Voit ehdottaa Kansalliskirjastolle digitoitavaksi teosta digitaalisten aineistojen etusivun ylälaidassa olevan vihreän palaute-painikkeen kautta. Kansalliskirjasto digitoi sen omiin kokoelmiin kuuluvia tai niihin luovutettavia aineistoja, jotka digitoinnin jälkeen tulevat käyttöön digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa.
Tekijänoikeussuojan alaisen aineiston käytöstä on aina tehtävä sopimukset ennen digitointia. Aiheesta löytyy lisää tietoa Kansalliskirjaston digitointipolitiikka -julkaisusta.
Lisätietoa: Kansalliskirjaston digitointi- ja säilytyspalvelut
Voisiko etsimäsi kirja olla Elina Hirvosen Kauimpana kuolemasta? (linkki kirjaan Helmet Finnassa)Voit myös yrittää itse etsiä Helmet Finnasta hakusanalla "siirtolaiskirjallisuus" (linkki hakutuloksiin) tai kokeilla, tärppäisikö Facebookin Kirjallisuuden ystävät -ryhmässä (linkki ryhmään).
Franklin W. Dixon oli salanimi, jota Edward L. Stratemeyer käytti kirjoittaessaan Hardy-poikia. Internetin osoitteesta http://www.hardyboy.com/~bayport/author.html löytyy enemmän tietoa aiheesta, englanninkielisenä.
Ehkä tarkoitatte seuraavaa levyä? Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistohaku-tietokannasta löytyy tekijänimellä Collage levy nimeltä Parimad lood 1970-76 = Complete recordings Se kuuluu Itäkeskuksen kirjaston, Kirjasto Kympin ja Leppävaaran sekä Tapiolan kirjastojen kokoelmiin. Tarkemmat tiedot Helmet-aineistohausta osoitteessa http://www.helmet.fi Kirjoittakaa Sanahaussa hakukenttään Uni tule silma peale. Ko levyn tiedoissa ei kuitenkaan mainita Otto Donneria.
Valitettavasti en löytänyt 1800-luvun alkuun sijoittuvaa romaania ruukinkylästä.
Pirjo Tuominen on kirjoittanut sarjan Suuriruhtinaanmaa (Kenraalitar, Ruukinkartanon rouva ja Hovikosken valtiatar), joka kuvaa suomalaista kartanoelämää Kymenlaaksossa. Tapahtumat sijoittuvat hiukan myöhempään aikaan,
1890-luvulta 1910-luvulle.
Muita "ruukkikirjojakin" on, esimerkiksi:
Kontturi, Venny; Ruukinkuja; 1974
Tikkanen, Anja; Ruukinrannan torpparit; 1978
Alvik, Katja; Rakkautta ruukin varjossa; 1980
Nämäkään eivät oikein osu ajallisesti eivätkä paikallisestikaan.
Goottilaisten romaanien sarjaan katsotaan kuuluvan seuraavat teokset:
Bellefleur (1980)
A Bloodsmoor Romance (1982)
Mysteries of Winterthurn (1984)
My Heart Laid Bare (1998)
The Accursed (2013)
Näistä Bellefleur on suomennettu:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4263
Matti Rossin vuonna 1974 julkaistu kokoelma Soi, kivinen lanka sisältää kokonaisen sarjan runoja, jotka on omistettu Victor Jaralle, "chileläiselle taiteilijalle jonka fasistit murhasivat Santiagon stadionilla syyskuussa 1973". Yksi tämän Ääni kansansa suuressa äänessä -kokonaisuuden teksteistä on Perhonen Santiagon stadionilla (s. 38-39).
”Anni Tannin kevätlaulut” -äänitteellä laulun säveltäjäksi on merkitty J. N. Lahtinen, mutta hän ei ole laulun säveltäjä.Laulun nuotti sisältyy lehden ”Kisakenttä” vuoden 1923 numeroon 3. Siinä säveltäjäksi on merkitty Toimi Laitinen. Melodia on sama kuin ”Anni Tannin kevätlaulut” -äänitteellä. Laulun nuotti sisältyy myös Kaarina Karin kirjaan ”Piiri- ja laululeikkejä” (WSOY, 1939; useita painoksia). Siinäkin säveltäjäksi on merkitty Toimi Laitinen kuten myös kirjoissa ”Reipas laulu” (Suomen naisten liikuntakasvatusliitto, 1948) ja ”Me laulamme” (Suomen elintarviketyöläisten liitto, 1971). Näissä kirjoissa on vain laulun sanat.Melkein sama melodia on nuottiin ”Karjalaisia kansanlauluja Lieksan seudulta” (Karjalaisen...
