkittavissa ennen vuotta 2013, https://www.genealogia.fi/genos. Samoin on Sukuseurojen keskusliiton julkaisu Sukuviestin laita, https://www.suvut.fi/sukuviesti/
Sukututkimusseuran Sukuhaustakaan en valitettavasti löytänyt mitään, https://sukuhaku.genealogia.fi/...
Hei!
Voit etsiä Seinäjoen kaupunginkirjaston kokoelmia Eepos-verkkopalvelusta tästä osoitteesta: https://eepos.finna.fi/
Eepos-kirjastokimppaan kuuluvat Seinäjoen lisäksi kaikki muutkin Etelä-Pohjanmaan kirjastot ja myös Kaskisten kirjasto. Voit kaikkien näiden kirjastojen kokoelmia selata tuolla verkkokirjastossa. Täältä näet kaikki kimpassa mukana olevat kirjastot: https://eepos.finna.fi/Content/about
Hakutulokset voi rajata näyttämään vain tietyn kirjaston kokoelmat. Rajaa hakua -toiminta löytyy sivun oikealta puolelta.
Modeemilla tai isdn-yhteydellä käytettävästä internet-yhteydestä laskutetaan normaali paikallisverkkomaksu eli laskutus riippuu verkossa kulutetusta ajasta. Taksa on sama lataa sitten kotimaisia tai ulkomaisia sivustoja.
Salasanat ja käyttäjätunnukset voi jakaa tärkeisiin ja vähemmän tärkeisiin. Esimerkiksi pankkipalvelu- ja sähköpostitunnukset eivät saa päätyä ulkopuolisten tietoon, joten niitä ei saa käyttää minkään muiden palvelujen tunnuksina tai salasanoina. Vain siinä tapauksessa, että salasanan ja käyttäjätunnuksen joutumisella vieraiden tietoon ei ole mitään merkitystä voi käyttää samaa tunnusta ja salasanaa useammassa palvelussa.
Valtakunnalliset kirjastopäivät järjestetään joka toinen vuosi, eli seuraavat ovat vuoden 2005 kesäkuussa Tampereella. Lisätietoja voit kysellä Suomen kirjastoseurasta http://kirjastoseura.kaapeli.fi/
Iskelmän tähtitaivas (WSOY 2004) -kirjan mukaan Loukiala lopetti 1980-luvun lopulla ammattimaisen muusikon uransa ja ryhtyi yksityisyrittäjäksi kiinteistönhoitoalalle. Musiikki on kuitenkin säilyttänyt paikkansa hänen elämässään edelleenkin ja silloin tällöin hänet näkee esiintymässäkin. Tuorein levytys on vuodelta 2000 (omakustanne-cd 'Love me tender').