Liturgiset värit ovat: valkoinen, punainen, violetti, vihreä ja musta.
Kirjallisuutta aiheesta:
Lempiäinen, Pentti : Kuvien kieli: vertauskuvat uskossa ja elämässä. Helsinki : WSOY, 2002.
Aspfors, Bertta : Kirkolliset tekstiilit Keski-Pohjanmaan seurakunnassa. Kokkola : Kustannusosuuskunta Länsirannikko, 2001.
Lempiäinen, Pentti : Pyhät ajat. Helsinki : Kirjapaja, 2000.
Ortodoksisen kirkon liturgiset värit löytyvät kirjasta:
Ortodoksinen kirkko Suomessa : toim Isä Ambrosius. Heinävesi 1982
Kirjaston Asko-koneilla käytetään vain numeroja sisältävää pin-koodia, koska samaa pin-koodia käytetään myös kirjaston lainausautomaateissa. Lainausautomaatin numeropaneeli ei sisällä kirjainnäppäimiä. Jotta asiakkaan saama pin-koodi toimisi sekä Asko-koneissa, HelMet-palvelussa että lainausautomaateissa, on sen oltava numeropohjainen.
Pääkaupunkiseudun yhteisestä HelMet tietokannasta löytyy kirja Suomen valokuvaajat 1842-1920 ( Suomen Valokuvatyaiteen museon säätiö, 1996). Kirja ei ole lainattavissa, mutta luettavissa Kallion, Rikhardinkadun, Sellon ja Tikkurilan kirjastoissa. Valokuvataiteen museo on julkaissut Hannu Sinisalon ja Ritva Tähtisen toimittaman Suomen valokuvaajat 1892-1920 matrikkelin. Kirjan saatavuustiedot löytyvät Helka tietokannasta https://finna.fi
Suomen valokuvataiteen museosta voisi myös kysellä http://www.valokuvataiteenmuseo.fi/
Kyseinen nimitys näyttää tarkoittavan lääninräntmestaria eli lääninrahastonhoitajaa. Esim. näissä lähteissä käännös esiintyy:
http://www.genealogia.fi/hakem/sanasto/sanastol.htm
http://vaskivakka.net/tietovakka/sanastot/yleinen/sanasto_r.htm
Myös sukutauluissa ko. käännös näyttää yleisemminkin esiintyvän.
Tämä kirja (Tasliya-bakhsh’hai falsafah / Alain De Botton) on hankittu joko Btj Finland Oy:n tai ruotsalaisen Ferdosi-kirjakaupan kautta. Se, kummasta paikasta kirja on hankittu, ei enää selvinnyt.
Kirjan voi edelleen ostaa Ferdosin nettikaupan kautta:
http://www.ferdosi.com/book/detail/20252
Osan sähköpostiohjelmista ja -palveluista voi säätää poistamaan tiettyjä sanoja sisältävät viestit tai siirtämään ne roskapostikansioon. Tuo kuitenkin riippuu kokonaan käytettävästä sähköpostiohjelmasta.
Viestin automaattinen poistaminen tietyn sanan perusteella voi olla kuitenkin ongelmia, sillä luettelemisia sanoja saattaa esiintyä myös aivan asiallisissa viesteissä. Siksi yksittäisiin sanoihin perustuvaa suodatusta kätevämpää on käyttää ohjelmaa, joka osaa luokitella roskapostia todennäköisyyksien perusteella. Silloin jos viestissä esiintyy vaikkapa sana laina, ohjelma ei välttämättä suoraan määritä sitä roskapostiksi, mutta jos siinä esiintyy monia potentiaalisia roskapostisanoja tai muita roskapostille tyypillisiä piirteitä, saattaa...
Vaski-kirjastojen sivuilla http://vaski.finna.fi/ voit tehdä tavallisen haun lisäksi tarkennetun haun, jossa haulle voi asettaa rajauksia.
Tarkennetussa haussa voit asettaa aiheen, tekijän, kielen ja aineistotyypin jotka haluat. Esim. Ranskaa käsittelevää kirjallisuutta vuodelta 2010 voit hakea laittamalla aiheeksi Ranska, valitsemalla haluamasi kielen, aineistotyypiksi kirjan tai e-kirjan ja asettamalla vuosiväliksi 2010. Yhteen haluun voi asettaa monta aihetta. Tarkennetun haun kokonaiset ohjeet löytyvät oikeasta yläkulmasta.
Hakutuloksien oikealta puolelta voit halutessasi muokata ja rajata hakua lisää sekä valita hakutulosten kohdistuvan pelkkään kaunokirjallisuuteen.
